Ville-Valtteri Huhtala’s scientific contributions

Tässä raportissa arvioidaan työttömyydestä syntyvien suorien kustannusten, kuten työttömyysturvan, työvoimapalvelujen ja työllistämistoimenpiteiden, lisäksi epäsuoria kustannuksia, kuten verotulojen menetystä, sosiaali- ja terveyspalvelumenoja sekä työttömien tulonmenetystä. Koko kansantalouden tasolla arvioituna työttömyyden laajat kustannukset vuonna 2016 olivat 10,8 miljardia euroa. Työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen osuus näistä kustannuksista oli 5,6 miljardia euroa. Työttömien arvioitu osuus toimeentulotuesta ja asumistuesta oli 1,1 miljardia. Verotulojen ja työttömyysvakuutusmaksujen menetys oli 4,1 miljardia. Yksilötasolla työttömyyden kustannuksia arvioidaan simuloimalla SISU-mallilla muutoksia tulonsiirroissa ja veroissa tilanteessa, jossa työtön työllistyy työttömyytensä keston ajaksi. Laskelmien mukaan keskimääräisen työttömän saamat tulonsiirrot ovat noin 6 000 euroa hänen maksamiaan veroja suuremmat vuositasolla. Työttömyys- ja työllisyystilanteiden nettoverojen erotus on reilut 12 000 euroa. Keskeisimpiä mikrosimulointilaskentojen perusteella tehtyjä havaintoja kuitenkin on, että työttömyyden kustannukset ja työllistymisen hyödyt ovat varsin eri suuruiset eri työttömien ryhmissä. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden hyötyjä ja kustannuksia arvioitaessa havaitaan, että palkkatuen kustannukset julkisella ja yksityisellä sektorilla ovat samantasoiset, mutta työllistäminen palkkatuella julkiselle sektorille näyttää johtavan ainoastaan lyhytaikaiseen työllistymiseen eikä näytä vaikuttavan lainkaan tuloihin. Työllistäminen palkkatuella yksityiselle sektorille puolestaan näyttää myönteisesti vaikuttavan sekä tuloihin että työllistymiseen myös työllistämistoimenpiteen jälkeen. Sen sijaan työharjoittelulla ja työelämävalmennuksella sekä valmentavalla koulutuksella ei näytä olevan juurikaan vaikutusta työllistymiseen tai tuloihin. Oppisopimuskoulutuksilla on selkeä myönteinen vaikutus sekä työllistymiseen ja tuloihin. Starttirahaa saavat työttömät todennäköisesti työllistyvät, mutta heidän tulonsa ovat vertailuryhmää alhaisemmat. Pitkäaikaistyöttömille tarkoitetut palkkatuet ovat kalliita, eivätkä näytä juuri lisäävän pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Ammatilliset koulutukset ovat kalliita, mutta näyttävät johtavan parempaan työllisyyteen ja korkeampiin tuloihin 1-2 vuoden kuluessa koulutuksen alusta.

Tiivistelmä: Tässä selvityksessä luodaan katsaus vuokralaisille suunnattuun asumistukijärjestelmään tilastoaineiston, kirjallisuus-katsauksen ja vuokralla-asujille suunnatun kyselytutkimuksen perusteella. Kyselytutkimus toteutettiin syyskuussa 2017. Tukien merkitystä selvitettäessä korostui asumistuen merkitys pienituloisille – useilla pienituloisilla kotitalouksilla asumistuki kattaa yli 50 prosenttia vuokramenoista. Asumistukea saavat asuvat muita useammin tuetuissa asunnoissa eli saavat sekä kysyntä- että tarjontatukea. Kuitenkin erityisesti pääkaupunkiseudulla myös ne, jotka eivät ole oikeutettuja kysyntätukiin, asuvat usein tuetussa asunnossa. Kyselyssä selvisi, että asumistukea saadaan pitkään ja useat tukea saavat kattavat vuokramenojaan toistuvasti toimeentulotuella. Työttömyys on usein selittävä tekijä. Tiedusteltaessa asumistuen saajilta, mitä he tekisivät tuen poistuessa, yli 35 prosenttia vastaajista uskoi turvautuvansa muihin tukiin. Muutto edullisempaan asuntoon ja kulutusmenojen vähentäminen olivat seuraavaksi suosituimmat vaihtoehdot. Tutkimuksessa havaittiin myös, että asumistukijärjestelmässä ta-pahtuvilla muutoksilla on ollut tai olisi erittäin vähäinen vaikutus kotitalouksien asumisvalintoihin. Asiasanat: asumisen tukijärjestelmä, asumistuki, vuokralaiset, tuetut asunnot Huhtala, V-V., Kekäläinen, A. and Noro, K. (2017), The tenant perspective on the Finnish housing support system. PTT Reports 257. 73 p. ISBN 978-952-224-204-4 (pdf) ISSN 1796-4784 (pdf) Abstract: This report provides an overview of the housing support system for tenants in Finland based on statistical data, a literature review and a survey for tenants. The survey was conducted in September 2017. The housing allowance system for low-income households was found to be important in the survey; for several low-income households, the housing allowance covers over 50 per cent of their rental expenditure. Households that receive housing allowance more often live in subsidised housing. However, especially in the Helsinki metropolitan area, even households not eligible for housing allowance often live in subsidised apartments. In the survey, it was also found that several households frequently receive housing allowance for prolonged periods. Several benefit recipients also cover part of their rental expenses repeatedly using basic social assistance. Unemployment is often an explanatory factor behind this. When asked about the benefits of housing allowance, more than 35 percent of the respondents believed they would resort to other subsidies if housing allowance was discontinued. Among other popular options would be moving to a more affordable home and reducing consumer spending. However, the study also found that changes in the housing support system have had or would have a very small impact on housing decisions of the respondents. Keywords: housing support system, housing allowance, tenants, subsidized housing