Tiina Lämsä’s research while affiliated with University of Jyväskylä and other places

Tiina Lämsä (Ph.D.) has a Ph.D. of education and she is a qualified early childhood education and care (ECEC) teacher. She has been focusing on the questions of arts based research, visual and digital methodologies in childhood studies and cultural research, pedagogy and curriculum development, sustainable learning and educational leadership in the past several years. She is currently working as a university teacher at the Open University of the University of Jyväskylä. Since the year 2006, she has been involved in several research projects that produced and developed electronic diary methods for use in research focusing on family life and children’s wellbeing. Her ongoing post-doctoral research project seeks to find solutions to the prevention of violence and social exclusion in ECEC. She is a member of interdisciplinary network of environmental and sustainability education research. She has worked as the director of education and a member of the management team in private early childhood services. Lämsä also has entrepreneurial experience in the field of education.

Kokopäiväpedagogiikka on noussut keskeiseksi toimintatavaksi suomalaisissa päiväkodeissa. Se on myös useissa paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa toiminnan lähtökohtana, vaikka käsitteen tieteellinen määrittely on kesken ja käytännön tulkinnat vaihtelevat. Ehkä juuri näiden syiden vuoksi aihe herättää paljon keskustelua ja kiinnostusta. Kokopäiväpedagogiikka onkin vielä toistaiseksi ennen kaikkea varhaiskasvatuksen arkisanastoa. Se voi kuitenkin tutkimuksen avulla kehittyä tieteelliseksi käsitteeksi tai – kehityksen suunnasta riippuen – keskittyä pikemminkin varhaiskasvatuksen pedagogista työtä ohjaavaksi käsitteeksi. Erityinen huomio kokopäiväpedagogiikkaa koskevissa keskusteluissa on ollut pienryhmätoiminnan, päivän aikana tehtävien siirtymien ja henkilöstön työvuorojen välisen yhteyden tarkastelussa. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä kokopäiväpedagogiikan rakenteellinen hahmottaminen antaa käytännön työkaluja organisaatiorakenteen suunnitteluun lapsiryhmässä. Hahmottelen puheenvuorossani pedagogista toimintarakennetta, jossa pienryhmätoiminnan toteuttaminen, pedagoginen työvuorosuunnittelu ja oppimisympäristön hyödyntäminen yhdistyvät kokopäiväpedagogiikan tavoitteisiin. Se, miten toimitaan ja kuinka esimerkiksi arjen logistiikka on järjestetty, muodostaa neliapilamallin lapsiryhmän toimintarakenteesta. Pedagogiset arkeen sovitetut tavoitteet tukevat laadukkaan varhaiskasvatuksen tavoitteita. Kokopäiväpedagogiikassa kaikki päivän tilanteet ovat kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä. Selkeät, yhdessä sovitut konkreettiset toimintatavat ja yhteisöllinen toimintakulttuuri edesauttavat näiden tavoitteiden saavuttamista.

Suomessa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vaikuttavuuden yhtenä mittarina on ollut koulussa tai työelämässä menestyminen. Päivähoidolle ja varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet ovat aina tavalla tai toisella liittyneet yhteiskunnan taloudellispoliittisiin olosuhteisiin, josta käsin ne ovat ohjanneet myös toiminnan sisältöjä ja laatua. Laadunarvioinnin lähtökohtana ovat olleet palvelujärjestelmän mahdollisuudet vastata työelämän ja perheen tarpeisiin. Lasten kokonaisvaltaiseen oppimiseen ja hyvinvointiin tähtäävän pedagogiikan arviointi on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle. Tässä katsauksessa keskitytään tarkastelemaan päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa tapahtuneiden rakenteellisten muutosten vaikutuksia pedagogisen toiminnan toteuttamiseen.