Tapio Ojala’s scientific contributions

What is this page?


This page lists works of an author who doesn't have a ResearchGate profile or hasn't added the works to their profile yet. It is automatically generated from public (personal) data to further our legitimate goal of comprehensive and accurate scientific recordkeeping. If you are this author and want this page removed, please let us know.

Publications (1)


Kroonisen kivun hyväksyminen – suomenkielisen CPAQ-mittarin reliabiliteetti ja validiteetti
  • Article

May 2010

·

213 Reads

Tapio Ojala

·

·

Timo Suutma

·

[...]

·

Arja Häkkinen

Kroonisen kivun mittaamiseen käytettäviä validoituja mittareita on vähän. Tähän mennessä kroonisen kivun hyväksymisen mittaria ei ole ollut saatavilla suomen kielellä. Tutkimuksen tavoitteena oli kääntää englanninkielinen CPAQ (Chronic Pain Acceptance Questionnaire) suomen kielelle ja tutkia sen reliabiliteettia ja validiteettia. CPAQ koostuu kahdesta faktorista: kipumyönteisyydestä, jonka väittämiä kyselyssä on yhdeksän ja toiminnallisuudesta, jonka väittämiä on yksitoista. Väittäminen todenmukaisuutta vastaaja arvioi valitsemalla jonkin numeron 0 (ei koskaan totta) ja 6 (aina totta) väliltä. Validoinnin vertailumittareina käytettiin Beckin Mielialakyselyä ja RAND-36 -elämänlaatumittaria, joiden yhteyttä CPAQ:hun tarkasteltiin Spearmanin ja Pearsonin korrelaatiokertoimilla. Reliabiliteetti arvioitiin kahden viikon jälkeen tehdyllä toistomittauksella laskemalla ICC-kerroin ja laskemalla lattia-kattovaikutusprosentit sekä arvioimalla sisäistä konsistenssia. Kyselytutkimukseen osallistuneet vastaajat (n=81) olivat erilaisista kroonisista kivuista kärsiviä henkilöitä, joiden ikä vaihteli 16–83 v:een (ka 48,5 v) ja joista suurin osa (63 %) oli naisia. Kipu oli kestänyt 54 %:lla vähintään neljä vuotta ja kipualue oli 63 %:lla joko lannerangassa tai alaraajoissa. Tutkittavista suurin osa (60 %) ei pelännyt kipua, mutta puolet (54 %) pyrki välttämään kipua joka tilanteessa. Tutkittavista 44 % ilmoitti potemansa kroonisen kivun aiheuttajaksi joko potilasvahingon tai tapaturman. CPAQ:n toistettavuudessa kipumyönteisyyden ICC- arvo oli 0,87 (95 % CI 0,77;0,92) ja toiminnallisuuden 0,81 (95% CI 0,67;0,89). Toiminnallisuuden sisäisen konsistenssin Cronbachin α-arvo oli 0,86 (0,84;0,87) ja kipumyönteisyyden 0,83 (0,78;0,84). Suomenkielisessä CPAQ:ssa ei ilmennyt lattia- ja kattovaikutusta. CPAQ:n kriteerivaliditeettia arvioitaessa sekä toiminnallisuuden että kipumyönteisyyden yhteys kaikkiin RAND-36:n ulottuvuuksiin oli tilastollisesti merkitsevä (r = 0,23–0,68). Toiminnallisuuden korrelaatio Beckin Mielialakyselyyn oli kohtalainen (r = - 0,62) ja kipumyönteisyyden heikko (r = - 0,24). Sisällön validiteetin analyysissä välttämiskäyttäytymisellä oli yhteys toiminnallisuuteen ja kokonais-CPAQ:hun (r = 0,48) ja kipumyönteisyyteen (r = 0,37). Sosiaalinen tuki korreloi toiminnallisuuteen (r = 0,37) ja ikä käänteisesti kipumyönteisyyteen (r = - 0,26). Koulutus korreloi molempiin faktoreihin ja kokonais-CPAQ:hun (r = 0,22–0,36). Kivun voimakkuus VAS:lla mitattuna korreloi toiminnallisuuteen ja kokonais- CPAQ:hun, molemmissa r = - 0,25. Johtopäätösten perusteella suomenkielinen mittari on luotettava ja pätevä mittari mittaamaan kroonisen kivun hyväksymistä. Mittaria voi vapaasti käyttää tutkimustyössä ja käytännön kliinisessä toiminnassa.