Laura Ansala’s research while affiliated with City of Helsinki and other places

This article studies the relationship between past immigration experiences of the host country and the way new immigrants enter the labor market. We focus on two countries—Finland and Sweden—that have similar formal institutions but starkly different immigration histories. In both countries, immigrants tend to find their first jobs in low-paying establishments, where the manager and colleagues share their ethnic background. The associations between background characteristics, time to a first job, other entry job characteristics, earnings dynamics, and job stability are also remarkably similar. These results are consistent with the hypothesis that the host country’s immigration history plays a limited role in shaping the integration process.

This article documents how children of immigrants cope in early adulthood in Finland. We first show that, on average, they have dramatically lower educational attainment than children of natives do. This difference can be attributed to age at arrival, parental income and neighborhood quality. In fact, Finnish-born children of immigrants obtain more education than children of natives growing up in the same zip codes and in families with similar parental income and family structure. Sibling comparisons suggest that age at arrival has a causal impact on educational attainment. The results are very similar for the likelihood of being idle and having been convicted of a crime, but are starkly different for the likelihood of having been reimbursed for psychotropic medication.

Tässä raportissa arvioidaan työttömyydestä syntyvien suorien kustannusten, kuten työttömyysturvan, työvoimapalvelujen ja työllistämistoimenpiteiden, lisäksi epäsuoria kustannuksia, kuten verotulojen menetystä, sosiaali- ja terveyspalvelumenoja sekä työttömien tulonmenetystä. Koko kansantalouden tasolla arvioituna työttömyyden laajat kustannukset vuonna 2016 olivat 10,8 miljardia euroa. Työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen osuus näistä kustannuksista oli 5,6 miljardia euroa. Työttömien arvioitu osuus toimeentulotuesta ja asumistuesta oli 1,1 miljardia. Verotulojen ja työttömyysvakuutusmaksujen menetys oli 4,1 miljardia. Yksilötasolla työttömyyden kustannuksia arvioidaan simuloimalla SISU-mallilla muutoksia tulonsiirroissa ja veroissa tilanteessa, jossa työtön työllistyy työttömyytensä keston ajaksi. Laskelmien mukaan keskimääräisen työttömän saamat tulonsiirrot ovat noin 6 000 euroa hänen maksamiaan veroja suuremmat vuositasolla. Työttömyys- ja työllisyystilanteiden nettoverojen erotus on reilut 12 000 euroa. Keskeisimpiä mikrosimulointilaskentojen perusteella tehtyjä havaintoja kuitenkin on, että työttömyyden kustannukset ja työllistymisen hyödyt ovat varsin eri suuruiset eri työttömien ryhmissä. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden hyötyjä ja kustannuksia arvioitaessa havaitaan, että palkkatuen kustannukset julkisella ja yksityisellä sektorilla ovat samantasoiset, mutta työllistäminen palkkatuella julkiselle sektorille näyttää johtavan ainoastaan lyhytaikaiseen työllistymiseen eikä näytä vaikuttavan lainkaan tuloihin. Työllistäminen palkkatuella yksityiselle sektorille puolestaan näyttää myönteisesti vaikuttavan sekä tuloihin että työllistymiseen myös työllistämistoimenpiteen jälkeen. Sen sijaan työharjoittelulla ja työelämävalmennuksella sekä valmentavalla koulutuksella ei näytä olevan juurikaan vaikutusta työllistymiseen tai tuloihin. Oppisopimuskoulutuksilla on selkeä myönteinen vaikutus sekä työllistymiseen ja tuloihin. Starttirahaa saavat työttömät todennäköisesti työllistyvät, mutta heidän tulonsa ovat vertailuryhmää alhaisemmat. Pitkäaikaistyöttömille tarkoitetut palkkatuet ovat kalliita, eivätkä näytä juuri lisäävän pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Ammatilliset koulutukset ovat kalliita, mutta näyttävät johtavan parempaan työllisyyteen ja korkeampiin tuloihin 1-2 vuoden kuluessa koulutuksen alusta.

We document large differences in educational attainment, criminal sentences and use of psychotropic medication between the children of immigrants and natives living in Finland. Among the offspring of immigrants from the OECD countries and the former Soviet Union, the disadvantage in education reverses and differences in criminal sentences disappear once we condition on parental income and location of residence. In contrast, large gaps remain for the children of immigrants from other regions, even conditional on background characteristics. Furthermore, the children of immigrants from all source areas are substantially less likely to use psychotropic medication than the offspring of natives despite their higher self-reported mental health problems. These results suggest that institutions designed to help disadvantaged natives do not fully reach the children of immigrants.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten integroitumista Suomeen. Integroitumisen onnistumisen mittareina käytämme koulutukseen, terveyteen ja rikollisuuteen liittyviä vasteita. Koulutuksellista integroitumista mitataan toisen asteen tutkinnon suorittamisella ja korkea-asteen koulutukseen hakeutumisella. Ensimmäinen terveyteen liittyvä vaste kuvaa vakavaan sairauteen määrättyjen lääkkeiden erityiskorvausoikeutta ja toinen mielenterveyslääkkeiden ostoja. Rikollisuuteen liittyvät vasteet kuvaavat alioikeuksissa annettuja rikostuomioita vakavimmista tuomioista sakkotuomioihin. Tutkimuksessamme ovat mukana vuosina 1975–1985 syntyneet maahanmuuttajien lapset. Ulkomailla syntyneet ovat tulleet Suomeen alle 15-vuotiaana. Nuorten integroitumista Suomeen seurataan 23-vuotiaaksi saakka. Tutkimus perustuu 20 prosentin väestöotokseen. Tuloksemme osoittavat, että väestötason suorissa keskiarvovertailuissa – ilman taustamuuttujien vakiointia – maahanmuuttajanuorten koulutuksellinen integroituminen vaihtelee hyvin paljon maahanmuuttajaryhmittäin. Heikointa integroituminen on ryhmässä muu eli muualta kuin OECD-maista tai lähialueilta (Venäjä, Viro, ent. Neuvostoliitto) tulleilla nuorilla. Kun vakioimme sosioekonomisen taustan, erot kantaväestöön häviävät OECD-maista tulleiden nuorten kohdalla toisen asteen tutkinnon suorittamisessa ja lähialueilta tulleet nuoret ovat suorittaneet tutkinnon jopa kantaväestöä useammin. Myös korkeakouluun hakeutuminen on yleisempää OECD-maista ja lähialueilta tulleilla nuorilla perhetaustan vakioinnin jälkeen. Ryhmässä muut erot kantaväestöön pienenevät koulutusvasteissa huomattavasti taustamuuttujien vakioinnin jälkeen, mutta erot säilyvät tilastollisesti merkitsevinä. Terveyteen liittyvät vasteet kertovat vähäisemmästä sairastavuudesta ja lääkkeiden käytöstä maahanmuuttajanuorten keskuudessa. Vakavien sairauksien diagnoosit ja mielenterveyslääkkeiden käyttö on maahanmuuttajilla vähäisempää kuin kantaväestöl-lä, ja tulos säilyy myös perhetaustan vakioimisen jälkeen. On mahdollista, että tämä viittaa maahanmuuttajien valikoitumiseen (ns. terve maahanmuuttaja -ilmiö). Toinen mahdollinen selitys on terveyspalveluihin hakeutumiseen ja saatavuuteen liittyvät ongelmat. Vakavaa rikollisuutta kuvataan ehdottomilla vankeustuomioilla, jotka ovat harvinaisia tapahtumia kaikissa väestöryhmissä. Sosioekonomisen taustan vakioinnin jälkeen OECD-maista tulleet nuoret ovat syyllistyneet ehdottomaan vankeuteen johtaviin rikoksiin kantaväestöä harvemmin ja ryhmä muu kantaväestöä useammin. Kolmen vakavimman tuomiotyypin yhdistelmässä eroja väestöryhmien välillä ei ole. Sakkotuomioissa ryhmän muu maahanmuuttajanuoria on tuomittu kantaväestöä useammin, mutta valtaosa erosta kantaväestöön häviää sosioekonomisen taustan vakioinnin jälkeen. Kaikissa tarkastelluissa vasteissa keskeisin tulos on sama: syntymävuoden, perheen sosioekonomisen aseman ja perherakenteen huomioiminen selittää joko kokonaan tai valtaosan erosta kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä.