BookPDF Available

Arktinen harppaus : Kiinan turvallisuusstrategia ja arktisen alueen geopolitiikka

March 2023

ISBN: ISBN 978-951-25-3384-8

Authors:

Sanna Kopra

University of Lapland

Matti Puranen

National Defence University

Tämä raportti tarjoaa Suomen pitkän aikavälin turvallisuuspolitiikkaa palvelevan poli- tiikka-analyysin Kiinan arktisista intresseistä ja läsnäolosta turvallisuusstrategian näkö- kulmasta.

Content uploaded by Matti Puranen

Content may be subject to copyright.

Arktinen harppaus

Kiinan turvallisuusstrategia ja arktisen alueen geopolitiikka

Sanna Kopra, Matti Puranen & Ville Tiuraniemi

Maanpuolustuskorkeakoulu

Sotataidon laitos

Julkaisusarja 2: Tutkimusselosteita nro 26

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

SOTATAIDON LAITOS

JULKAISUSARJA 2: TUTKIMUSSELOSTEITA NRO 26

NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY

DEPARTMENT OF WARFARE

SERIES 2: RESEARCH REPORTS NO. 26

ARKTINEN HARPPAUS

KIINAN TURVALLISUUSSTRATEGIA JA ARKTISEN

ALUEEN GEOPOLITIIKKA

Sanna Kopra, Matti Puranen & Ville Tiuraniemi

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

SOTATAIDON LAITOS

HELSINKI 2023

Sanna Kopra, Matti Puranen & Ville Tiuraniemi: Arktinen harppaus. Kiinan turvallisuus-

strategia ja arktisen alueen geopolitiikka.

Maanpuolustuskorkeakoulu

Sotataidon laitos

Julkaisusarja 2: Tutkimusselosteita nro 26

National Defence University

Department of Warfare

Series 2: Research Reports No. 26

Uusimmat julkaisut pdf-muodossa: https://www.doria.fi/handle/10024/73990

Kannen kuva: Jimi Pasma / Puolustusvoimat

Kannen kuvalähteet:

Pexels/Kulbir

(https://www.pexels.com/photo/close-up-shot-of-a-wooden-figurine-holding-a-

flag-8572033/)

Wikimedia Commons

(https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Arctic_World_05.jpg;

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Chinese_flag_%28Beijing%29_-

_IMG_1104.jpg)

ISBN 978-951-25-3384-8 (PDF)

ISSN 2343-5283 (verkkojulkaisu)

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons BY-NC 4.0 -

käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa

https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/deed.fi.

Maanpuolustuskorkeakoulu – Sotataidon laitos

National Defence University – Department of Warfare

Helsinki 2023

TIIVISTELMÄ

ämä raportti tarjoaa Suomen pitkän aikavälin turvallisuuspolitiikkaa palvelevan poli-

tiikka-analyysin Kiinan arktisista intresseistä ja läsnäolosta turvallisuusstrategian näkö-

kulmasta. Vaikka Kiina sijaitsee kaukana Arktiksesta, on se 2010- luvun alusta lähtien

osallistunut aktiivisesti alueen talouteen ja hallintoon. Kiinan tarkkailija-asema Arktisessa neu-

vostossa hyväksyttiin vuonna 2013, ja tammikuussa 2018 se julkaisi ensimmäisen arktisen po-

litiikkadokumenttinsa. Paperissa Kiina kuvasi olevansa “lähellä arktista oleva valtio” (近北极

国家, jinbeiji guojia), jolla on legitiimi oikeus osallistua arktiseen talouteen ja politiikkaan. Siinä

missä vielä 2010-luvun alussa Kiinan kasvavan arktisen kiinnostuksen nähtiin tarjoavan mo-

nenlaisia taloudellisia mahdollisuuksia Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, on viime vuosina

yhä kiivaammin spekuloitu Kiinan arktisen läsnäolon turvallisuusulottuvuuksista.

Vaikka arktinen alue ei edelleenkään kuulu Kiinan ydinintresseihin, on Arktis noussut viime

vuosikymmenen aikana Kiinan viralliseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun osana sen “ko-

konaisvaltaisen kansallisen turvallisuuden” (总体国家安全观, zongti guojia anquanguan) ja uusien

turvallisuusympäristöjen käsitteistöä. Vuonna 2014 Kiinan merellisen hallinnon johtaja Liu

Cigui totesi, että maan Antarktisen tutkimusaseman perustamisesta vuonna 1984 alkaneet pyr-

kimykset olivat siirtymässä uuteen historialliseen vaiheeseen, jonka myötä Kiina rakentaa itses-

tään “polaarista suurvaltaa” (极地强国, jidi qiangguo). Vuonna 2015 Kiinassa hyväksyttiin kan-

sallisen turvallisuuden laki, jossa arktisen alueen esitettiin ensimmäistä kertaa kuuluvan viralli-

sesti Kiinan turvallisuusintressien piiriin. Myös Kiinan arktinen politiikkapaperi mainitsee ly-

hyesti Kiinan arktiset “turvallisuusintressit”, mutta keskittyy pääasiassa taloudellisiin ja ympä-

ristöllisiin kysymyksiin. Se toteaa, että Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston jä-

senenä Kiina pyrkii kantamaan vastuunsa alueen turvallisuuden ylläpidossa, mutta ei täsmennä,

miten se käytännössä tapahtuu. On siis vielä epäselvää, kuinka Kiina pyrkii käytännössä tur-

vaamaan arktisia intressejään ja millaista turvallisuusroolia se alueella tavoittelee.

Kiinan Maanpuolustuskorkeakoulun vuonna 2020 julkaiseman Strategian tiede -oppikirjasarjan

mukaan Arktis on valtion merentakaisten intressien laajentumisen pääsuunta, mikä asettaa uu-

sia tehtäviä maan asevoimien käytölle. Tällä hetkellä Kiinan arktinen strategia vaikuttaa kuiten-

kin olevan vielä pohjustamisen vaiheessa, jossa luodaan perustaa tulevalle, kenties vasta vuosi-

kymmenien päästä todella realisoituvalle läsnäololle Arktiksella. Esimerkiksi taloudessa Kiina

rakentaa taloudellisia yhteyksiä alueelle Jääsilkkitiensä kautta, ja tieteissä vasta selvitetään arkti-

sen operoinnin tieteellisiä ja teknologisia vaatimuksia. Vielä koronapandemiaa edeltävänä ai-

kana Kiinan strategia toimi varsin hyvin, ja se onnistui tasapainoilemaan arktisen laajentumisen

ja uhkateorioiden vahvistumisen välillä. Viime vuosina Kiinan suhteet seitsemään läntiseen

arktiseen valtioon ovat kuitenkin heikentyneet suurvaltapolitiikan kiristymisen vuoksi. Vastaa-

vasti Venäjän suhteen Kiinan vaikutusvalta kasvaa sitä mukaa, kun Venäjän eristäminen kan-

sainvälisestä yhteisöstä etenee sen hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Maiden välisen (ark-

tisen) energiayhteistyön voidaan olettaa lisääntyvän tulevaisuudessa, ja Venäjän riippuvuus-

suhde Kiinasta voi kasvaa aivan uusiin mittasuhteisiin. Tämä voi avata Kiinan sotilasvoimille

reitin Arktikselle.

Asiasanat: Arktinen alue, Jäämeri, Kiina, strategia, strategian tutkimus, Kiinan arktinen strategia, Kiinan

ulkopolitiikka, sotilasstrategia, kansainvälinen politiikka

 
ii 
 
SISÄLLYS 
TIIVISTELMÄ .......................................................................................................... i 
JOHDANTO .......................................................................................................... 1 
KIINAN TURVALLISUUSSTRATEGIA ............................................................ 4 
1. Kiinalaisen turvallisuusajattelun pääpiirteitä ................................................................................ 4 
2. Arktinen alue nousee osaksi Kiinan turvallisuusagendaa........................................................... 6 
KIINAN ARKTISET INTRESSIT ...................................................................... 9 
1. Arktinen tutkimus ........................................................................................................................... 9 
2. Luonnonvarat ................................................................................................................................. 12 
3. Merenkulku ja infrastruktuuri ...................................................................................................... 13 
4. Arktinen hallinta ............................................................................................................................ 16 
5. Arktiset turvallisuusintressit ......................................................................................................... 17 
ARKTISTEN VALTIOIDEN STRATEGIAT JA SUHTEET KIINAAN ....... 20 
1. Islanti ............................................................................................................................................... 20 
2. Kanada ............................................................................................................................................ 22 
3. Norja ............................................................................................................................................... 23 
4. Ruotsi .............................................................................................................................................. 24 
5. Tanska ............................................................................................................................................. 25 
6. Venäjä .............................................................................................................................................. 27 
7. Yhdysvallat ..................................................................................................................................... 29 
KIINA JA ARKTINEN ALUE SUOMEN POLIITTISISSA LINJAUKSISSA . 31 
1. Suomen Kiina-suhteet .................................................................................................................. 31 
2. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset selonteot ..................................................................................... 32 
3. Kiina-toimintaohjelmat ................................................................................................................. 33 
4. Suomen arktinen politiikka .......................................................................................................... 34 
KIINALAISRAHOITTEISET TALOUSHANKKEET SUOMEN LAPISSA . 36 
1. Infrastruktuurihankkeet ................................................................................................................ 36 
1.1. Kemijärven lentokenttä ......................................................................................................... 37 
1.2. Jäämeren rata ja Helsinki-Tallinna -tunneli ........................................................................ 37 
1.3. Tähtelän observatorio ............................................................................................................ 39 
2. Biojalostamot Kemijärvellä ja Kemissä ...................................................................................... 40 
3. Matkailu .......................................................................................................................................... 42 
4. Muu kiinalainen taloustoiminta Lapissa ..................................................................................... 43 
KIINAN ARKTISEN STRATEGIAN LAAJENEMINEN JA HAASTEET     
ARKTISILLE VALTIOILLE ............................................................................. 45 
1. Diplomaattis-oikeudellinen ulottuvuus ...................................................................................... 45 
2. Taloudellinen ulottuvuus .............................................................................................................. 46 
3. Tieteellinen ulottuvuus ................................................................................................................. 49 
4. Sotilaallinen ulottuvuus ................................................................................................................. 50 
KIINAN NOUSU JA MUUTTUVA ARKTINEN TURVALLISUUS .............. 52 
LÄHDELUETTELO ............................................................................................. 55 

JOHDANTO

rktisen alueen strateginen merkitys on kasvanut viime vuosikymmenen aikana, sillä

napajäiden sulaminen avaa uusia merireittejä sekä helpottaa alueen mittavien ener-

gia-, mineraali- ja kalavarojen hyödyntämistä. Ei ole siis yllättävää, että kahdeksan

arktisen valtion (Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat) li-

säksi myös monet ei-arktiset valtiot ovat yhä kiinnostuneempia Arktiksesta. Etenkin Kiina

on osallistunut yhä aktiivisemmin arktiseen talouteen ja hallintoon 2010-luvun alusta läh-

tien. Se alkoi lähettää delegaationsa Arktisen neuvoston kokouksiin vuodesta 2007 alkaen,

ja sen tarkkailija-asema neuvostossa hyväksyttiin virallisesti vuonna 2013. Tammikuussa

2018 Kiina julkaisi ensimmäisen arktisen strategiansa, jossa se kuvasi olevansa “lähellä ark-

tista oleva valtio” (近北极国家, jinbeiji guojia), jolla on legitiimi oikeus osallistua arktiseen

talouteen ja politiikkaan. Siinä missä vielä 2010-luvun alussa Kiinan kasvavan arktisen kiin-

nostuksen nähtiin tarjoavan monenlaisia taloudellisia mahdollisuuksia Suomessa ja muissa

Pohjoismaissa, on viime vuosina yhä kiivaammin spekuloitu Kiinan arktisen läsnäolon

mahdollisista turvallisuusriskeistä. Kiina on ollut halukas ostamaan kriittistä infrastruktuu-

ria, kuten satamia, tutkimusasemia ja lentokenttiä arktisella alueella, minkä lisäksi kiinalais-

rahoitteisten hankkeiden mahdolliset ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset aiheuttavat

huolta paikallistasolla.

Vaikka Kiinan arktinen kiinnostus on vasta viime vuosina noussut otsikoihin, on maan

arktisella osallistumisella kuitenkin takanaan pidempi historia. Kiinan tasavalta (1912–1949)

allekirjoitti Huippuvuorten sopimuksen vuonna 1925. Maa ajautui kuitenkin pian sisällis-

sotaan, joka päättyi kommunistien voittoon ja Kiinan kansantasavallan perustamiseen

vuonna 1949. Maolainen Kiina oli sulkeutunut ja köyhä yhteiskunta, joten sillä ei ollut re-

sursseja tai edes halua osallistua arktiseen tutkimusyhteistyöhön. Vasta Kiinan avautumis-

politiikan myötä 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa kiinalaistutkijat alkoivat osallistua

kansainväliseen arktiseen tutkimukseen. Kun arktisen alueen strateginen merkitys alkoi kas-

vaa 2000-luvulla, alkoi myös alueen ulkopuolisten valtioiden, mukaan lukien Kiinan, kiin-

nostus aluetta kohtaa syventyä ja laajentua. Vaikka Arktis ei edelleenkään kuulu Kiinan

ydinintresseihin, on se vastikään nostettu valtion “kokonaisvaltaisen kansallisen turvallisuu-

den” (总体国家安全观, zongti guojia anquanguan) strategian piiriin.

Kiinan ulkopoliittisena strategiana on vuosikymmeniä ollut pyrkimys tietoisesti “poistur-

vallistamaan” Kiinaan liitettyjä uhkakuvia. Kiinan ulkopoliittinen retoriikka on pyrkinyt

esittämään Kiinan uudentyyppisenä, rauhanomaisena suurvaltana, joka ei laajene sotilaalli-

sesti tai tavoittele sotilaallista hegemoniaa sen paremmin alueellisesti kuin globaalistikaan.

Toisin kuin aiemmat, vanhanaikaiset suurvallat, Kiina ei tämän retoriikan mukaan koskaan

käytä asevoimiaan valtion intressien tavoitteluun, eikä tee interventioita suvereeneihin val-

tioihin.

Vuonna 2000 julkaistussa Kiinan kansallinen puolustus -asiakirjassa jopa todetaan,

Käsitteeseen viitataan raportissa myös tiiviimmällä termillä “turvallisuusstrategia”.

Keith 2012

ettei Kiina tule koskaan perustamaan edes sotilastukikohtia omien rajojensa ulkopuolelle.

Tätä taustaa vasten arktisten intressien turvaaminen ja sotilaallisen voiman projisointi ark-

tiselle alueelle on ongelmallinen teema Kiinalle itselleen. Valtion johto on hyvin tietoinen

siitä, että sen arktista toimintaa ja arktiseen liittyviä ulostuloja seurataan maailmalla äärim-

mäisen tarkasti. Kiina tulkitsee itseensä kohdistuvan myös teorioita “Kiinan arktisesta uh-

kasta” (中国的北极威胁论, Zhongguode Beiji weixielun), joita Yhdysvaltojen ja muiden länsi-

maiden arvellaan käyttävän tietoisesti Kiinan arktisia pyrkimyksiä padotakseen.

Kiina sijaitsee suhteellisen kaukana arktisesta alueesta, eikä sillä ole kansainvälisten sopi-

musten valossa oikeutta hyödyntää kuin kansainvälisen merioikeussopimuksen määrittele-

mien talousalueiden ulkopuolisia merialueita.

Päästäkseen hyödyntämään etenkin arktisten

valtioiden talousvyöhykkeillä sijaitsevia luonnonvaroja ja merireittejä kiinalaistoimijoiden

on tehtävä yhteistyötä näiden ja monikansallisten yritysten kanssa. Yhteistyön takaamiseksi

rauhanomaisen imagon ylläpitäminen on Kiinalle arktisella alueella tärkeää, eikä ylimää-

räistä aihetta uhkakuvien vahvistumiselle ei tule antaa. Vaikka sotilaallisen voiman projisoi-

minen ja “lipun näyttäminen” olisikin näiden sopimusten valossa mahdollista tietyillä Jää-

meren alueilla, pyrkii Kiina matalaan profiiliin myös arktisella alueella. Virallinen Kiina ei

ole missään vaiheessa avoimesti myöntänyt suunnittelevansa sotilaallisen voiman projisoin-

tia arktiselle alueelle. Avoin tutkija- ja asiantuntijakeskustelu sotilaallisen voiman käytöstä

arktisella alueella on samaan tapaan, ja kenties korostetusti, hiljaista.

Virallisissa arktisissa

kannanotoissaan Kiinan valtiojohto korostaa sitoutumistaan rauhanomaista yhteistyötä

edistäviin normeihin ja sopimuksiin, eikä ota juurikaan kantaa perinteisen turvallisuuden

kysymyksiin. Vuonna 2018 julkaistu arktinen strategia mainitsee lyhyesti Kiinan arktiset

“turvallisuusintressit”, mutta keskittyy pääasiassa taloudellisiin ja ympäristöllisiin kysymyk-

siin. Strategia toteaa, että Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) turvallisuusneuvoston jäse-

nenä Kiina pyrkii kantamaan vastuunsa alueen turvallisuuden ylläpidossa, mutta ei täs-

mennä lainkaan, miten se käytännössä tapahtuu.

Vaikka mediaotsikot maalailevat kuvaa alati kiihtyvästä kamppailusta arktisista luonnonva-

roista, ei Arktis muodosta kansainvälisen politiikan ja oikeuden näkökulmasta minkään-

laista strategista tyhjiötä. Suuri osa arktisesta alueesta kuuluu jonkin arktisen valtion suve-

reniteetin piiriin, minkä lisäksi aluetta hallinnoi kudelma kansainvälisiä sopimuksia. Kiina

ei siis voi yksipuolisesti edistää omia intressejään Arktiksella. Toisaalta on ilmiselvää, että

maan arktinen tutkimustoiminta tuottaa tietoa, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää

myös sotilaallisiin toimiin. Esimerkiksi Jäämeren pohjan kartoittaminen on tärkeää sukel-

lusveneiden toimintaedellytysten takaamiseksi ja satelliittiasemat tarjoavat tietoa, jota voi-

daan käyttää sotilaalliseen tarkkailuun tai viestintään.

Tämä raportti tarjoaa Suomen pitkän aikavälin turvallisuuspolitiikkaa palvelevan politiikka-

analyysin Kiinan arktisista intresseistä ja läsnäolosta sen turvallisuusstrategian näkökul-

masta. Raportti on laadittu Maanpuolustuksen kannatussäätiön rahoittamassa “Kiinan ark-

tinen politiikka ja muuttuva arktinen turvallisuus” -hankkeessa Lapin yliopiston Arktisen

Kiinan kansallinen puolustus 2000

Liu 2022

Kiina on kuvannut itseään myös “arktisista intresseistä kiinnostuneeksi osapuoleksi” (北极利益攸关方, Beiji liyi

youguanfang) ks. Sun & Wu 2016

Anne-Marie Brady on arvellut, että Kiinan sensuuriviranomaiset rajoittavat Kiinan arktista strategiaa koskevaa

keskustelua. Ks. Brady 2017

keskuksen ja Maanpuolustuskorkeakoulun välisenä yhteistyönä. Dokumenttiaineiston ja

kirjallisuuslähteiden lisäksi raportin työstämiseksi on haastateltu pariakymmentä suoma-

laista henkilöä, joilla on suoraa kokemusta tai asiantuntijuutta Kiinan kanssa tehtävästä yh-

teistyöstä tai kiinalaistoimijoiden toiminnasta Lapissa, Suomessa tai laajemmin arktisella

alueella. Noin puolet haastateltavista ovat lappilaisia toimijoita, kun taas toinen puoli koos-

tuu julkisen sektorin asiantuntijoista ja tutkijoista.

Kiitämme hanketta rahoittanutta Maanpuolustuksen kannatussäätiötä sekä lukuisia kolle-

goita ja sidosryhmiä tuesta hankkeen toteutuksessa. Raportin kuvituksesta kiitämme Jimi

Pasmaa sekä Arto Vitikkaa. Erityiset kiitokset myös käsikirjoitusta kommentoineille Tom-

mi Koivulalle, Timo Koivurovalle ja Matti Nojoselle. Mahdolliset virheet ovat luonnolli-

sesti raportin kirjoittajien omalla vastuulla.

Raportti on jaettu kahdeksaan lukuun. Seuraava luku esittelee Kiinan turvallisuusstrategiaa

ja sen laajenemista arktiselle alueelle, minkä jälkeen kolmas luku tarkastelee Kiinan arktisia

intressejä. Neljäs luku käy lyhyesti läpi arktisten valtioiden (pl. Suomi) alueellisten strategi-

oiden painopisteet ja keskittyy erityisesti näiden kahdenvälisiin suhteisiin Kiinan kanssa.

Viides luku puolestaan syventyy Suomen Kiina-suhteisiin sekä arktista politiikkaa määritte-

leviin linjanvetoihin. Kuudes luku tarkastelee kiinalaistoimijoiden osallistumista arktisiin ta-

lousprojekteihin Suomen Lapissa. Seitsemäs luku kääntää katseet tulevaisuuteen ja pohtii

Kiinan arktisen roolin mahdollista laajentumista valtion turvallisuusstrategian valossa. Vii-

meinen luku arvioi lyhyesti arktisen turvallisuusympäristön muutosnäkymiä tulevaisuudessa

etenkin Kiina-Venäjä -suhteiden valossa.

KIINAN TURVALLISUUSSTRATEGIA

iinan Maanpuolustuskorkeakoulun julkaiseman Strategian tiede -oppikirjasarjan ar-

vioidaan edustavan varsin hyvin Kiinan sotilasjohdossa vallitsevia näkemyksiä ja

vähintään heijastelevan Kiinan asevoimien virallisten, mutta salaisten “sotilasstra-

tegisten ohjenuorien” (军事战略方针, junshi zhanlüe fangzhen) sisältöä.

Oppikirjan päätoi-

mittaja Xiao Tianliang on Kiinan Maanpuolustuskorkeakoulun varajohtaja ja Kiinan soti-

lasstrategisessa akateemisessa keskustelussa pitkään vaikuttanut arvovaltainen hahmo. On

huomionarvoista, että Strategian tiede toteaa arktisen alueen olevan Kiinan merentakaisten

intressien laajentumisen pääsuunta. Tämän vuoksi arktinen alue ja sen kasvava merkitys

aiheuttaa kirjan mukaan tulevaisuudessa myös Kiinan asevoimien käytölle uusia tehtäviä.

Tämä luku esittelee Kiinan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa määrittelevää kokonaisvaltaisen

kansallisen turvallisuuden strategiaa, jonka piiriin myös Arktis on nyt siis nostettu.

2.1. Kiinalaisen turvallisuusajattelun pääpiirteitä

Kiinalaisessa turvallisuusajattelussa on selkeä jako oman alueen (tai välittömän lähialueen)

sekä sen ulkopuolisten alueiden välillä. Tämä näkyy esimerkiksi tavassa, jolla Kiina määrit-

telee kansalliset etunsa karkeasti “ydinintresseihin” (核心利益, hexin liyi. engl. core interest) sekä

“merentakaisiin intresseihin” (海外利益, haiwai liyi. engl. overseas interests). Ydinintressit,

jotka on varsin väljästi määritelty, viittaavat Kiinan suvereniteetin piiriin kuuluviin alueisiin,

joihin Kiina laskee mukaan myös Taiwanin, sekä mahdollisesti myös Etelä- ja Itä-Kiinan

merien kiistellyt saariryhmät ja Intian kanssa kiistellyt maa-alueet. Ydinintressit edustavat

Kiinalle punaisia viivoja, joiden turvaamisessa kovienkin sotilaallisten keinojen käyttö on

sallittua.

Kaikki, mikä sijaitsee Kiinan alueen ja siten myös ydinintressien ulkopuolella, puolestaan

kuuluu merentakaisten (vaihtoehtoisesti kansainvälisten) intressien piiriin. Merentakaisten

intressien turvaamisessa Kiina on noudattanut lähialueista hyvin poikkeavaa ja varovaisem-

paa linjaa. Toiminta on perustunut rauhanturvaajien tai kansainvälisen hyväksynnän saanei-

den operaatioiden (kuten Adenin lahden merirosvojen vastainen operaatio) hyödyntämi-

seen sekä yksityisten turvallisuusyritysten käyttöön. Sotilaallisen voiman esittely tai Etelä-

Kiinan mereltä tutut hybridisodan menetelmät (kuten tekosaarien rakentaminen ja merimi-

litian käyttö) eivät ole kuuluneet Kiinan merentakaisten intressien turvaamisen strategi-

aan.

Kiinan sotilasstrategiasta voidaan samaan tapaan erottaa kaksi toisiaan tukevaa päätehtävää,

jotka kytkeytyvät erityyppisten intressien turvaamiseen: Kiinan suvereniteetin ja alueellisen

koskemattomuuden turvaaminen sekä Kiinan merentakaisten intressien turvaaminen.

Fravel 2017

Xiao toim. 2020, 162

ks. Duchâtel, Bräuner & Zhou 2014; Shou toim. 2013, 13; Xiao toim. 2020; Zhou 2019

Ghiselli 2021; Puranen 2022a

Näistä varsinainen päätehtävä on Kiinan alueellisen koskemattomuuden ja yhtenäisyyden

puolustaminen, mikä pitää sisällään myös yllä mainittujen kiisteltyjen alueiden tuominen

Kiinan yhteyteen. Näistä alueista tärkein ja Kiinan sotilasstrategista ajattelua eniten ohjaava

haaste on Taiwanin yhdistäminen osaksi kansantasavaltaa. Meristrategisesti alueellisen kos-

kemattomuuden suojeleminen kuuluu lähimerien puolustuksen (近海防御, jinhai fangyu) pii-

riin.

Kiinan määrittelemillä lähimerillä tapahtunut sotilastukikohtien rakennus ja sotilaal-

linen provosointi on siten osa lähimerien puolustusta ja ydinintressien turvaamista. Meren-

takaisten intressien turvaaminen (维护海外利益安全, weihu haiwai liyi anquan) on toinen

Kiinan sotilasstrateginen päätehtävä, joka on noussut keskeiseen asemaan vasta 2000-luvun

puolella Kiinan taloudellisen vaikutusvallan vahvistumisen myötä.

Kiinan sotilasstrategi-

sessa ajattelussa arktisen alueen nähdään kuuluvan jälkimmäiseen, merentakaisten intres-

sien turvaamisen tehtäväkentän piiriin.

Vaikka merentakaisten intressien turvaaminen on suhteellisen uusi ilmiö, ovat tehtävän juu-

ret 1980-luvulla. Tuolloin Kiina käynnisti markkinatalouteen tähdänneet taloudelliset ja po-

liittiset uudistukset, ja myös sotilasstrategiaa ryhdyttiin uudistamaan perusteellisesti.

Me-

ristrategian uudistamisessa keskeisenä voimahahmona 1980-luvulla toimi amiraali Liu Hua-

qing, jonka johdossa Kiinan meristrategiaa alettiin laajentaa rannikoiden puolustamisesta

kohti kansainvälistä toimintaympäristöä. Uuden strategian myötä merivoimien kaluston ke-

hittämisen painopistettä ryhdyttiin siirtämään kohti suuria pinta-aluksia ja ydinsukellusve-

neitä. Liu visioi jopa lentotukialuksia, joiden kehittämisessä otettiinkin 1980-luvulla ensim-

mäiset askeleet. Vuonna 1981 vesille laskettiin myös Kiinan ensimmäinen ydinkäyttöinen

strateginen sukellusvene (Tyyppi 092, Xia), joka osoittautui kuitenkin lähes käyttökelvotto-

maksi.

Vaikka Liun johtamien uudistusten fokus oli alueellisessa puolustuksessa, ennakoi Liu Kii-

nan talouskasvun ja globaalin levittäytymisen laajentavan maan taloudellisia intressejä kaik-

kialle maailmaan. Niitä tulisi tulevaisuudessa kyetä suojelemaan myös asevoimin, minkä

vuoksi merivoimien kehittämisessä tuli varautua toiminta-alueen laajentamiseen lähimerien

ulkopuolelle. Liun johdolla käynnistettiin merivoimien ensimmäiset kansainväliset pienten

laivasto-osastojen vierailut, ja hän koordinoi myös Kiinan ensimmäisen tutkimusmatkan

Antarktiselle vuonna 1984. Merivoimien aluksilla toteutettu tutkimusretki johti Kiinan en-

simmäisen etelä-Mantereen tutkimusaseman, Kiinan muurin (长城, Changcheng), perustami-

seen.

Liu Huaqingin käynnistämien uudistusten jälkeen Kiinan sotilasstrategian ydin pysyi pit-

kään alueellisen puolustuksen kehittämisessä ja lännen sotilasteknologisen etumatkan kiinni

kuromisessa. Myös ulkopoliittisesti Kiina pitäytyi matalan profiilin strategiassa, keskittyi ta-

louden kehittämiseen ja vältteli kansainvälisiin kriiseihin sekaantumista ja sotilaallisen voi-

man käyttöä. Matalan profiilin strategia oli kuitenkin pakotettu muuttumaan viimeistään

2000-luvun alusta lähtien, jolloin Kiinan talouskasvu kiihtyi uusiin huippulukemiin. Samoi-

hin aikoihin Kiinan yritykset levittäytyivät kansainvälisille markkinoille valtiollisen “go

Shou toim. 2013, 207–208

Duchâtel, Bräuner & Zhou 2014

Fravel 2019, 139–181

Lim 2014, 63–67

DeVitt 2020, 19–30; Brady 2017

out” -politiikan ohjaamana, ja Kiinan riippuvuus energian ja monien teollisuuden kannalta

tärkeiden raaka-aineiden tuonnista vahvistui.

Vuonna 2004 presidentti Hu Jintao julisti Kiinan asevoimille “uudet historialliset tehtävät”,

joihin lukeutui Kiinan talouskehityksen tukeminen sekä kansallisten intressien turvaaminen.

Hun mukaan taloudellinen kehitys ja vahvat asevoimat olivat syvässä vuorovaikutussuh-

teessa keskenään. Nopea talouskasvu loi pohjan asevoimien vahvistumiselle, mutta samaan

aikaan vahvistuvien asevoimien tuli tukea Kiinan talouskehitystä, niin Kiinan sisällä kuin

kansainvälisessä ympäristössäkin.

Uusien tehtävien julistaminen konkretisoitui vuonna

2008, kun Kiina lähetti ensimmäisen alusosastonsa kansainväliseen operaatioon Adenin

lahdelle turvaamaan kauppaliikennettä merirosvoukselta.

Presidentti Xi Jinpingin kaudella (2012–) Kiinan taloudellisten intressien globaali laajentu-

minen on jatkunut voimakkaana, ja myös Kiinan asevoimien kansainväliset operaatiot on

kohotettu virallisesti osaksi sotilasstrategiaa. Vuonna 2015 julkaistu Kiinan sotilasstrategia -

asiakirja korosti merellisen ulottuvuuden merkitystä ja korotti “kaukaisten merien turvaa-

misen” (远海护卫, yuanhai huwei) asevoimien toiseksi päätehtäväksi. Mitään alueellista rajoi-

tetta kaukaisille merille ei ole asetettu, vaan käsite pitää sisällään kaikki Kiinan lähimerien

ulkopuoliset merialueet sekä niillä sijaitsevat strategiset meriyhteydet.

2.2. Arktinen alue nousee osaksi Kiinan turvallisuusagendaa

Kansainvälisten intressien laajenemisen ja kaukaisten merien turvaamisen myötä myös ark-

tinen alue kohosi vähitellen Kiinan viralliseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Hyvin

pian Xin valtaannousun jälkeen vuonna 2014 perustettiin Kansallisen turvallisuuden komi-

tea, joka otti tehtäväkseen kansallisen turvallisuusstrategian kokonaisvaltaisen johtamisen.

Komitea esitteli ensimmäisen kokouksensa yhteydessä “kokonaisvaltaisen kansallisen tur-

vallisuuden” (总体国家安全观, zongti guojia anquanguan) käsitteen, josta on sittemmin muo-

toutunut Xin aikakauden Kiinan keskeinen turvallisuuspoliittinen ylätason viitekehys.

Kä-

sitteen mukaan sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ei voida erottaa toisistaan, sillä kokonais-

valtaisen turvallisuuden vaaliminen edellyttää kiihtyvää sykliä, jossa talouskehitys luo tur-

vallisuutta ja vakautta, kun taas turvallisuus luo olosuhteet talouskehitykselle. Toisin sanoen

vain “vauraalla valtiolla voi olla vahvat asevoimat ja vahvat asevoimat kykenevät suojele-

maan valtiota”.

Uuden käsitteen valossa talouskasvun ylläpitäminen ja Kiinan taloudellisen toiminnan laa-

jentaminen “uusiin turvallisuusympäristöihin” (新型安全领域, xinxing anquan lingyu) koet-

tiin merkittäväksi prioriteetiksi, jolla oli suora yhteys Kiinan sisäiseen turvallisuuteen ja yh-

teiskunnalliseen vakauteen. Uusiin turvallisuusympäristöihin, joita kutsutaan toisinaan

Nojonen, Mattlin & Elmer 2015; Puranen 2022a

Xinhua Wang 13.3.2005; Mulvenon 2009

Kiinan Adenin operaatiosta ks. Erickson 2015

Kiinan sotilasstrategia

Xinhua Wang 15.4.2014; Kansallisen turvallisuuden komiteasta ks. Wuthnow 2017

“富国才能强兵，强兵才能卫国”, ks. Renmin ribao haiwaiban 26.2.2018; Kokonaisvaltaisesta

turvallisuuskäsitteestä ks. myös Blanchette 2022

myös “uusiksi strategisiksi raja-alueiksi” (战略新疆域, zhanlüe xin jiangyu) luetaan ulkoava-

ruus, kansainväliset syvät meret sekä arktinen alue.

Uudet raja-alueet nähdään kiinalai-

sessa keskustelussa lähitulevaisuudessa avautuvina toimintaympäristöinä, joihin maailman-

poliittinen kamppailu resursseista ja vallasta tulee ennemmin tai myöhemmin laajentumaan,

minkä vuoksi Kiinan on varauduttava hyvissä ajoin tähän kilpailuun. Vuonna 2017 myös

presidentti Xi Jinping mainitsi uudet raja-alueet, joskaan ne eivät puheessa olleet “strategi-

sia”, ja kilpailun sijaan kansainvälisen yhteisön tulisi kehittää näistä alueista paremminkin

yhteistyön raja-alueita.

Samaan aikaan sotilasstrategisissa keskusteluissa ryhdyttiin puhu-

maan sodankäynnin “uusista toimintaympäristöistä” (新型领域, xinxing lingyu), joihin lu-

keutuu edellisten lisäksi myös esimerkiksi biologinen ja älyllistynyt toimintaympäristö.

Arktinen alue on noussut Kiinan viralliseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun osana ko-

konaisvaltaisen turvallisuuden ja uusien turvallisuusympäristöjen käsitteistöä. Vuonna 2014

Kiinan merellisen hallinnon johtaja Liu Cigui totesi, että Kiinan vuodesta 1984 ja Antark-

tisen tutkimusaseman perustamisesta alkaneet arktiset pyrkimykset olivat siirtymässä uu-

teen historialliseen vaiheeseen, jonka myötä Kiina rakentaa itsestään “polaarista suurvaltaa”

(极地强国, jidi qiangguo).

Arktinen alue ja sen strateginen merkitys on sittemmin mainittu

toistuvasti niin valtiojohdon puheissa kuin virallisissa suunnitelmissa, kuten tieteen ja tek-

nologian viisivuotissuunnitelmassa ja sotilassiviilifuusion kehittämisohjelmissa. Vuonna

2015 Kiinassa hyväksyttiin kansallisen turvallisuuden laki, jossa arktisen alueen esitettiin

ensimmäistä kertaa kuuluvan virallisesti Kiinan turvallisuusintressien piiriin. Lain mukaan

Kiina hyödyntää Arktista ja muita uusia turvallisuusympäristöjä rauhanomaisesti sekä tur-

vaa oman toimintansa ja intressinsä näillä alueilla.

Samaan aikaan hyväksytty terrorinvas-

tainen laki puolestaan loi laillisen pohjan sotilaallisille operaatioille Kiinan rajojen ulkopuo-

lella.

Nykyään arktinen alue nähdään Kiinan kansallisten intressien laajentumisen tulevaisuuden

pääsuuntana. Kilpailu suurvaltojen välillä kuitenkin kiihtyy, ja Kiinan tulisi täten päästä ark-

tiseen kiinni jo nyt. Samalla sen tulisi kuitenkin onnistua välttämään “Kiinan arktinen

uhka” -teorioiden voimistuminen, mikä voisi kasvattaa vastarintaa Kiinan arktista laajentu-

mista kohtaan, tai pahimmillaan estää sen alkuunsa. Nousevan Kiinan jokaista pienintäkin

julkilausumaa ja liikettä arktisella seurataan etenkin Yhdysvalloissa hyvin tarkasti. Charhar-

instituutin tutkija Wu Jianshun mukaan Kiinan toiminta omilla läheisillä merialueillaan, ku-

ten Etelä-Kiinan merellä, on jo saanut monet valtiot varpailleen ja kannattamaan Kiinan

patoamista. Sama riski on olemassa myös arktisella alueella.

Strategian tieteen mukaan arktiselle alueelle laajentumisessa ei voida kiirehtiä, vaan arktisten

operaatioiden on palveltava valtion suurstrategisia päämääriä. Varsinkin sotilaallisen voi-

man varomaton esittely arktisella alueella voi teoksen mukaan paremminkin vahingoittaa

Kiinan laajempia intressejä, joten sitä tulee ehdottomasti välttää. Kiinan arktisen strategian

He & Liu 2015

Xi 2017

Ks. Zhao 2020; Xiao toim. 2020

Kiinan merihallinnon verkkosivut 14.11.2014; ks. myös Brady 2017

Kiinan kansantasavallan kansallisen turvallisuuden laki

Kiinan kansantasavallan terrorismin vastainen laki

Wu 2021

on jatkuvasti tulkittava arktisen alueen valtioiden voima- ja diplomaattisia suhteita ja mu-

kauduttava niiden dynamiikkaan. Strategian tulee siten soveltaa rinnakkain sekä poliittisia

että taloudellisia, mutta myös sotilaallisia keinoja.

Myös Dalianin merenkulkuyliopiston

napa-alueiden politiikkaan profiloituneen professori Li Zhenfun mukaan Kiinan tulisi pyr-

kiä arktiselle alueelle kokonaisvaltaisella strategialla, jossa eri aspektit (poliittiset, taloudelli-

set, energiaan liittyvät, oikeudelliset, tieteelliset ja sotilaalliset ulottuvuudet) ovat osa laajaa

kokonaisuutta.

Kiinan poliittinen järjestelmä on hyvin sopiva tämän tyyliseen kokonaisvaltaiseen lähesty-

mistapaan. Järjestelmän ytimessä on kommunistinen puolue, joka kykenee ohjaamaan po-

liittisia, taloudellisia, tieteellisiä ja sotilaallisia instrumentteja omien päämääriensä mukaisesti.

Esimerkiksi Kiinan valtio-omisteisia suuryrityksiä ja rahastoja voidaan käskeä operoimaan

arktisella alueella, vaikka markkinaehtoinen taloudellinen houkutin ei vielä olisi riittävä.

Kommunistinen puolue ohjaa myös Kiinan tieteen ja tutkimuksen prioriteetteja, ja tieteel-

linen toiminta arktisella alueella esitetään useissa arvioissa legitiiminä savuverhona sotilaal-

liselle voiman laajentamiselle.

Xiao toim. 2020

Li, You & Wang 2015

Brady 2017, 61–70

KIINAN ARKTISET INTRESSIT

dellisessä osiossa esitelty Strategian tiede -oppikirja edustaa harvinaista, mutta varsin

korkealta ja arvovaltaiselta taholta esitettyä näkemystä, jonka mukaan arktinen alue

kuuluu vahvasti Kiinan turvallisuusintressien ja myös sotilasstrategian piiriin, ja

Kiina suunnittelee pitkällä aikavälillä ulottavansa myös sotilaallista voimaa alueelle. Kirjan

linjauksessa ei ole periaatteessa mitään yllättävää, sillä kiinalaisessa sotatieteellisessä ja kan-

sainvälisten suhteiden tutkijakeskusteluissa on jo pitkään keskusteltu sulavan arktisen alu-

een turvallisuuskysymyksistä ja toivottu Kiinan johdon ryhtyvän rakentamaan tarvittavia

sotilaallisia suorituskykyjä arktisten intressien suojelemiseksi. Se, miten Kiina pyrkii käytän-

nössä turvaamaan arktisia intressejään ja minkälaista turvallisuusroolia se alueella tavoittelee,

on kuitenkin pitkälti suuri mysteeri. Tämä on herättänyt etenkin läntisten arktisten maiden

poliitikkoja ja tutkijoita pohtimaan Kiinan kasvavan arktisen läsnäolon turvallisuusriskejä.

Viime vuosien alarmistisimmissa tutkijapuheenvuoroissa Kiinan uskotaan rakentavan alu-

eelle esimerkiksi kaksikäyttöistä satamainfrastruktuuria, johon alueella operoivat ydinsukel-

lusveneet voisivat tukeutua.

Kaikkein pessimistisimmissä poliittisissa visioissa puolestaan

uskotaan Kiinan arktisen laajentumisen muovaavan alueesta Etelä-Kiinan meren kaltaisen

militarisoidun vyöhykkeen, jossa päällekkäisistä aluevaatimuksista kamppaillaan ankarasti

ja keinoja kaihtamatta.

Tämä osio tarkastelee, kuinka Kiina on lisännyt arktista läsnäolo-

aan kokonaisvaltaisen kansallisen turvallisuuden strategian pilareiden mukaisesti. Kuten

yleensä on tapana, luku jaottelee Kiinan arktiset intressit neljään teemaan: tutkimus, luon-

nonvarat, merireitit ja arktinen hallinta. Lisäksi uutena teemana luku nostaa esille Kiinan

turvallisuuspoliittiset intressit arktisessa kontekstissa.

3.1. Arktinen tutkimus

Kiina hankki ensimmäisen, Ukrainassa vuonna 1993 rakennetun Xuelong-jäänmurtajansa

1990-luvun puolivälissä. Jäänmurtaja varustettiin tutkimuskäyttöön, minkä jälkeen kiinalai-

set tutkijat saattoivat alkaa harjoittaa itsenäisesti polaaritutkimusta. Tutkimus keskittyi aluk-

si etenkin Etelämantereen alueelle, ja edelleen Etelämanner muodostaa Kiinan polaaritut-

kimuksen pääkiinnostuksenkohteen. Nykyisin Kiinalla on Etelämantereella viisi tutkimus-

asemaa, ja suurin osa maan polaaritutkimuksen rahoituksesta ohjataan yhä Antarktiksen

tutkimukseen.

Huippuvuorten sopimuksen osapuolena Kiinalla on oikeus harjoittaa saarella tutkimustoi-

mintaa, ja se rakensikin oman tutkimusasemansa Ny-Ålesundiin vuonna 2004. Pohjois-Is-

lantiin lähelle Akureyria Kiina ja Islanti avasivat lokakuussa 2018 yhteisen arktisen tutki-

musasemansa. Alun perin aseman oli tarkoitus keskittyä revontulitutkimukseen, mutta

hankkeen edetessä suunnitelmat laajentuivat kattamaan myös monenlaista muuta luonnon-

tieteellistä tutkimusta, kuten meteorologiaa, avaruussäätä, geologiaa, biologiaa sekä meren

Ks. esim. Brady 2019; Goldstein 2019

Ks. esim. Pompeo 2019

ja jäätiköiden tutkimusta.

Samana vuonna valmistui myös ensimmäinen Kiinassa raken-

nettu tutkimusjäänmurtaja MV Xuelong 2, jonka suunnitellusta vastasi suomalainen Aker

Arctic -yhtiö. Xuelong 2 teki ensimmäisen purjehduksensa Etelämantereelle vuonna 2019.

Ensimmäiselle arktiselle tutkimusmatkalle se lähti heinäkuussa 2020, ja kesällä 2021 se teki

alueelle toisen matkansa.

Kiinan tavoitteena on ollut perustaa oma tutkimusasemansa

myös Grönlantiin,

mutta toistaiseksi suunnitelma ei ole toteutunut.

Kuten muidenkin maiden arktiset tutkijat, kiinalaiset luonnontieteilijät pyrkivät tutkimuk-

sessaan ymmärtämään syvällisemmin arktisen ympäristömuutoksen syitä, ajureita ja seu-

rauksia alueellisesti ja globaalisti. Tämä tieto tukee päätöksentekoa esimerkiksi koskien kes-

tävän kehityksen politiikkaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Virallisen diskurssin

mukaan kiinalaistutkijoita kiinnostaa erityisesti arktisen muutoksen kytkeytyminen globaa-

leihin sääilmiöihin ja merenpinnan nousuun, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet

arktisen ilmastonmuutoksen aiheuttavan haittaa maan maataloudelle sekä lisäävän ilman-

saasteongelmia etenkin talviaikaan.

Lisäksi Kiinan arktinen tutkimus osallistuu polaarialu-

eiden fysikaalisten prosessien ymmärtämisen edistämiseen.

Arktinen tutkimusyhteistyö on tärkeää alueen ekosysteemien ja ilmastonmuutoksen ym-

märtämiseksi ja suojelemiseksi sekä globaalimuutoksiin varautumiseksi ja sopeutumiseksi.

Tämän tavoitteen edistämiseksi monet arktisten maiden tutkijat tekevät mielellään yhteis-

työtä kiinalaisten kanssa – etenkin jos yhteistyö tarkoittaa lisää resursseja riittämättömien

tutkimusmäärärahojen kanssa painiskeleville tieteilijöille. Samaan aikaan on muistettava,

että vaikka kiinalaistutkijoita motivoisivatkin ennen kaikkea tieteelliset ja inhimilliset tavoit-

teet, on heillä vuonna 2017 asetetun tiedustelulain nojalla velvollisuus avustaa maansa tie-

dustelutoimintaa.

Lisäksi hyvää tarkoittavaa yhteistyötä voidaan hyödyntää Kiinassa soti-

laallisiin tarkoituksiin.

Myös Kiinan asevoimat ovat rahoittaneet paljon polaaritutkimusta ja merenkulkuun liitty-

vän teknologian kehittämistä.

Kiinan Suomeen kohdistama tiedustelu hyödyntää kiina-

laistutkijoita tiedonlähteenä, minkä lisäksi tutkimusyhteistyön kautta voidaan siirtää mah-

dollisesti vientivalvonnan alaista teknologista osaamista maahan.

Yleisradion MOT-toi-

mitus toikin selvityksessään tammikuussa 2022 esille useita esimerkkejä suomalaisissa yli-

opistoissa työskentelevistä kiinalaisista tutkijoista, joilla on tiivis yhteys Kiinan asevoimiin

tai puolustusteollisuuteen.

Oma lukunsa on puolestaan mielipideilmaston muokkaaminen

Kiinan kannalta myönteiseen suuntaan tutkijoiden kosiskelun tai heitä itsesensuuriin pai-

nostamisen avulla.

China-Iceland Joint Arctic Observatory 2022

Aker Arctic 2019

Staalesen 2021

Martin 2018

Esim. Wang, Chen & Liu 2015

Girard 2019

Turunen 2021

Havnes 2019

Suojelupoliisi 2022

Skön 2022a

Kopra & Kauppila 2018

Luonnontieteiden ohella kiinalaistutkijat keskittyvät nykyisin yhä enemmän alueen yhteis-

kuntatieteelliseen tutkimukseen, mikä auttaa päätöksentekijöitä paitsi ymmärtämään pa-

remmin alueen taloutta ja hallintoa, myös mahdollisesti kehittämään omia avauksia arktisen

alueen hallinnalle tulevaisuudessa. Eittämättä arktinen tutkimus tukee myös Kiinan talou-

dellisia ja sotilaallisia intressejä alueella tuottamalla tietoa merenkulun helpottamiseksi sekä

arktisten luonnonvarojen kartoittamiseksi. Erityisesti Kiinan viimeaikaiset investoinnit Jää-

meren vedenalaisen akustiikan tutkimukseen ovat herättäneet spekulaatioita tutkimustie-

don hyödyntämisestä sukellusveneiden käyttöön.

Kiina investoi tällä hetkellä voimakkaasti avaruusohjelmaansa.

Avaruustekniikan hyödyn-

täminen tukee myös merkittävästi laajan ja vaikeasti saavutettavissa olevan arktisen alueen

tutkimusta ja tarkkailua. Satelliittitieto parantaa arktisen merenkulun turvallisuutta helpot-

tamalla esimerkiksi navigointia ja tiedonkulkua. Toisaalta satelliittitietoa voidaan käyttää

myös sotilaallisiin tarkoituksiin, minkä vuoksi lisääntynyt avaruustekniikan käyttö tuo väis-

tämättä mukanaan geopoliittisia jännitteitä alueella. Ruotsin Kiirunaan kiinalaiset avasivat

ensimmäisen oman arktisen satelliittien vastaanottoasemansa vuonna 2016. Sittemmin

ruotsalaisviranomaiset ovat huolestuneet aseman kaksoiskäyttömahdollisuuksista,

eikä

yhteistyötä kiinalaisten kanssa ole päätetty jatkaa. Ruotsalaiset eivät kuitenkaan ole kerto-

neet julkisuuteen, kuinka kauan nykyinen sopimus kiinalaisyhteistyöstä on vielä voimassa.

Myös Sodankylässä sijaitsevalla Tähtelän observatoriolla suunniteltiin yhteistyötä kiinalais-

ten tutkijoiden kanssa, mutta yhteistyö kariutui turvallisuusviranomaisten esittämiin huoliin

kiinalaisten motiiveista.

Vuonna 2019 Kiina laukaisi ensimmäisen suunnitellusta 24:stä napa-alueiden tarkkailuun

keskittyvästä satelliitistaan, joka kierrettyään maapalloa vuoden ajan tuotti omistajalleen Pe-

kingissä sijaitsevalle yliopistolle noin 2 500 kuvaa etelä- ja pohjoisnavalta ja täytti siten kii-

nalaistutkijoiden pitkäaikaista tutkimusaukkoa polaarialueiden observoinnin suhteen.

Myös vuonna 2022 Kiina laukaisi useita ympäristöntarkkailua ja sotilastiedustelua tukevia

satelliitteja.

Arktisella tutkimuksella on myös keskeinen rooli arktisten ja ei-arktisten maiden välisessä

diplomaattisessa kanssakäymisessä, perustuuhan alueen keskeisin yhteistyöfoorumi Arkti-

nen neuvosto nimenomaan arktisen tutkimuksen edistämiseen ja hyödyntämiseen poliitti-

sessa päätöksenteossa. Kiina on toistaiseksi osallistunut varsin vähän Arktisen neuvoston

tieteelliseen tutkimukseen keskittyvien työryhmien toimintaan.

Sen sijaan se on panosta-

nut kahdenväliseen tutkimusyhteistyöhön arktisten maiden kanssa. Suomen kannalta tär-

kein näistä yhteistyöverkostoista on vuonna 2013 perustettu China-Nordic Arctic Research

Center (CNARC), joka yhteistyö kattaa luonnontieteiden lisäksi myös yhteiskuntatieteellisiä

aloja. Suomesta verkostoon kuuluu Lapin yliopiston Arktinen keskus.

Martinson 2019

Wall 2022

Lindström & Rydqvist 2019

Keränen 2.6.2022

Xinhua 16.6.2020

Davenport 2022

Smieszek, Koivurova & Nielsson 2020, 49

3.2. Luonnonvarat

Vuonna 2008 Yhdysvaltain geologinen tutkimuskeskus julkaisi kuuluisan arvionsa arktisen

alueen mittavista, hyödyntämättömistä öljy- ja kaasuvaroista.

Siinä missä arktinen alue oli

menettänyt strategisen merkityksensä asevarustelun loputtua kylmän sodan päättyessä,

nosti arvio alueen arvokkaista luonnonvaroista Arktiksen takaisin maailman huomion koh-

teeksi. Tekniikan kehittyessä ja ilmastonmuutoksen edetessä näiden luonnonvarojen hyö-

dyntäminen arktisen alueen ankarissa oloissa odotetaan tulevaisuudessa olevan helpompaa

ja taloudellisesti kannattavampaa, minkä vuoksi lukuisat ei-arktiset valtiot ja yhtiöt ovat yhä

hanakammin kiinnostuneita osallistumaan arktiseen talouteen.

Kiinan talous on kasvanut jatkuvasti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, ja talous-

kasvusta on muodostunut keskeinen kulmakivi maata yksinvaltaisesti johtavan kommunis-

tisen puolueen legitimiteetille. Huolimatta käynnissä olevista talouden rakennemuutoksista

Kiinan talous rakentuu yhä paljon energiaa ja luonnonvaroja kuluttavaan raskaaseen teolli-

suuteen. Jatkuvasti kasvava tarve näille teollisuuden raaka-aineille motivoi kiinalaisia talou-

delliseen yhteistyöhön eri puolilla maailmaa, mukaan lukien Arktis. Koska Kiinalla ei ole

maa- tai vesialueita napapiirin pohjoispuolella, on sen taloudellinen toiminta arktisella alu-

eella pitkälti riippuvaista yhteistyöstä arktisten maiden ja kansainvälisten yritystoimijoiden

kanssa. Valtion tammikuussa 2018 julkaisema arktinen politiikkadokumentti voidaankin

nähdä ennen kaikkea yrityksenä vähentää spekulaatioita ja uhkakuvia, joita Kiinan kasvava

arktinen rooli on ruokkinut arktisten maiden ja sidosryhmien keskuudessa.

Kiina on rakentanut taloudellista yhteistyötä erityisesti Venäjän kanssa, sillä suuri osa ark-

tisista öljy- ja kaasuvaroista sijaitsee Venäjän talousvyöhykkeellä. Merkittävimpiä esimerk-

kejä Kiinan ja Venäjän välisestä arktisesta talousyhteistyöstä ovat Jamalin nesteytetyn maa-

kaasun (LNG) tuotantolaitos, sekä toimintaansa vielä käynnistelevä Novatekin Arctic

LNG2 -hanke. Energiavarojen lisäksi Kiinaa kiinnostavat arktisen alueen mineraalit, joista

etenkin harvinaisia maametalleja tarvitaan akku- ja elektroniikkateollisuuden käyttöön.

Kiina on aktiivisesti rakentanut yhteistyötä Grönlannin kanssa kaivannaisteollisuuden sa-

ralla, mutta Tanskalle kuuluvan autonomisen saaren nykyparlamentti ei ole halukas edistä-

mään kaivoshankkeita. Maapallon muilla valtamerillä Kiina on investoinut merkittävästi sy-

vän merenpohjan kaivannaistoimintaan.

Tulevaisuudessa Kiina epäilemättä aikoo päästä

osalliseksi myös Pohjoisen jäämeren pohjan energia- ja mineraalivaroista, mikä todennä-

köisesti lisää myös valtion sotilaallista läsnäoloa alueella.

Kiina on jo vuosia ollut maailman suurin kalantuottaja. Koska valtion lähivedet on kalas-

tettu lähes tyhjiin, ovat kiinalaiset kalastusalukset levittäytyneet laajalle alueelle maailman

meriä – osa laittomasti. Ilmastonmuutoksen ja ylikalastuksen varoitetaan johtavan Etelä- ja

Itä-Kiinan merellä kasvaviin jännitteisiin, eikä sotilaallisen konfliktin riskiä voida sulkea

pois.

Ylikalastuksen lisäksi toiminta aiheuttaa geopoliittisia, ekologisia ja inhimillisen tur-

vallisuuden hankauksia muuallakin, sillä suuret kiinalaisalukset voivat Afrikan ja Etelä-

U.S. Geological Survey 2008

Kopra & Kauppila 2018

Woody 2019

Gray 2021

Radio Free Asia 2022

Amerikan rannikoilla kalastaa viikossa saman verran kuin paikalliset kalastajat vuodessa.

Pohjoisen jäämeren sulaessa kalastus alueella helpottuu, joten se tarjoaa myös kiinalaiska-

lastajille uusia mahdollisuuksia. Toistaiseksi arktista kalastusta rajoittaa kuitenkin vuonna

2018 solmittu Pohjoisen jäämeren keskiosaa koskeva sääntelemätöntä kaupallista kalastusta

rajoittava sopimus

, jonka valmisteluun myös Kiina osallistui. Vuonna 2021 voimaan tullut

sopimus kieltää kaupallisen kalastuksen 16 vuodeksi, mutta mahdollistaa koekalastuksen

pohjoisen jäämeren kalavarojen tutkimuksen ja suojelemisen edistämiseksi.

3.3. Merenkulku ja infrastruktuuri

Pohjoisen jäämeren sulaessa Arkikselle avautuu uusia merireittejä. Näistä kolme pääväylää

ovat Pohjois-Kanadan ja Alaskan rannikkoa pitkin kulkeva Luoteisväylä, Venäjän ja Norjan

rannikkoa seuraava Koillisväylä sekä pohjoisnavan kulkeva Transpolaarinen merireitti

(Kuva 1).

Kuva 1. Arktiset merireitit. Lähde: Arktinen keskus, Lapin yliopisto

Urbina 2020

European Union 15.3.2019

Kiina käyttää kaikista kolmesta arktisesta merireitistä yhteistä nimitystä Jääsilkkitie, jonka se

liitti Vyö ja tie -hankkeeseen (engl. the Belt and Road Initiative) vuonna 2017. Erityisesti

Jääsilkkitie-termillä viitataan jo käytössä olevaan, Venäjän aluevesillä kulkevan Koillisväylän

reittiä noudattelevan merireittiin (Kuva 2). Väylä tarjoaa Kiinalle merkittävästi lyhyemmän

merikuljetusreitin Eurooppaan, mikä säästää aikaa ja rahaa verrattuna perinteiseen, Suezin

kanaalin kautta kulkevaan reittiin nähden. Varsinkin COSCO on kiinnostunut reitin talou-

dellisesta hyödyntämisestä. Se teki ensimmäisen kaupallisen purjehduksen Koillisväylällä

vuonna 2013, ja lähetti vuonna 2019 reitin kautta ennätysmäärän laivoja Eurooppaan.

Kuva 2. Kartta Kiinan Jääsilkkitiestä. Lähde: Arktinen keskus, Lapin yliopisto

Koillisväylä on myös tärkeä Jamalin niemimaalta tuotettavan nesteytetyn maakaasun kul-

jettamiseksi Kiinaan. Kiinan kannalta Koillisväylä tarjoaa perinteistä, Malakan salmen

kautta kulkevaa reittiä huomattavasti turvallisemman vaihtoehdon: Se on vapaa meriros-

voudesta, eikä sen varrella ole kapeita “kuristuspisteitä” tai Yhdysvaltain liittolaisia, jotka

voisivat estää väylän käytön esimerkiksi geopoliittisten erimielisyyksien vuoksi. Toistaiseksi

Koillisväylän infrastruktuuri on kuitenkin varsin kehittymätön, eikä Venäjällä ei ole ollut

riittävästi resursseja kehittää sen taloudellisen hyödyntämisen vaatimaa infrastruktuuria

etenkin Krimin niemimaan valtauksen jälkeen asetettujen talouspakotteiden vuoksi. Venäjä

toivookin Kiinan sijoittavan rautateihin, satamiin ja muuhun väylän kehittämisen kannalta

Humpert 2019

tärkeään infrastruktuuriin, mutta Vladimir Putinin käynnistettyä suurhyökkäyksen Ukrai-

naan näiden hankkeiden tulevaisuus on entistä epävarmempi.

Kiina on kiinnostunut myös muiden merireittien avautumisesta. Se on itse asiassa kutakuin-

kin ainoa valtio, joka eksplisiittisesti varautuu pohjoisnavan ylittävän transpolaarisen reitin

avautumiseen.

Kansainvälisillä vesillä kulkeva merireitti tarjoaisi Kiinalle väylän, jota Ve-

näjä ei voisi kontrolloida samaan tapaan kuin Koillisväylää.

Tällä hetkellä Kiina suunnittelee kolmatta jäänmurtajaansa, ja tämän maan ensimmäisen

raskaan jäänmurtajan suunnittelun on tavoitteena olla valmiina vuonna 2025.

Lisäksi Kii-

nan on raportoitu kehittävän ensimmäistä omaa ydinkäyttöistä jäänmurtajaansa.

Raskas

kalusto vähentää tulevaisuudessa Kiinan riippuvuutta venäläisten jäänmurtajien tarjoamasta

avustamisesta sekä mahdollistaa talous- ja tutkimustoiminnan laajentamisen. Valmisteilla

olevien uusien raskaiden jäätä murtavien alusten valmistuminen tarkoittaa myös, että Kii-

nan jäänmurtokapasiteetti ylittää Yhdysvaltain kapasiteetin. Tällä hetkellä Yhdysvaltojen

rannikkovartiostolla on vain kaksi jokseenkin ikääntynyttä jäänmurtajaa.

On suhteellisen selvää, että Kiinan arktisen merenkulun kalusto tulee kasvamaan merkittä-

västi lähitulevaisuudessa. Kiinan liikenneministeriö julkaisi elokuussa 2021 mietinnön ras-

kaiden jäänmurtajien pilotoinnin aloittamiseksi.

Dokumentin mukaan maan tavoitteena

on kehittää paitsi meripelastustehtäviin kykeneviä raskaita jäämurtajia, myös 100 000 ton-

nin kantavuuden puoliupotettavia kuljetusaluksia. Koska mietintö painottaa pilottiohjel-

man tavoitteena standardisoida ja sarjoittaa raskaita jäätä murtavia pelastusaluksia, voidaan

otaksua Kiinan pyrkimyksenä olevan rakentaa useita samantyyppisiä raskaita aluksia tule-

vina vuosina. Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä tarkoittaa, että Kiina valmistautuu arkti-

sen meren kulun lisääntymiseen ja Venäjän arktisten energiavarojen kasvavaan hyödyntä-

miseen.

Merenkulun lisäksi kiinalaiset ovat yrittäneet saada jalansijaa arktisella alueella maakauppo-

jen ja infrastruktuuri-investointien kautta mm. Islannissa ja Grönlannissa, mutta toistaiseksi

onnistumatta. Suomessakin Kiina yritti vuonna 2018 ostaa lentokentän Kemijärveltä. Kii-

nan valtioon kytkeytyvien toimijoiden on huomattu pyrkivän hankkimaan maa-alueita sel-

laisten sotilaallisten kohteiden läheltä, joita Yhdysvaltojen asevoimat ja sen liittolaiset käyt-

tävät.

Kiinan näkökulmasta olisi luontevaa, että Jääsilkkitie jatkuisi Koillisväylältä rauta-

teitä pitkin Kirkkoniemelle rakennetun syvänmeren sataman sekä Helsingin ja Tallinnan

välisen merenalaisen tunnelin kautta Keski-Euroopan markkinoille. Ratavaraus kuitenkin

päätettiin poistaa Lapin maakuntakaavasta keväällä 2021, ja suunnitelmat Kirkkoniemen

syvänmeren satamasta ovat myös sitä myöten kariutuneet.

Kiinan suunnitelmat rakentaa

liuta raskaita jäätä murtavia aluksia kuitenkin osoittavat, että Pohjolassa koetut vastoinkäy-

miset eivät suinkaan ole vähentäneet maan kiinnostusta arktiseen merenkulkuun ja talou-

teen.

Bennett 2019

Leganger Bronder 2021

Nilsen 2019

Kiinan liikenneministeriön verkkosivut 19.8.2021

Humpert 2021

Pezard ym. 2020, 50–51

Lapin liitto 2021

3.4. Arktinen hallinta

Arktiset maa-alueet ja valtaosa arktisista merialueista kuuluu jonkin arktisen valtion suve-

reniteetin piiriin ja niitä sitoo siis tämän valtion kansallinen lainsäädäntö. Arktinen alueen

hallinto puolestaan muodostuu kudelmasta kansainvälisiä sopimuksia

, joista YK:n meri-

oikeusyleissopimus on yksi keskeisimmistä arktisten merialueiden hallinnan ja merenkulun

kannalta. Vaikka Yhdysvallat ei ole sopimusta ratifioinut, se hyväksyy sopimuksen kirjaavan

kansainvälistä tapaoikeutta, joka sitoo myös Yhdysvaltoja. Kiina puolestaan on merioikeus-

yleissopimuksen osapuoli, ja se muistuttaa usein puheenvuoroissaan arktisia valtioita kun-

nioittamaan sopimuksen Kiinalle tuomia oikeuksia alueella: oikeutta esimerkiksi navigoida,

kalastaa, ylilentää, tehdä tutkimusta ja asentaa merikaapeleita aavalle merelle. Demon-

stroidakseen etenkin Yhdysvalloille oikeuttaan viattomaan kauttakulkuun tämän talous-

vyöhykkeellä Kiinan merivoimat ovat navigoineet Beringin merellä lähellä Alaskaa.

Ark-

tista merenkulkua sääntelee myös kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn luoma polaa-

rikoodi, jonka luonnosteluun Kiina otti osaa. Vaikka Kiinan rooli neuvotteluissa ei ollut

kovin merkittävä, näkevät kiinalaisasiantuntijat sen tukevan hyvin Kiinan globalistisia nä-

kemyksiä arktisesta alueesta.

Kansainvälisten sopimusten lisäksi arktisen alueen hallinnoinniksi on solmittu useita alu-

eellisia sopimuksia ja yhteistyöverkostoja. Näistä keskeisimpiä ovat yllä mainitut Huippu-

vuorten sopimus sekä Pohjoisen jäämeren keskiosaa koskeva sääntelemätöntä kaupallista

kalastusta rajoittava sopimus. Kalastussopimus tuli voimaan Kiinan ratifioinnin jälkeen

vuonna 2021, ja seuraavaksi sen osapuolten välisissä neuvotteluissa asialistalla on joko jat-

kaa kalastuskieltoa 16 vuoden aikarajan umpeuduttua tai perustaa kestävää kalastusta hal-

linnoiva ja monitoroiva alueellinen toimielin. Jää nähtäväksi, missä määrin kireissä tunnel-

missa neuvottelut tullaan käymään.

Viime aikoina Kiinan kiinnostus hyödyntää Huippu-

vuorten sopimuksen takaamia oikeuksia kaupalliseen toimintaan, kuten metsästykseen, ka-

lastukseen ja kaivostoimintaan, on myös kasvanut, mikä todennäköisesti aiheuttaa tulevai-

suudessa lisääntyvissä määrin närää norjalaisten ja kiinalaisten välillä.

Arktisen alueen tärkein yhteistyöfoorumi on vuonna 1996 perustettu Arktinen Neuvosto,

jonka jäseniä ovat kahdeksan arktista valtiota sekä kuusi alkuperäiskansojen järjestöä. Vuo-

sien varrella neuvostoon on lisäksi hyväksytty tarkkailijoita, ja Kiina sai tarkkailijastatuksen

vuonna 2013. Status ei anna sille Arktisen neuvoston kokouksissa äänioikeutta, mutta takaa

sille osallistumismahdollisuuden neuvoston ja sen työryhmien toimintaan. Vastalauseena

Venäjän Ukrainaa vastaan aloittamaa hyökkäyssotaa kohtaan seitsemän muuta arktista val-

tiota pysäyttivät osallistumisensa Arktisen neuvoston toimintaan maaliskuussa 2022. Tällä

hetkellä Arktisen neuvoston tulevaisuus näyttää epävarmalta.

Vaikka jotkut kiinalaistutkijat ovat kritisoineet Kiinan ja muiden ei-arktisten valtioiden vä-

häistä roolia Arktisessa neuvossa, maan johto ei ainakaan toistaiseksi ole tällaista kritiikkiä

Kts. tarkemmin Koivurova 2022

Coast Guard News 2022

Eiterjord 2020

Liu 2021a

Liu 2021b

Koivurova ym. 2022

julkisesti esittänyt. Toisaalta on huomionarvoista, että Kiinan vuonna 2018 julkaisema ark-

tinen strategia antoi hyvin vähän huomiota Arktisen neuvoston roolille alueen hallinnassa

ja pyrki rakentamaan diskurssia globaalista arktisesta alueesta. Strategia määrittelee arktisen

alueen seuraavasti:

Arktinen tilanne ylittää nyt alkuperäisen arktisten valtioiden välisen tai alueel-

lisen luonteensa, ja sillä on elintärkeä vaikutus alueen ulkopuolisten valtioiden

ja koko kansainvälisen yhteisön etuihin sekä selviytymiseen, kehitykseen ja ih-

miskunnan yhteiseen tulevaisuuteen. Se on ongelma, jolla on maailmanlaajui-

sia vaikutuksia.

Oikeuttaakseen aktiivisen osallistumisensa arktiseen hallintaan Kiina on ryhtynyt kutsu-

maan itseään “lähes arktiseksi maaksi”. Erityisesti Yhdysvaltain silloinen ulkoministeri

Mike Pompeo kritisoi Kiinan retoriikkaa Rovaniemellä järjestetyn Arktisen neuvoston ul-

koministerikokouksen yhteydessä toukokuussa 2019.

Kiinan arktinen strategia kuitenkin

korostaa erityisesti arktisen ilmastonmuutoksen vaikuttavan suoraan maan ilmastoon ja

ympäristöön ja siten epäsuorasti valtion taloudellisiin intresseihin muun muassa maatalou-

den sekä metsä-, kala- ja meriteollisuuden saralla. Näiden vaikutusten vuoksi Kiina katsoo,

että sillä on oikeus osallistua arktiseen hallintoon.

Globalististen arktisten visioidensa edistämiseksi Kiina on ryhtynyt yhdessä Japanin ja

Etelä-Korean kanssa järjestämään korkean tason arktista dialogia, johon arktiset valtiot voi-

vat osallistua tarkkailijan roolissa. Toistaiseksi foorumilla ei kuitenkaan ole juurikaan poliit-

tista painoarvoa. Lisäksi Kiina osallistuu aktiivisesti arktisiin konferensseihin kuten vuosit-

tain Reykjavikissa järjestettyyn Arctic Circle Assemblyyn ja Tromssassa järjestettyyn Arctic

Frontiers-konferenssiin. Toukokuussa 2019 Kiina järjesti myös ensimmäisen oman Arctic

Circle-fooruminsa Shanghaissa, mikä tarjosi sille mahdollisuuden esitellä visioitaan ja poli-

tiikkaansa suurelle joukolle arktisia diplomaatteja, tutkijoita ja muita sidosryhmiä vain muu-

tama päivä ulkoministeri Pompeon Rovaniemellä pitämän puheen jälkeen.

3.5. Arktiset turvallisuusintressit

Vaikka arktinen alue kohosi viralliseen turvallisuuspuheeseen Kiinassa vasta vuoden 2015

tienoilla, oli keskustelu alueen strategisesta ja turvallisuuspoliittisesta merkityksestä alkanut

jo vuosia aiemmin. Merkittävänä käännekohtana kiinalaisessa keskustelussa pidetään usein

vuotta 2007, jolloin Venäjä laski sukellusveneellä lippunsa Pohjoisnavan pohjaan.

Kes-

kustelu sai lisää kierroksia vuonna 2013, jolloin Kiinan ensimmäinen kauppa-alus seilasi

Koillisväylän läpi ja Kiinasta tuli vuosien odotuksen jälkeen Arktisen neuvoston tarkkaili-

jajäsen. Vaikka vielä 2010-luvun alkuvuosina arktinen alue nähtiin yleisesti rauhan ja yhteis-

työn tyyssijana, alueen strategista merkitystä pohtivissa kiinalaisissa tutkija- ja asiantuntija-

arvioissa alueen turvallisuus nähtiin samoihin aikoihin synkemmässä valossa. Strategisen

kilpailun erityisesti Yhdysvaltain ja Venäjän välillä tulkittiin kiihtyvän, ja arktisten valtioiden

Kiinan valtioneuvoston verkkosivut 26.1.2018

Pompeo 2019

Brady 2017, 43–51

arveltiin pitävän mustasukkaisesti kiinni omista omistuksistaan ja estävän uusia tulokkaita

saapumasta alueelle.

Vaikka geopoliittiset asetelmat arktisella alueella ovat kiristymässä, esittävät kiinalaiset epä-

viralliset asiantuntijapuheenvuorot lähes poikkeuksetta, että Kiinan olisi saatava jalansijaa

alueella.

Yllä käsiteltyjen taloudellisten intressien lisäksi kiinalaiset tutkijat näkevät Jääme-

ren alueen myös Kiinan turvallisuuden ja sotilasstrategisten intressien kannalta erittäin mer-

kittävänä. Alue nähdään kokonaisvaltaisena “strategisena huippupisteenä” (战略高点, zhan-

lüe gaodian) ja pohjoisen pallonpuoliskon keskipisteenä, joka yhdistää maailman taloudelli-

sesti edistyksellisimmät ja strategisesti painavimmat valtiot toisiinsa.

Lentoreittien näkö-

kulmasta Jäämeren alue on “ilmailun risteyskohta” (航空要冲, hangkong yaochong), josta on

lyhyt lentomatka kaikkiin pohjoisiin pääkaupunkeihin. Sotilasstrategisesti tarkasteltuna alu-

eelta voidaan siten myös hallita sekä strategisin pommikonein että ohjuksin koko pohjoista

pallonpuoliskoa. Kiinalaiset arviot korostavat, että Jäämereltä on vain 8000 kilometrin

matka kaikkien pohjoisen suurvaltojen alueille, minkä lisäksi ballististen ohjusten suunni-

tellut lentoradat (myös Kiinaan) kulkevat Jäämeren alueen yli. Lyhyt lentomatka tarkoittaa

mahdollisuutta yllätysiskuun.

Merellisestä näkökulmasta pohjoinen napa-alue yhdistää samaan tapaan Aasian, Euroopan

ja Amerikan mantereet sekä Tyynen valtameren, Atlantin ja Jäämeren toisiinsa. Jäämeri

nähdään siten kiinalaisissa arvioissa koko pohjoisen pallonpuoliskon yhdistävänä merelli-

senä “strategisena käytävänä” (战略通道, zhanlüe tongdao), jonka merkitys tulee jäiden sula-

essa lisääntymään huomattavasti.

Jäämeren alue esitetäänkin usein Kiinan asevoimienkin

käyttämässä vertikaalisessa maapallon kartassa suurvaltojen keskellä sijaitsevana sisäme-

renä.

Jäämeren alueella nähdään Kiinan kannalta kaksi tärkeää sotilasstrategista ulottu-

vuutta: avautuvien merireittien turvallisuus sekä alueen merkitys Kiinan strategisen ydinpe-

lotteen kannalta. Kiinan nähdään olevan molemmissa ulottuvuuksissa altavastaajan ase-

massa, koska sillä ei ole pääsyä, saati tarvittavaa sotilaallista suorituskykyä, arktisella alueella

operoimiseen.

Strategisten asejärjestelmien näkökulmasta kiinalaisessa keskustelussa nähdään tärkeimpänä

haasteena Yhdysvallat, joka kykenee uhkaamaan Kiinan strategisia kohteita ohjuksilla ja

arktista aluetta tukialueenaan käyttävillä pommikoneilla ilman eteen työnnettyjä tukikohtia-

kin. Toisaalta myös Yhdysvaltain omat strategiset puolustusjärjestelmät sijaitsevat arktisella

alueella Alaskassa. Kiinalaiset arviot korostavat Jäämeren alueen merkitystä strategisten su-

kellusveneiden toimintaympäristönä, sillä arktisen jäänalaiset akustiset ja elektromagneetti-

set olosuhteet hankaloittavat sukellusveneiden torjuntaa ja tekevät alueesta sukellusvenei-

den kannalta ihanteellisten toimintaympäristön (极佳区域, jijia quyu).

Sun & Wu 2016; Li, You & Wang 2015

Zhongguo Xinwenwang 18.6.2014

Pan & Lu 2013

He & Liu 2015; Xiao toim. 2020

He & Liu 2015

ks. Renmin Ribao 20.5.2016

He & Liu 2015; ks. myös Brady 2017, 79–87

Useiden kiinalaisten tutkijoiden näkökulmasta globaali kilpailu tämän alueen hallinnasta

kiihtyy. Qingdaon meriyliopiston tutkijat, He Jian ja Liu Lei arvioivat, että mikäli joku suur-

valloista kykenisi saavuttamaan merenherruuden Jäämeren alueella, voisi se uhata koko

pohjoista pallonpuoliskoa ja roikottaa “Damokleen miekkaa” muiden valtioiden yllä. Kii-

nan näkökulmasta onnekkaasti Yhdysvallat ja Venäjä eivät kumpikaan luultavimmin kykene

saavuttamaan tällaista herruutta, mikä tarjoaa muille toimijoille, kuten Kiinalle, mahdolli-

suuden päästä mukaan.

Kiinan arktisen strategian päämääränä on siten saada jalansijaa

alueella ja sitä kautta vähintäänkin kyetä kiistämään alueen täysi merenherruus muilta toi-

mijoilta.

He & Liu 2015; Xiao toim. 2020

ARKTISTEN VALTIOIDEN STRATEGIAT JA SUHTEET KIINAAN

rktisiksi valtioiksi määritellään kansainvälisessä politiikassa kahdeksan valtiota,

joilla on maa- tai vesialueita pohjoisen napapiirin yläpuolella: Islanti, Kanada,

Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat. Arktisen politiikan ja talou-

den merkitys näiden valtioiden strategisille intresseille on kasvanut viime vuosina, mikä nä-

kyy kasvavana määränä erilaisia arktisia politiikkapapereita. Samaan aikaan Kiinan vaiku-

tusvalta arktisella alueella on kasvanut. Siitä lähtien kun Kiina hyväksyttiin Arktisen neu-

voston tarkkailijajäseneksi vuonna 2013, se on aktiivisesti huoltanut suhteitaan arktisten

valtioiden kanssa. Toisaalta hankauksiltakaan ei ole vältytty. Tämä luku esittelee lyhyesti

arktisten valtioiden politiikkaa ja strategioita Arktiksella sekä tarkastelee niiden kahdenväli-

siä suhteita Kiinan kanssa (pois lukien Suomi, jonka Kiina-suhteita analysoidaan seuraa-

vassa osiossa). Näin luku pyrkii tarjoamaan kokonaisvaltaisen katsauksen arktisen geopoli-

tiikan dynamiikasta ja Kiinan roolista arktisissa kansainvälisissä suhteissa.

4.1. Islanti

Islanti julkaisi tuoreimman arktisen strategiapaperinsa syyskuussa 2021.

Se sisältää 19

kohtaa, jotka korostavat alueen rauhanomaisen yhteistyön jatkuvuutta erityisesti Arktisen

neuvoston kautta sekä arktisen alueen luonnonvarojen kestävää ja vastuullista käyttöä. Ark-

tisen alueen turvallisuusyhteistyössä nostetaan tärkeinä kumppaneina esille muut Pohjois-

maat ja Nato-liittolaiset. Islanti, jolla ei ole historiallisesti ollut omia sotilaallisia joukkoja

(pois lukien merivartiosto), vastustaa myös arktisen alueen militarisoitumista.

Islanti on historiallisesti ollut Yhdysvaltojen läheinen liittolainen ja keskeinen osa Naton

GIUK-kapeikon (Grönlanti, Islanti ja Iso-Britannia) valvontajärjestelmää, jonka on tarkoi-

tus estää Venäjän sukellusveneiden operointi pohjoisella Atlantilla.

Yhdysvallat ja Islanti

sopivat kahdenvälisestä puolustussopimuksesta vuonna 1951,

ja Yhdysvallat tuki Islannin

taloutta merkittävästi mm. ulkomaanavulla ja asevoimien infrastruktuuriprojekteilla.

Yh-

dysvaltojen painopisteen siirryttyä Lähi-itään 2000-luvun alussa Islannin strateginen merki-

tys Yhdysvalloille väheni, vaikkakin pysyi yhä tärkeänä. 250 miljoonan dollarin vuotuinen

budjetti Yhdysvaltojen Islannissa sijaitsevan Keflavikin tukikohdan ylläpitämiseen keräsi

kuitenkin yhä enemmän poliittista kritiikkiä Yhdysvalloissa, koska turvallisuusympäristö Is-

lannin ympärillä nähtiin vakaana. Lopulta Yhdysvallat veti islantilaisten neuvotteluyrityk-

sistä huolimatta joukkonsa pois tukikohdasta vuonna 2006.

Islanti puolestaan haki tukea

Nato-naapureiltaan Norjalta, Tanskalta, Iso-Britannialta ja Kanadalta sekä puolustusyhteis-

työssä että entisten Nato-toimintojen siirtämisessä ensin maan puolustusvirastolle ja myö-

hemmin merivartiostolle.

Vuoden 2014 jälkeen kiristyneiden geopoliittisten jännitteiden

Government of Iceland 2021

Ks. Toveri 2022

U.S. Department of State 2020

Ingimundarson 2007, 9–10

Ingimundarson 2007, 12–14

Pétursson 2020, 156

myötä Islanti on palannut takaisin suurvaltapolitiikan keskiöön: vuonna 2016 Yhdysvallat

herätti Keflavikin tukikohdan henkiin ja on sittemmin hyödyntänyt sitä P8-merivalvonta-

koneiden operaatioissa.

Kun Islanti joutui vakaviin ongelmiin maan kolmen suurimman pankin kaaduttua vuoden

2008 globaalin talouskriisiin seurauksena, Islannin tuolloinen presidentti Ólafur Ragnar

Grímsson koki maansa jääneen ilman riittävää apua EU:lta ja Yhdysvalloilta. Tällöin maan

katse kääntyi muualle, muun muassa Kiinaan. Vuonna 2010 Islannin ja Kiinan keskuspankit

solmivat 400 miljoonan euron arvoisen valuutanvaihtosopimuksen, jota Yhdysvalloissa

luonnollisesti kritisoitiin.

Vuonna 2013 Islanti solmi ensimmäisenä Euroopan valtiona va-

paakauppasopimuksen Kiinan kanssa, joskin yhteiset neuvottelut vapaakauppasopimuk-

sesta olivat alkaneet jo ennen talouskriisiä vuonna 2007. Presidentti Grímsson vieraili usein

Kiinassa, ja otti vastaan lukuisia kiinalaisia delegaatioita. Hänen mukaansa Kiina tuli maan

avuksi silloin, kun Eurooppa tai Yhdysvallat eivät tarjonneet auttavaa kättään.

Islannilla

oli selvästi myös tärkeä merkitys Kiinalle, ja Kiina esimerkiksi rakennutti suurimman Poh-

joismaissa sijaitsevan lähetystörakennuksensa juuri Islantiin.

Vuonna 2018 avattiin Kar-

hollissa sijaitseva China-Iceland Arctic Science Observatory -tutkimusasema.

Kiinalaiset toimijat ovat pyrkineet hankkimaan huomattavia maa-alueita arktiselta alueelta,

myös Islannista. Vuonna 2011 suurta kohua aiheutti kiinalainen miljardööriliikemies Huang

Nubo, joka yritti Kiinan kehityspankin tuella ostaa 100 neliökilometrin tontin Islannin ran-

nikolta rakentaakseen luksushotellin golf-kenttineen ja ratsastusklubeineen. Toiveissa oli

rakentaa alueelle myös oma kiitorata. Kauppa kaatui kuitenkin Islannin maakauppoja kos-

kevaan lakiin, joka kieltää myynnin ETA-alueen ulkopuolisille kansalaisille. Nubo oli edel-

lisenä vuonna perustanut Reykjavikiin Kiina-Islanti-kulttuurirahaston, jonka tarkoituksena

oli tukea maiden välistä kulttuuriyhteistyötä.

Osa islantilaisista poliitikoista olisi ollut val-

mis antamaan poikkeusluvan Nubon tonttikaupoille, mutta silloinen Islannin sisäministeri

Ogmundur Jonasson kieltäytyi luvan antamisesta. Jonasson epäili Huang Nubon hotellilii-

ketoimintaa vain julkisivuksi, jonka varjolla Kiinan valtio olisi saanut hankittua Islannista

strategisesti tärkeitä maa-alueita.

Viime aikoina Islanti on tullut Kiina-suhteissaan varomaisemmaksi, eikä tarttunut esimer-

kiksi presidentti Xi Jinpingin vuonna 2018 esittämään tarjoukseen liittyä Vyö ja tie -hank-

keeseen. Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo esitti kiitoksensa Islannille Kiinan tar-

jouksesta kieltäytymisestä, johon Islannista tosin vastattiin, ettei mitään lopullista päätöstä

asian suhteen oltu vielä tehty.

Kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi Yhdysval-

lat on kuitenkin eittämättä pyrkinyt estämään Kiinan ja Islannin lähentymistä. Osaltaan Is-

lannin ja Kiinan suhteiden viilentymiseen vaikuttaa myös Islannin talouden nousu kriisi-

Schultz 2018

Thorhallsson & Grimsdottir, 16

Sakhuja 2011, 4

Dams, van Schaik & Stoetman 2020a, 25–26

China-Iceland Joint Arctic Observatory 2022

Iceland Review 7.7.2010

Eudes 2013

Dams, van Schaik & Stoetman 2020a, 26–27

vuosista: taloudellinen tukeutuminen Kiinaan tulkittiin oman aikansa hätäratkaisuna glo-

baaliin talouskriisiin.

Lisäksi vapaakauppasopimus Kiinan kanssa ei ole tuonut odotetun-

laista taloudellista hyötyä, eikä Kiinasta ole tullut Islannille merkittävää kauppakumppa-

nia.

Islanti on myös osallistunut muiden länsimaiden tavoin Kiinan vastaisiin pakotteisiin

Xinjiangin uiguurialueen ihmisoikeusloukkauksiin liittyen, johon vastalauseena Kiina on

asettanut yksittäisen Kiinaa kritisoineen islantilaisen lakimiehen omalle pakotelistalleen.

100

Kansainvälisen asetelman kiristyessäkin Kiina on yrittänyt lämmitellä suhteitaan Islantiin,

esimerkiksi maiden juhlistaessa diplomaattisuhteidensa 50-vuotispäivää vuonna 2021.

101

4.2. Kanada

Kanadan arktiset territoriot ovat kokoonsa nähden erittäin harvaan asuttuja, mutta merkit-

täviä Kanadan arktiselle identiteetille ja turvallisuuspolitiikalle.

102

Kanadalla on ollut poh-

joisten alueidensa suhteen useita rajakiistoja. Yksi näistä on koskenut Luoteisväylää, jota

Kanada pitää osana omia aluevesiään, kun taas Yhdysvallat tulkitsee väylän olevan kansain-

välinen salmi, jossa muilla pitäisi olla kauttakulkuoikeudet. Kesällä 2022 Kanada sai vihdoin

sovittua 1970-luvulta asti käynnissä olleen rajakiistan Grönlannin ja Kanadalle kuuluvan

Ellesmerensaaren välissä sijaitsevan Hansinsaaren jakamisesta Tanskan kanssa.

103

Kanada julkaisi viimeisimmän arktisen strategia-asiakirjansa, Arctic and Northern Policy Fra-

meworkin

104

, vuonna 2019. Asiakirja nostaa päällimmäisenä esiin pyrkimyksen ottaa parem-

min huomioon Kanadassa asuvien alkuperäiskansojen kokemat ongelmat. Lisäksi erillisenä

osana arktista strategiaa julkaistiin myös turvallisuusnäkökulmaan keskittyvä Safety, Security,

and Defence -osuus,

105

joka nostaa esille avautuvien taloudellisten mahdollisuuksien mahdol-

lisesti mukanaan tuomat turvallisuusongelmat. Yhtenä tällaisena ongelmana mainitaan ark-

tisesta alueesta kiinnostuneet valtiot, jotka keräävät tiedustelutietoa ja asemoivat itseään

strategisesti tärkeiden resurssien läheisyyteen käyttämällä hyväkseen sotilaallisia suoritusky-

kyjä ja muita valtion kontrollissa olevia keinoja. Vaikka Kiinaa ei suoraan mainitakaan, on

se epäilemättä yksi näistä valtioista.

Kanadan Kiina-suhteet ovat muuttuneet hankaliksi Justin Trudeaun pääministerikaudella

vuodesta 2015 lähtien. Muutos johtuu paitsi Kanadan yleisesti koventuneesta asenteesta

Kiinaa kohtaan, mutta myös Yhdysvaltojen Donald Trumpin presidenttikaudella edistä-

mistä Kiinan vastaisista toimenpiteistä. Näistä merkittävimpänä Huawein johtokunnan jä-

sen ja yhtiön perustajan Ren Zhengfein tytär Meng Wanzhou otettiin kiinni Kanadassa

Yhdysvaltojen pyynnöstä vuonna 2018. Vastatoimena Kiina otti kiinni kaksi Kanadan kan-

salaista, Michael Spavorin ja Michael Kovrigin, syyttäen heitä myöhemmin vakoilusta.

Kiista ratkesi syksyllä 2021, kun Meng päästettiin palaamaan kotiarestistaan Kanadasta Kii-

Ibid., 25

Thorhallsson & Grimsdottir, 24

100

Iceland Review 19.4.2021

101

CGTN 8.12.2021

102

Exner-Pirot & Huebert 2020, 141; Toveri 2022

103

Chalupovitsch 2022

104

Government of Canada 2019a

105

Government of Canada 2019b

naan, ja Spavor ja Kovrig vapautettiin vastavetoisesti Kiinassa muutamaa tuntia myöhem-

min.

106

Maat ovat ottaneet yhteen myös ihmisoikeuskysymyksissä,

107

ja samanaikaisesti ka-

nadalaisten näkemys Kiinasta ja presidentti Xi Jinpingistä on laskenut ennätyksellisen huo-

noksi.

108

Kanadalla on huomattavaa arktista osaamista esimerkiksi kaivosteollisuuteen ja merenkul-

kuun liittyen,

109

mikä tekee Kanadasta kiinnostavan kumppanin Kiinalle. Kiinaa kiinnostaa

myös Kanadan pohjoispuolelta kulkeva Luoteisväylä. Kiina on tukenut Kanadan vaatimuk-

sia Luoteisväylän määrittelemisestä Kanadan historiallisiin sisäisiin aluevesiin kuuluvaksi,

todennäköisesti tukeakseen myös omia tavoitteitaan eteläisen Kiinan Hainanin saaren ja

Manner-Kiinan välistä Qiongzhoun salmea koskien, jonka Yhdysvallat on esittänyt olevan

kansainvälinen salmi.

110

Kanadalaisten negatiivinen Kiina-kuva kuitenkin rajoittaa Kiinan

tavoitteita merkittävästi,

111

eikä Kanada ole ollut halukas lähtemään mukaan kiinalaisra-

hoitteisiin arktisiin hankkeisiin.

112

Kanadan hallitus esimerkiksi esti kiinalaisen valtio-omis-

teisen Shandong Gold Mining Companyn pyrkimyksen ostaa Nunavutin territoriossa toi-

miva TMAC Resources -kullankaivuuyritys vuonna 2020.

113

4.3. Norja

Geopolitiikan ja turvallisuuspolitiikan merkitys on korostunut Norjan arktisessa strategi-

assa 2000-luvulla. Erityisesti Norjan tuorein, vuonna 2020 julkaisema arktinen strategia pai-

nottaa alueen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeyttä.

114

Strategian mukaan vahvistuneet

jännitteet muualla maailmassa voivat vaikuttaa turvallisuuspoliittiseen myös tilanteeseen

Arktiksella. Nato kuvataan strategiassa Norjan turvallisuuden kulmakivenä. Vaikka arktinen

yhteistyö nostetaan myös esille, nähdään Venäjän asevoimien lisääntynyt toiminta pohjoi-

sessa suoraan uhkana sille. Kiinan arktiselle yhteistyölle taas ollaan strategiassa selvästi myö-

tämielisiä, erityisesti polaari- ja ilmastontutkimuksen aloilla.

Norjan Kiina-suhteet ajautuivat karikolle vuonna 2010 Norjan Nobel-komitean myönnet-

tyä Nobelin rauhanpalkinnon kiinalaiselle ihmisoikeusaktivisti Liu Xiaobolle. Kiina protes-

toi valintaa Norjan hallitukselle, vaikka Nobel-komitea on valtiosta irrallinen itsenäinen toi-

mija. Kiistan myötä kiinalaiset viranomaiset varoittivat tapauksen vahingoittavan maiden

suhteita, ja Kiina muun muassa keskeytti neuvottelut maiden välisestä vapaakauppasopi-

muksesta sekä rajoitti norjalaisen lohen tuontia.

115

Kiistan voi nähdä vaikuttaneen Norjan

ulkopolitiikkaan esimerkiksi Norjan YK:ssa tapahtuneen äänestyskäytöksen myötä, joka

muuttui Kiina-myönteisemmäksi seuraavina vuosina.

116

106

BBC News 25.9.2021

107

Patel & Barton 2020

108

Silver, Devlin & Huang 2020

109

Government of Canada 2017

110

Byers & Lodge 2019, 105–107

111

Silver, Devlin & Huang 2020

112

Byers & Lodge 2019, 104; 107–108

113

Strong 2020

114

Norwegian Ministries 2020

115

Walsh 3.9.2020

116

Kolstad 2019

Norjan ja Kiinan jäätyneet suhteet normalisoitiin vuonna 2016. Normalisoinnin yhteydessä

julkaistussa lausunnossa Norjan hallituksen luvattiin sitoutuvan yhden Kiinan politiikkaan

ja kunnioittavan täysin Kiinan suvereniteettia sekä alueellista yhtenäisyyttä.

117

Neuvottelut

maiden välisestä vapaakauppasopimuksesta myös jatkuivat, vaikka vielä mitään yhteistä

päätöstä ei ole saatu aikaiseksi.

118

Viime vuosina Norjan ja Kiinan suhteita on kuitenkin sävyttänyt epävarmuus. Asenteet

ovat koventuneet myös Norjan arktisilla alueilla, joissa maat ovat aikaisemmin pystyneet

tekemään jopa Nobel-kiistankin aikana vakaata yhteistyötä.

119

Vuonna 2019 Norjan suurin

televiestintäyhtiö Telenor päätti vaihtaa 5G-verkoston pääkumppaninsa kiinalaisesta Hua-

weista ruotsalaiseen Ericssoniin ja poistaa Huawein komponentit asteittain käytöstä.

120

Myös Norjan turvallisuusviranomaiset ovat esittäneet huolensa Kiinan arktisen roolin ris-

keistä. Erityisesti Kiinan kybertoiminta Norjassa on vilkastunut maiden normalisoitua suh-

teensa.

121

Norjan parlamenttia vastaan vuosina 2020 sekä 2021 tehtyjen kyberhyökkäysten

syyllisiksi nimettiin sama kiinalainen valtiollinen APT31-ryhmä, jota syytettiin Suomen

eduskuntaan kohdistuneessa kyberhyökkäyksessä vuonna 2020.

122

Norjan tiedustelupalve-

lun Focus 2022 -arviointi ajankohtaisista turvallisuushaasteista nostaa erityisesti Venäjän ja

Kiinan esiin uhkina johtuen Venäjän lisääntyneestä sotilaallisesta varustautumisesta sekä

Kiinan ambitioista ja taloudellisista intresseistä arktista kohtaan. Maita käsitellään useassa

kohdassa yhtenä entiteettinä, vastavoimana läntisille liberaaleille yhteiskunnille.

123

4.4. Ruotsi

Ruotsi julkaisi ensimmäisen arktisen strategiansa ensimmäisen Arktisen neuvoston puheen-

johtajuuskautensa alla (2011–2013). Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen

(Totalförsvarets forskningsinstitut, FOI) mukaan ennen puheenjohtajakautta Ruotsissa aja-

teltiin, etteivät arktisen alueen turvallisuusasiat olleet juurikaan kytköksissä Ruotsin omiin

turvallisuusintresseihin.

124

2010-luvun ruotsalaista arktista strategiaa ajoi idea siitä, että ta-

loudellinen ja tieteellinen yhteistyö arktisella veisi terän pois valtioiden välisiltä turvallisuus-

ristiriidoilta.

125

Ruotsin uusimmassa, vuonna 2020 julkaistussa arktisessa strategiapaperissa

nähdään kuitenkin, että dramaattiset muutokset arktisen alueen ilmastossa ja ympäristössä

nostavat alueen taloudellista ja geostrategista merkitystä. Strategia nostaa turvallisuuspoli-

tiikan yhdeksi prioriteetiksi. Ei-arktisista valtioista strategiassa nostetaan esille Kiina, jonka

kohdalla korostetaan sekä yhteistyön merkitystä että riskejä eturistiriitojen syntymisestä ark-

tisella alueella. Myös Kiinan sotilaallinen kapasiteetti ja merivoimat nousevat esille, ja eri-

tyisesti Kiinan ja Venäjän mahdollista sotilaallista yhteistyötä arktisella alueella koroste-

taan.

126

117

Regjeringen 2016

118

International Trade Administration 2021

119

Lanteigne 2022a

120

Klesty & Solsvik 2019

121

The Norwegian Police Security Service 2022, 7–8

122

Skille, Strand & Kjendlie 2021

123

Norwegian Intelligence Service 2022, 6–13

124

Eklund 2020, 208; 211

125

Eklund 2020, 212

126

Government Offices of Sweden 2020, 22–23

Muutoksen taustalta löytyy kansainvälisen ilmapiirin yleisen kiristymisen lisäksi myös Ruot-

sin ja Kiinan kahdenvälisten suhteiden ongelmat. Suhteet ajautuivat kriisiin vuonna 2015,

kun Kiinan turvallisuusviranomaiset ottivat Thaimaassa kiinni ruotsalaisen kirjakustantaja

Gui Minhain, joka oli julkaissut Kiinan näkökulmasta poliittisesti kyseenalaista materiaalia.

Ruotsin oli pakko reagoida oman kansalaisensa kiinniottoon, minkä seurauksena alun perin

rajattu diplomaattinen kiista on eskaloitunut kokonaisvaltaiseksi konfliktiksi, jossa maiden

suhteet ovat olleet lähes välirikon partaalla.

127

Vuonna 2019 Kiinan Ruotsin suurlähettiläs Gui Congyou uhkasi Ruotsia vastatoimilla sen

jälkeen, kun kirjailijajärjestö PEN:in Ruotsin osasto oli päättänyt palkita kustantaja Guin

palkinnollaan. Kritiikki Ruotsia kohtaan jatkui seuraavana vuonna, kun Ruotsi päätti tur-

vallisuushuoliin vedoten kieltää Huawein osallistumisen maan 5G-verkkojen rakentami-

seen. Kiinan ulkoministeriön puhemies syytti oitis Ruotsia kiinalaisten yritysten herjauk-

sesta ja kertoi päätöksellä olevan seurauksia maiden taloudellisille suhteille ja Kiinassa toi-

miville ruotsalaisille yrityksille.

128

Kiina avasi vuonna 2016 Ruotsin Kiirunan Esrange-avaruuskeskukseen ensimmäisen ulko-

maisen satelliittiasemansa. Kiinalla oli oikeus esimerkiksi asettaa omia vastaanottoantenne-

jaan, eivätkä ruotsalaiset kyenneet valvomaan mitä dataa niissä liikkui.

129

Vuonna 2019

Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen FOI:n tutkijat varoittivat satelliit-

tien kaksoiskäytöstä Kiinan asevoimien hyväksi.

130

Vuonna 2020 Kiirunan asemaa operoiva

valtiollinen Swedish Space Corporation päätti olla uusimatta sopimuksia kiinalaisten asiak-

kaiden kanssa.

131

Viime vuosina Ruotsi on lisännyt resursseja Kiinan tutkimukseen, jotta Kiinan nousun ai-

heuttamia vaikutuksia tunnistettaisiin paremmin ja niihin voitaisi poliittisessa päätöksente-

ossa vastata. Ruotsin Ulkopoliittisen instituutin yhteyteen Tukholmaan avattiin julkisin va-

roin vuonna 2021 kansallinen Kiina-instituutti, jonka johtaja Björn Jerdén oli yksi Kiinan

vastapakotelistalle joutuneista eurooppalaisista tutkijoista samana keväänä. Pakotteiden ta-

voitteena on mitä ilmeisimmin tukahduttaa kriittinen Kiinan tutkimus ja lähettää yleisesti

viesti muille tutkijoille ja tutkimuslaitoksille.

132

4.5. Tanska

Tanskan kuningaskunnan alaisuuteen kuuluu kaksi merkittävää autonomista aluetta Arktik-

sella: Grönlanti ja Färsaaret. Toisesta maailmansodasta lähtien näiden alueiden sotilaallinen

ja strateginen merkitys on ollut suuri erityisesti Yhdysvalloille, joka perusti lentotukikohdan

Grönlannin länsirannikolla sijaitsevaan Thuleen 1950-luvulla. Kylmän sodan päätyttyäkin

Grönlanti ja Färsaaret ovat säilyneet Natolle tärkeinä alueina Venäjän laivaston mahdollis-

ten aggressioiden torjunnassa.

133

127

ks. esim. Tan 2018

128

Tiezzi 2020

129

Passoja 2019

130

Jåma & Olofsson 2019

131

SVT Nyheter 2020

132

Puranen 2021

133

Rahbek-Clemmensen 2020, 177–178

Tanska julkaisi viimeisimmän kymmenvuotisen arktisen strategiansa vuonna 2011. Uusi

strategia oli tarkoitus julkaista jo vuonna 2021, mutta strategian julkaisua on ilmeisesti siir-

retty vuonna 2023 pidettäviin parlamenttivaaleihin asti. Tanskan helmikuussa 2022 julkai-

semassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa strategiassa korostuu Venäjän sotilaallisen aseman

vahvistuminen ja venäläiset kyberoperaatiot välittömänä uhkana arktiselle alueelle. Kiina

puolestaan nähdään poliittisena haasteena etenkin sen Grönlantiin kohdistuvan taloudelli-

sen kiinnostuksen vuoksi.

134

Grönlannilla on laajat itsehallinto-oikeudet, mutta Tanskan

hallitus tekee edelleen päätökset puolustus- ja turvallisuuspolitiikan saralla. Vuonna 2021

hallitus kertoi 1,5 miljardin kruunun investoinnista arktiseen puolustuksen kehittämiseksi

ja sotilaallisen läsnäolon lisäämiseksi Grönlannissa.

135

Valtion uuden arktisen strategian

odotetaan myös kiinnittävän enemmän huomiota arktisen alueen geopolitiikkaan ja turval-

lisuusympäristöön.

136

Grönlannilla on suuret luonnonvararesurssit: esimerkiksi yksi maailman merkittävimmistä

harvinaisten maametallien esiintymistä sijaitsee saarella.

137

Grönlanti sopi 2010-luvulla

useita yhteistyösopimuksia Kiinan kanssa. Esimerkiksi vuonna 2014 australialainen Grön-

lannissa toimiva Greenland Minerals Energy (GME) -kaivosyhtiö sopi yhteistyöstä kiinalaisen

Nonferrous Metal Industry’s Foreign Engineering and Construction Companyn kanssa. Myöhemmin

toinen kiinalainen Shenghe Resources osti osuuden GME:n osakkeista päästäkseen osaksi

Grönlannin Kvanefjeldissä sijaitsevaa, maailman toiseksi suurimpana pidettyä harvinaisten

maametallien esiintymää.

138

Grönlannin nykyinen hallinto on kuitenkin rajoittanut Kva-

nenefjeldin hankkeen toteutumista ja asettanut kiellon uraanin louhinnalle.

139

Luonnonvarojen lisäksi kiinalaiset toimijat ovat olleet kiinnostuneita sijoittamaan kriittiseen

infrastruktuuriin Grönlannissa. Vuonna 2016 kiinalainen General Nice Group -yritys oli tar-

joutui ostamaan Kangilinnquitissa (ent. Grønnedal) sijaitsevan hylätyn laivastotukikohdan,

mutta Tanskan hallitus hylkäsi tarjouksen turvallisuushuolien vuoksi.

140

Vuonna 2018

Tanska esti kiinalaisen China Communications Construction Company -yrityksen (CCCC) suun-

nitelmat tehdä rahoitustarjous kahdesta lentokentän laajennusprojektista Nuukissa ja Illu-

lisatissa sekä kokonaan uuden kentän rakentamisesta Qaqortokissa, koska hankkeet olisivat

vahingoittaneet Tanskan suhteita Yhdysvaltoihin.

141

Vastineeksi Tanskan hallitus tarjoutui

ostamaan merkittävän osuuden Grönlannin lentokenttiä hallinnoivasta Kalaallit Airports

Holding -yrityksestä sekä myönsi 450 miljoonan kruunun lainoituksen muille lentokenttä-

projekteille.

142

Myös Yhdysvallat on kiinnostunut Grönlannista. Vuonna 2019 Yhdysvaltain presidentti

Donald Trump ilmoitti haluavansa ostaa saaren, ja seuraavana vuonna Trumpin hallinto

134

Jacobsen 2022

135

Danish Ministry of Defence 2021

136

The Watch 2022

137

Moraca 2021

138

Dams, van Schaik & Stoetman 2020b

139

Reuters 10.11.2021

140

Matzen 2017

141

Jensen 2018

142

Gronholt-Pedersen 2018

myönsi 12 miljoonan dollarin avustuksen Grönlannin talouden kehittämiseen.

143

Vahvis-

taakseen läsnäoloaan Grönlannissa Trumpin hallinto avasi Yhdysvaltojen konsulaatin Nuu-

kiin. Joe Bidenin hallinnon tultua valtaan ulkoministeri Anthony Blinken kertoi, ettei Yh-

dysvallat enää tavoittele Grönlannin ostoa, mutta haluaa vahvistaa kaupallisia siteitä saaren

kanssa.

144

Yhdysvallat antoi Grönlannille vuonna 2021 talousavustuspaketin, jonka tarkoi-

tus oli kehittää muun muassa maan kaivosteollisuutta.

145

Yhdysvaltojen ja Kiinan suurvaltakamppailu näkyy myös Färsaarilla, jossa on muun muassa

kiistelty Huawein rakennusoikeudesta 5G-verkkoon.

146

Kiinan Tanskan suurlähettilään

paljastettiin jopa uhkailleen Färsaarten pääministeriä ja valtiovarainministeriä talousseuraa-

muksilla, mikäli he eivät hyväksyisi Huawein tarjousta 5G-verkosta. Pöydällä olivat mm.

vapaakauppasopimus Kiinan ja Färsaarten välillä, sekä Färsaarten lohenvienti Kiinaan.

147

Myös Yhdysvaltain silloinen Tanskan suurlähettiläs Carla Sands kehotti Färsaaria välttä-

mään Huaweita, ja lopulta valinta kohdistui ruotsalaiseen Ericssoniin. Vaikka Färsaaret

ovatkin esimerkiksi avanneet diplomaattisen edustuston Pekingiin, valtaosa färsaarelaisista

näki Kiinan kasvavan vaikutusvallan negatiivisessa valossa jo ennen Venäjän suurhyök-

käystä Ukrainaan 2022.

148

4.6. Venäjä

Venäjän pinta-alasta yli neljäsosa sijaitsee arktisella ja subarktisella alueella. Alueen runsai-

den luonnonvarojen hyödyntäminen on ilmastonmuutoksen vuoksi yhä helpompaa, ja Vla-

dimir Putinin noustua valtaan arktisen alueen strateginen merkitys Venäjälle on kasvanut.

149

Vuonna 2007 Venäjä pystytti lippunsa pohjoisnavan pohjaan, mikä tulkittiin valtion haluksi

merkitä omistusoikeutensa pohjalla oleviin luonnonvaroihin.

150

Taustalla oli kuitenkin hi-

das oikeudellinen prosessi mannerjalustojen ulkorajojen määrittämisestä.

151

Ensimmäisen

arktisen strategiansa Venäjä julkaisi seuraavana vuonna. Viimeisimmän, vuoteen 2035 asti

ulottuvan arktisen strategiansa Venäjä julkaisi vuonna 2020. Se keskittyy ennen kaikkea so-

tilaallisen turvallisuuden merkitykseen arktisella alueella.

152

Venäjän suhde Kiinaan on vaihdellut aikojen saatossa huomattavasti. Vuonna 1949 perus-

tettu Kiinan kansantasavalta solmi liittosuhteen Neuvostoliiton kanssa, mutta maiden suh-

teet rakoilivat ideologisista syistä jo 1950-luvulla, ja ajautuivat myöhemmin jopa sodan par-

taalle. 1980-luvulla Deng Xiaoping alkoi ajamaan rauhanomaisempaa ulkopolitiikkaa, ja

suhteet Neuvostoliittoonkin parantuivat.

153

Neuvostoliiton hajottua Kiinan ja Venäjän suh-

teita on 1990-luvulta lähtien leimannut näennäinen yhtenäisyys. Yhteistä maille on ollut

143

Finnegan 2020; Salama et al. 2019

144

Sullivan 2021

145

Danilov 2021

146

Satariano 2019

147

Kruse & Winther 2019

148

Skorini 2022, 24–30

149

Rautala 2022, 191

150

Partiff 2007

151

Koivurova 2009

152

Gustafsson 2021

153

Mattlin, Paltemaa & Vuori 2022, 265–270

näkemys Yhdysvaltojen hegemoniasta uhkana, ja samalla länsimaiden Kiinalle asettama ase-

vientikielto on ajanut niitä osaltaan läheisempään yhteistyöhön. Tänä päivänä Kiina on suh-

teen selkeästi vahvempi osapuoli, sillä se ei ole esimerkiksi Venäjän kaupasta samalla tavalla

riippuvainen kuin Venäjä Kiinan kaupasta.

154

Kiina onkin onnistunut hyödyntämään riip-

puvuussuhdetta mm. edullisimpien maakaasutoimitusten muodossa.

155

Venäjä on hyötynyt Kiina-suhteestaan arktisella alueella. Molempien maiden intresseissä on

kehittää Koillisväylää meriliikenteen lisäämiseksi. Kiina on myös Venäjän merkittävin yh-

teistyökumppani nesteytetyn maakaasun projekteissa Siperiassa. Kun Jamalin niemimaan

LNG-hanke joutui länsimaisten pakotteiden alaiseksi Krimin miehityksen vuoksi, kiinalais-

sijoittajat pelastivat projektin etenemisen China National Petroleum Corporation-yrityksen

(CNPC) 20 prosentin osuudella ja Silkkitierahaston 9,9 prosentin osuudella.

156

Muita ra-

hoittajia ovat venäläinen pääomistaja Novatek (50,1 prosenttia) sekä ranskalainen Total (20

prosenttia).

157

Ensimmäinen LNG-erä laivattiin Yamalilta Koillisväylää pitkin Kiinaan

vuonna 2018.

158

Toinen merkittävä projekti on toimintaansa pian aloitteleva Novatekin Arctic LNG2 -

hanke, jonka pääomistajana on myös Venäjän Novatek (60 prosenttia) ja kiinalaisrahoitta-

jista mukana ovat CNPC (10 prosenttia) ja China National Offshore Oil Corporation (10

prosenttia). Hankkeen muita rahoittajia ovat Total Energies (10 prosenttia) ja Mitsuin ja

Jagmegin muodostama konsortio (10 prosenttia).

159

Arctic LNG2 ei kuitenkaan ole eden-

nyt odotetusti länsimaisten laitetoimittajien vetäydyttyä hankkeesta vastalauseena Venäjän

hyökkäykseen Ukrainaan.

160

Kiinalle Venäjän LNG2 -hankkeet ovat kummatkin tärkeitä,

sillä ne laajentavat maan energiaportfoliota ja vähentävät sen riippuvuutta paitsi hiilenpol-

tosta, myös Malakan salmen kautta kulkevasta tuontienergiasta. Lisäksi kiinalaistoimijat op-

pivat yhteistyössä tietotaitoa, jota tarvitaan mahdollisissa tulevissa arktisissa energiahank-

keissa.

Vain viikkoja ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan Vladimir Putin ja Xi Jinping julis-

tivat ystävyyttään yhteisellä julkilausumalla Pekingin talviolympialaisten yhteydessä.

161

Ju-

listus käsitteli maiden jakamia yhteisiä näkemyksiä globaaleista ja alueellisista kysymyksistä,

kuten Naton laajentumisen vastustamisesta. Lisäksi osapuolet kritisoivat Yhdysvaltojen ja

länsimaiden edistämää ideaa demokratiasta.

162

Kiina ja Venäjä sopivat yli 20 miljardin dol-

larin arvoisesta energiasopimuksesta vielä kuusi päivää ennen Venäjän laajamittaista hyök-

käystä Ukrainaan. Vain tunteja ennen hyökkäystä Kiina lupasi ostaa Venäjältä viljaa.

163

Vaikka Kiinan ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut Ukrainan sodan alkamisen jälkeen,

on osa kiinalaisista yrityksistä vetäytynyt Venäjän markkinoilta.

154

Liik 2021, 3–6

155

Guo & Lloyd Wilson 2020

156

Spivak & Gabuev 2021

157

Yamal LNG

158

Reuters 19.7.2018

159

Novatek

160

Staalesen 2022a

161

Kremlin 4.2.2022

162

Rajagopalan 2022

163

Bradsher & Swanson 2022

Vladimir Putin ja Xi Jinping tapasivat ensimmäisen kerran kasvokkain hyökkäyssodan al-

kamisen jälkeen syyskuussa 2022, jolloin Putin kiitteli Kiinaa tasapuolisesta asenteesta suh-

teessa Ukrainan tapahtumiin.

164

Samaan aikaan Xi on kuitenkin esittänyt epäsuoraa kritiik-

kiä Venäjän aloittamaa sotaa kohtaan ja varoittanut ydinaseilla uhkaamisesta tai niiden käyt-

tämisestä sodassa. Hän on myös osoittanut tukea Euroopan rauhanrakennuspyrkimyksille

Ukrainan sodan ratkaisemiseksi.

165

4.7. Yhdysvallat

Kylmän sodan päättymisen jälkeen Yhdysvaltoja luonnehdittiin usein “vastahakoiseksi”

arktiseksi supervallaksi, koska sen turvallisuuspoliittinen huomio oli muualla ja se oli halu-

ton ottamaan isompaa roolia arktisessa päätöksenteossa.

166

Vasta Barack Obama oli ensim-

mäinen Yhdysvaltojen presidentti, joka vieraili virassa ollessaan Alaskassa. 2010-luvulla Yh-

dysvaltain turvallisuus- ja puolustushallinnon kiinnostus arktista turvallisuutta kohtaan on

kuitenkin vähitellen kasvanut, mikä on näkynyt kasvavana pinona erilaisia arktisia strategia-

asiakirjoja: Yhdysvaltain rannikkovartiosto julkaisi tuoreimman arktisen strategiansa

vuonna 2019,

167

ilmavoimat ensimmäisen arktisen strategiansa vuonna 2020

168

, merivoimat

uuden arktisen strategiansa vuonna 2021

169

ja maavoimat ensimmäisen arktisen strategiansa

vuonna 2021.

170

Lisäksi Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusvirasto (U.S. Department of

Homeland Security) julkaisi vuonna 2021 ensimmäisen oman arktisen strategiansa. Virasto

näkee Venäjän ja Kiinan jatkavan arktisen alueen sääntöpohjaisen järjestyksen heikentä-

mistä hyödyntääkseen alueen resursseja.

171

Toukokuussa 2019 Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo kohahdutti Rovaniemellä

järjestetyssä Arktisen neuvoston ulkoministerikokouksessa syyttämällä Kiinaa ja Venäjää

arktisen alueen turvallisuustilanteen murentamisesta.

172

Pompeon puhe edusti Yhdysval-

tain uutta Kiina-kriittisempää linjaa, jonka myötä maiden väliset suhteet ovat tulehtuneet ja

ajautuneet suoranaiseen kauppasotaan vuodesta 2018 alkaen.

173

Presidentti Joe Biden on jatkanut Yhdysvaltojen Kiina-kriittistä linjaa, ja Yhdysvaltojen

kongressi on ollut yhtenäinen koskien maan Kiina-politiikkaa.

174

Venäjän suurhyökkäys

Ukrainaan helmikuussa 2022 näyttää vain koventaneen Yhdysvaltojen asennetta Kiinaa

kohtaan, ja maaliskuussa 2022 Biden varoittikin Xi Jinpingiä vakavista seurauksista, mikäli

Kiina avustaisi Venäjää materiaalisesti.

175

Yhdysvalloissa Kiina nähdään Venäjääkin suu-

rempana uhkana maailmanjärjestykselle tällä vuosisadalla, vaikka maiden välinen kauppa

on jatkanut kasvuaan. Esimerkiksi lokakuussa 2022 julkaistussa kansallisen turvallisuuden

164

Feng 2022

165

Global Times 5.11.2022

166

Huebert 2009, 2

167

United States Coast Guard 2019

168

The Department of the Air Force 2020

169

Department of the Navy 2020

170

United States Army 2021

171

U.S. Department of Homeland Security 2021, 12–13

172

Pompeo 2019

173

Allen-Ebrahimian 2021

174

Sutter 2020, 125–151

175

Liptak 2022

strategiassa Kiina nimetään Yhdysvaltain ainoaksi varteenotettavaksi kilpailijaksi, jolla on

halua ja kapasiteettia muokata kansainvälistä järjestystä vastoin Yhdysvaltojen intressejä.

176

Elokuussa 2022 Yhdysvallat ilmoitti nimeävänsä ensimmäisen arktisen suurlähettiläänsä.

Tähän mennessä Yhdysvallat on ollut ainoa arktinen valtio ilman arktista suurlähettilästä,

ja jopa osa ei-arktisista valtioista ehti nimittää oman suurlähettiläänsä ennen Yhdysvaltoja.

Uuden lähettilään uskotaan merkitsevän, että Yhdysvallat on valmis ottamaan johtavam-

man roolin arktisessa politiikassa.

177

Yhdysvaltojen tuorein, lokakuussa 2022 julkaistu ark-

tinen strategia painottaa alueen turvallisuusulottuvuuksia, mukaan lukien Venäjän hyök-

käyssodan alueelliset vaikutukset. Se varoittaa Kiinan pyrkimyksistä lisätä vaikutusvaltaansa

arktisella alueella erityisesti kaivosteollisuuden investointien, sotilaallisesti hyödynnettävän

tutkimukseen sekä arktisen laivaston kehittämisen kautta. Strategia lupaa Yhdysvaltojen eh-

käisevän paitsi itseensä, myös sen liittolaisiin kohdistuvia uhkia arktisella alueella.

178

176

The White House 2022a

177

Bye 2022

178

The White House 2022b

KIINA JA ARKTINEN ALUE SUOMEN POLIITTISISSA LINJAUKSISSA

uomen ensimmäinen virallinen arktinen strategia julkaistiin vuonna 2010, mutta jo

paljon tätä ennen Suomi oli keskeisessä roolissa arktisen yhteistyön käynnistymisessä

1980-luvun lopussa. Arktisen alueen merkitys on noussut Suomen ulko- ja turvalli-

suuspolitiikassa yhä keskeisempään rooliin etenkin ilmastonmuutoksen aiheuttaman resurs-

sikilpailun kiristymisen myötä. Samalla Arktis tarjoaa suomalaisillekin uusia taloudellisia

mahdollisuuksia, ja suhteet Kiinan kaltaiseen ei-arktiseen valtioon ovat tärkeät. Tämä luku

esittelee Suomen arktista politiikkaa ja tarkastelee, kuinka hallitusten ulko- ja turvallisuus-

poliittiset linjaukset määrittelevät Kiina-suhteita.

5.1. Suomen Kiina-suhteet

Diplomaattisuhteet Suomen ja Kiinan välillä solmittiin vuonna 1950, kun Suomi tunnusti

Kiinan kansantasavallan. Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton ja Kiinan väliset hyiset suh-

teet rajoittivat kuitenkin myös Suomen ja Kiinan välisten suhteiden kehitystä.

179

Niin sa-

nottu “kulta-aika” Suomi-Kiina-suhteissa alkoi 2000-luvulla, kun suomalaisyritykset alkoi-

vat hakea menestystä Kiinasta. Koska Suomi ei ole ottanut esille ihmisoikeuskysymyksiä

kauppaneuvotteluiden yhteydessä, maiden kahdenväliset suhteet ovat olleet varsin va-

kaat.

180

Poliittisella tasolla eräänlainen huippu suhteissa saavutettiin vuonna 2017, kun pre-

sidentti Xi Jinping saapui valtiovierailulle Suomeen. Tapaamisen yhteydessä maiden presi-

dentit allekirjoittivat kumppanuussopimuksen, mutta Suomen toiveesta sopimus sovitettiin

jo olemassa olevaan EU:n ja Kiinan väliseen strategiseen kumppanuuteen.

181

Samassa yh-

teydessä valtiot sopivat kahden pandan vuokraamisesta Ähtärin eläinpuistoon.

182

2020-luvulla Suomen suhteet Kiinaan ovat kuitenkin viilentyneet huomattavasti, kun Kii-

naan liittyvät turvallisuushuolet ovat nousseet yhä näkyvämmin esille julkisessa keskuste-

lussa. Muutos on osa laajempaa liikehdintää, jossa läntiset demokratiat ovat ryhtyneet Yh-

dysvaltain johdolla uudelleenmäärittelemään Kiina-suhdettaan samaan aikaan kun Kiinan

ulkopolitiikka on muuttunut aiempaa aggressiivisemmaksi. Varsinkin erilaiset tiedustelu- ja

vaikuttamisoperaatiot sekä Kiinan taloudellisiin kytköksiin sisältyvät “geotaloudelliset riskit”

ovat herättäneet laajaa keskustelua myös Suomessa.

183

Turvallisuushuolien lisäksi Kiinan

ja länsimaiden suhteita on kiristänyt Kiinan heikentynyt ihmisoikeustilanne esimerkiksi

Hongkongissa ja Xinjiangin uiguurialueella. Vastalauseena Kiinan uiguuriväestöön kohdis-

tamiin ihmisoikeusloukkauksiin EU asetti Kiinalle pakotteita keväällä 2021, ja Kiina reagoi

asettamalla vastapakotteita eurooppalaisille politiikoille, tutkijoille ja ajatushautomoille.

184

179

Finland Abroad

180

Kallio 2020, 4–6

181

Kallio 2020, 6

182

Ådahl 2018

183

Puranen 2022b; Skön 2020; Wigell ym. 2022

184

Kerttula & Sulasma 2021; Puranen 2021

Ukrainan sota ja sitä seurannut Suomen päätös hakeutua Naton jäseneksi on kiristänyt

myös muilla tavoin Suomen ja Kiinan suhteita. Sota on herättänyt hallituksen pohtimaan

Suomen huoltovarmuuteen liittyviä strategisia riippuvuussuhteita paitsi Venäjän, myös Kii-

nan suuntaan. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin on varoittanut liian naivista suhtautu-

misesta Kiinan ja pitää tärkeänä vähentää teknologia- ja energiariippuvuutta autoritaarisista

valtioista.

185

Myös tutkijat ovat nostaneet esille huolen globalisaation ja keskinäisriippuvuu-

den kriisinkestävyydestä.

186

Kiinan reaktio Suomen Nato-hakemukseen oli luonnollisesti pettynyt. Esimerkiksi Kiinan

kommunistista puoluetta lähellä oleva Global Times-julkaisu toi esiin suomettumisen positii-

visena ulkopoliittisena doktriinina ja kehui Suomen aikaisempaa “tiukan neutraalia” ase-

maa.

187

Lehti myös kritisoi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia ja varoitti näiden Venäjä-

suhteiden muuttuvan passiivisiksi Yhdysvaltojen ohjaamiksi suhteiksi.

188

Virallisella tasolla

Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian kertoi Suomen Nato-hakemuksen tuovan

“uuden vaikuttimen” maiden kahdenvälisiin suhteisiin.

189

Koska Kiina näkee Naton Yh-

dysvaltain “hegemonistisen politiikan” välineenä, muuttaa Suomen mahdollinen Nato-jä-

senyys väistämättä Kiinan suhtautumista myös Suomeen. On mahdollista, että Nato-maana

Suomikin joutuu Kiinan Nato-vastaisten toimien kohteeksi.

5.2. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset selonteot

Jokaisella hallituskaudella laadituilla ulko- ja turvallisuuspoliittisilla selonteoilla määritellään

lähtökohdat, tavoitteet ja painopisteet Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle linjalle yh-

dessä eduskunnassa käytävän ja laajemman yhteiskunnallisen keskustelun perusteella.

190

Se-

lontekoja tarkastelemalla käy ilmi arktisen alueen merkityksen ja Kiina-suhteiden muuttu-

minen viimeisen vuosikymmenen aikana.

Vuonna 2009 julkaistussa Matti Vanhasen hallituksen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan

selonteossa

191

Kiina esitetään nousevana talousmahtina, joka tulee olemaan yhä etenevissä

määrin riippuvainen länsimaiden markkinoista. Kiinaa ei vielä tässä vaiheessa nähty suorana

uhkana Suomelle, eikä Suomen Kiina-suhteiden ongelmia nosteta esille. Vielä 1990- ja

2000-luvuilla taloudellinen yhteistyö Suomen ja Kiinan välillä kasvoi voimakkaasti, ja oi-

keusvaltiota sekä ihmisoikeuksia koskevat kysymykset jätettiin tietoisesti taka-alalle.

192

Vuonna 2012 Jyrki Kataisen hallituksen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan selonteossa

193

puhutaan paljon Kiinan nousevasta roolista maailmanpolitiikassa ja -taloudessa. Myös Kii-

nan ja Yhdysvaltojen kilpailusuhde saa paljon palstatilaa – ei pelkästään taloudellisesti, vaan

myös sotilaallisesti. Kataisen hallituksen selonteossa varaudutaan Kiinan mahdin kasvuun

ja avautuviin yhteistyömahdollisuuksiin sen kanssa. Arktinen ilmastonmuutos nähdään

185

MTV Uutiset 2.12.2022

186

Mattlin & Kauppila 2022

187

Global Times 13.5.2022

188

Global Times 16.5.2022

189

CGTN 16.5.2022

190

Ulkoasiainvaliokunta 2021

191

Valtioneuvosto 2009

192

Kallio 2020, 6

193

Valtioneuvosto 2012

väistämättömänä tapahtumaketjuna, joka johtaa alueen taloudelliseen hyödyntämiseen. Se-

lonteossa puhutaan erityisesti arktisten valtioiden suvereniteettikysymyksistä, sillä tuoreessa

muistissa oli tuolloin Barentsin meren rajakiista Norjan ja Venäjän välillä.

Juha Sipilän hallituksen vuonna 2016 julkaisemassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selon-

teossa

194

Kiinan asema jäi vielä suhteellisen pieneksi, vaikka sen roolia globaalin järjestyk-

sen muokkaajana lyhyesti sivutaankin. Suomen rooli arktisella alueella taas nousee suurem-

paan huomioon seuraavana vuonna käynnistyneen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus-

kauden vuoksi. Arktinen näyttäytyy selonteossa ennen kaikkea yhteistyön kautta, minkä

nähdään edesauttavan alueen turvallisuutta. Vuonna 2017 julkaistussa erillisessä puolustus-

selonteossa

195

mainitaan sotilaallisen toiminnan lisääntyneen arktisella alueella, ja Suomen

kokonaisturvallisuuden nähdään heikentyneen Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan tilanteen

myötä.

Sanna Marinin hallituksen vuonna 2020 julkaisemassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa se-

lonteossa Kiinan asema nousevana suurvaltana saa paljon aikaisempaa suurempaa huo-

miota.

196

Selonteko otaksuu Kiinan haluavan muuttaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjes-

tystä sisältäpäin. Se arvioi Kiinan suurvaltasuhteiden heijastinvaikutusten olevan merkittä-

viä Suomen turvallisuustilanteelle, minkä vuoksi Suomen tulee ylläpitää jatkuvaa dialogia ja

yhteistyötä Kiinan kanssa. Selonteko nostaa myös ilmastonmuutoksen aikaisempaa merkit-

tävämpään asemaan turvallisuutta muokkaavana tekijänä, mikä kytkeytyy myös Kiinan kas-

vavaan alueelliseen kiinnostukseen. Myös vuonna 2021 julkaistussa puolustusselonteossa

Kiinan globaali nousu ja arktisen alueen lisääntyvä suurvaltakilpailu nostetaan esiin Suomen

puolustusympäristöä muokkaavina tekijöinä.

197

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti Suomen turvallisuusympäris-

tön kertaheitolla. Valtioneuvosto julkaisi 13.4.2022 ajankohtaisselonteon turvallisuusympä-

ristön muutoksesta.

198

Selonteossa Venäjän hyökkäyksen nähdään asettaneen Kiinan vai-

keaan asemaan kansainvälisesti: vaikka Kiina vastustaa Yhdysvaltojen johtoaseman vahvis-

tumista, sen ulkopolitiikka on aina korostanut itsenäisten maiden suvereniteettia ja alueel-

lista koskemattomuutta. Kiinan asemoitumisen sotaan nähdään pahimmillaan johtavan

kansainvälisten jakolinjojen syvenemiseen entisestään.

5.3. Kiina-toimintaohjelmat

Ulkoasiainministeriön vuonna 2010 julkaisemassa Suomen Kiina-toimintaohjelmassa

199

suhtautuminen Kiinaan oli vielä toiveikasta ja positiivista. Kiinan taloudellisen aseman vah-

vistumisen nähtiin luovan mahdollisuuksia, joihin Suomessakin halutaan tarttua. Ongel-

mina toimintaohjelma näkee Kiinan sisäisten kehityskulkujen, kuten eriarvoistumisesta

mahdollisesti johtuvan kuohunnan, haitalliset vaikutukset maan ulkomaankauppaan. Kii-

nan hallintoa tai kommunistista puoluetta ei toimintaohjelmassa kritisoida ollenkaan.

194

Valtioneuvosto 2016

195

Valtioneuvosto 2017a

196

Valtioneuvosto 2020

197

Valtioneuvosto 2021b

198

Valtioneuvosto 2022

199

Ulkoasiainministeriö 2010

“Kiina on Suomelle ja Kiinassa toimiville suomalaisille ensisijassa myönteinen mahdolli-

suus”, toimintaohjelman lopuksi todetaan.

Ero vuonna 2010 julkaistun ja vuonna 2021 julkaistun valtionhallinnon Kiina-toimintaoh-

jelmaan

200

välillä on huomattava. Uusimman toimintaohjelman julkaisemisen aikaan Suo-

men Kiina-keskustelua hallitsivat lukuisat uiguureihin kohdistuneet ihmisoikeusloukkauk-

set sekä talouden mahdollinen käyttäminen painostuskeinona. Valtiohallinnon uudessa

Kiina-toimintaohjelmassa korostetaankin harkintaa ja riskien tunnistamista talousyhteis-

työssä. Samana vuonna myös Ulkoministeriö ja Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisivat ra-

portin suurvaltakilpailun vaikutuksista suomalaisille yrityksille.

201

Yhdysvaltojen ja Kiinan

kilpailullinen suhde nähdään ongelmallisena suomalaisille yrityksille, sillä Yhdysvallat on

Suomelle merkittävä vientimaa ja Kiina taas merkittävä tuontimaa. Valtiohallinnon Kiina-

toimintaohjelma on silti kokonaisuudessaan hyvin pragmaattinen, vaikka tiedostaakin Kii-

nan sisä- ja ulkopoliittiset ongelmat sekä Kiina-yhteistyön turvallisuusvaikutukset. Suomi

on pyrkinyt laajemmin sovittamaan suhteet esimerkiksi jo olemassa olemaan EU:n ja Kii-

nan väliseen strategiseen kumppanuuteen.

202

Myös opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2021 korkeakouluille osoitettuja toi-

mintatapasuosituksia akateemiseen yhteistyöhön Kiinan kanssa.

203

Yhteistyön haasteiksi

nostettiin arvoristiriidat, turvallisuus/geopoliittinen ulottuvuus sekä kilpailukyky. Turvalli-

suus-ulottuvuus käsittää Kiinan omien asevoimien ja puolustusteollisuuden hyväksi käyttä-

män tutkimuksen, jota suomalaiset korkeakoulut voivat tietämättään tulla tukeneeksi yh-

teistyön myötä.

5.4. Suomen arktinen politiikka

Kylmän sodan päättyessä ja uusien mahdollisuuksien avautuessa Suomi ryhtyi vuonna 1988

pohjustamaan arktista ympäristöyhteistyötä koskevaa aloitettaan, jonka taakse saatiin muut-

kin arktiset maat ja joka virallistettiin vuonna 1989. Kokouspaikan mukaan nimetty “Rova-

niemi-prosessi” johti neuvottelukierrosten jälkeen ensimmäiseen arktisten valtioiden mi-

nisteritason kokoukseen eli ympäristöministerien tapaamiseen Rovaniemellä vuonna 1991.

Tästä syntynyt arktinen ympäristönsuojelustrategia pitkälti loi ne rakenteet ja toimintatavat,

joiden pohjalle Arktinen neuvosto perustettiin Ottawassa vuonna 1996. Valtioiden välinen

kansainvälinen arktinen yhteistyö syntyi siis Suomen aloitteesta.

204

Pääministeri Paavo Lip-

ponen oli myös merkittävässä roolissa edistämässä EU:ssa “pohjoinen ulottuvuus” -aloi-

tetta, jossa pyrittiin rakentamaan tasavertaista kumppanuutta EU:n, Venäjän, Norjan ja Is-

lannin välillä. Pohjoinen politiikka näkyikin ensimmäistä kertaa Lipposen toisen hallituksen

(1999–2003) ohjelmassa.

205

Suomen ensimmäinen virallinen arktinen strategia julkaistiin vuonna 2010. Sen kärkitee-

moina olivat ilmastonmuutos ja sulavan Arktiksen tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet.

Alueellisen yhteistyön edistäminen Arktisen neuvoston kaltaisten foorumien kautta oli jo

200

Ulkoministeriö 2021a

201

Ulkoministeriö 2021b

202

Kallio 2020, 6

203

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021

204

Kiitämme Markku Heikkilää tämän kappaleen muotoilusta. Kts. myös Heikkilä 2019, 33–37

205

Heikkilä 2019, 86–87

tässä vaiheessa tärkeä osa Suomen arktista politiikkaa. Suomi suunnitteli läheisempää poh-

joista suhdetta Venäjän kanssa, esimerkiksi Murmanskissa toimivan Pietarin pääkonsulaatin

sivupisteen korottamista itsenäisen pääkonsulaatin asemaan. Kiinan arktista roolia strategi-

assa ei vielä nostettu esiin.

206

Jyrki Kataisen vuonna 2011 perustama hallitus lähti toteuttamaan uutta arktista strategiaa,

jonka perusteemana oli koko Suomen näkeminen arktisena maana. Tällä tarkoitettiin eri-

tyisesti sitä, että koko Suomella on arktisia intressejä. Vuonna 2013 julkaistussa strategiassa

arktiseksi visioksi esitettiin, että “Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä

tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kan-

sainvälistä yhteistyötä hyödyntäen.”

207

Taloudelliset mahdollisuudet olivat muutenkin stra-

tegian pääteemana, sillä suomalaisen elinkeinoelämän haluttiin hyötyvän arktisen kaltaisilta

hyvien kasvunäkymien alueilta. Tätä taustaa vasten strategia näkee Kiinan ja muiden aasia-

laisten valtioiden arktisten intressien kasvun kaksiteräisenä miekkana: se luo taloudellisia

mahdollisuuksia, mutta lisää samalla myös suomalaisten yritysten kohtaamaa kilpailua.

Juha Sipilän hallitus julkaisi vuonna 2017 arktisen strategian päivityksen, jossa täsmennet-

tiin painopisteitä: arktisen osaamisen kehittäminen, kestävän matkailutoiminnan kasvatta-

minen arktisella alueella, infrastruktuurin kehittäminen (mm. Koillisväylän datakaapeli, Jää-

meren rata ja Helsinki-Tallinna-tunneli mainitaan) sekä Suomen arktisen ulko- ja EU-poli-

tiikan vahvistaminen.

208

Sanna Marinin hallituksen laatima arktisen politiikan strategia julkaistiin kesäkuussa 2021.

Strategia nostaa edellisiin arktisiin politiikkapapereihin verrattuna ilmastonmuutoksen mer-

kityksen alueen luontoa ja paikallisten asukkaiden elämää vahvasti muokkaavana tekijänä

huomattavasti voimakkaammin esiin. Se huomioi myös uusien taloudellisten väylien avau-

tumisen, ja arktisen alueen turvallisuusympäristön muutoksen Venäjän hyökättyä Itä-Uk-

rainaan ja Krimin niemimaalle vuonna 2014. Strategia näkee Kiinan kasvavan arktisen kiin-

nostuksen suurvaltojen välisiä jännitteitä mahdollisesti lisäävänä tekijänä: “Kiinan globaalit

tavoitteet ja pyrkimys suurempaan rooliin arktisella alueella voivat aiheuttaa intressiristirii-

toja erityisesti suurvaltojen välillä ja lisätä jännitteitä alueella.” Strategian mukaan arktinen

yhteistyö on tärkeässä roolissa alueellisen vakauden ylläpitämisessä.

209

206

Valtioneuvosto 2010

207

Valtioneuvosto 2013

208

Valtioneuvosto 2017b

209

Valtioneuvosto 2021a

KIINALAISRAHOITTEISET TALOUSHANKKEET SUOMEN LAPISSA

iinalaisten taloustoimijoiden innostus Lappia kohtaan näytti olevan suurta 2010-

luvun puolivälissä. Paljon huomiota saivat tuolloin Kemiin ja Kemijärvelle suun-

nitellut biojalostamot, joihin lupailtiin merkittäviä kiinalaisia rahoittajia. Samaan

aikaan kiinalaisten turistien määrä Lapissa kasvoi vuosi vuodelta. Erityisesti Rovaniemellä

ja Kemissä otettiin vastaan useita kii-

nalaisdelegaatioita muun muassa La-

pin ystävyysmaakunnista ja -kaupun-

geista Kiinassa. Moni kiinalaistaustai-

nen hanke Lapissa kohtasi kuitenkin

merkittäviä ongelmia, sillä luvattuja ra-

hoja ei kuulunutkaan tai yhteisymmär-

rystä hankkeiden etenemisestä ei löyty-

nyt. Tämä luku esittelee Lapissa pää-

osin 2010-luvulla käynnissä olleita tai

suunniteltuja hankkeita, joissa oli mu-

kana kiinalaista rahoitusta tai kiinalai-

sia toimijoita (Kuva 4). Tällä hetkellä

Lapissa ei ole käynnissä suuria kiina-

laisrahoitteisia hankkeita.

6.1. Infrastruktuurihankkeet

Kiinalaisrahoitteiset infrastruktuuri-

hankkeet Suomen Lapissa ovat olleet

vähäisiä, eikä niissä olla edetty konk-

reettisiin toimenpiteisiin. Julkisuudes-

sa eniten huomiota ovat saaneet Kii-

nan yritys ostaa tai vuokrata Kemijär-

vellä sijaitseva lentokenttä sekä kiina-

laisrahoittajien osallistuminen Jääme-

ren rautatiehankkeeseen. Näistä hank-

keista ensimmäinen kaatui viranomais-

ten vastukseen, ja jälkimmäinen on

voimakkaan paikallisen vastustuksen

vuoksi poistettu Lapin uudesta maa-

kuntakaavasta.

Kuva 4. Kiinalaisrahoittei-

set arktiset hankesuunni-

telmat Suomessa. Lähde:

Puolustusvoimat

6.1.1. Kemijärven lentokenttä

Kemijärven pienlentokenttä sijaitsee noin 15 kilometriä Kemijärven keskustaajamasta Kan-

tatie 82:n varrella. Lentokentän vieressä on puolustusvoimien käyttämä Rovajärven am-

puma-alue, joka on puolustusvoimien ja samalla koko Länsi-Euroopan suurin harjoitus-

alue.

210

Lentokenttä on ollut vähäisellä käytöllä. Silloin tällöin kenttää on käyttänyt esimer-

kiksi puolustusvoimat ja miehittämättömiä lennokkeja testaava Robonic Oy, jonka on pi-

tänyt hankkia lupa kentän käytölle Puolustusvoimilta ja Traficomilta.

211

Vuonna 2021 YLE uutisoi kiinalaisdelegaation saapumisesta kolme vuotta aikaisemmin

Kemijärvelle tavoitteenaan ostaa lentokenttä. Delegaatio koostui mm. Kiinan polaaritutki-

muslaitoksen johtajasta Xia Zhangista ja Kiinan arktisen ja antarktisen hallinnon johtajasta

Xu Shijestä.

212

Lisäksi delegaation mukana oli myös Kiinan suurlähetystön apulaissotilas-

asiamies majuri Lie Ji, joka pysytteli muun seurueen taustalla ja vaikutti tarkkailevan tilan-

netta. Hän ei kuitenkaan salannut asemaansa tai ammattiaan neuvotteluissa mukana olleille

suomalaisille tahoille, vaan heille kerrottiin lentotoiminnan olevan Kiinassa sotilashallinnon

alaista toimintaa.

213

Kiinalaisdelegaatio perusteli ostoaikeitaan Pohjoisnavalle suuntautuvien tutkimuslentojen

mahdollistamisella.

214

Neuvotteluissa selvisi, että Kemijärven lentokentän nykyistä 1,4 ki-

lometrin kiitorataa olisi täytynyt pidentää 1,6 kilometrillä (todennäköisesti etelään päin

suunnattu pidennys olisi edellyttänyt Kantatie 82:n sijoittamista alikulkutunneliin), jotta se

olisi soveltunut suuremmille lentokoneille.

215

Pelkästään kiitoradan rakentamisen hinnaksi

arvioitiin noin 40 miljoonaa euroa. Lisäksi lento- ja tutkimustoiminnan mahdollistamiseksi

olisi täytynyt rakentaa muuta infrastruktuuria, sillä Kemijärven lentokentällä ei ole tällä het-

kellä esimerkiksi tähän toimintaan soveltuvia rakennuksia.

216

Neuvotteluissa selvisi myös,

että kiinalaiset olisivat halunneet rakentaa kenttää omalla, Kiinasta tuodulla työvoimalla sa-

maan tapaan kuin Grönlantiin suunnitelluissa lentokenttähankkeissa oli suunniteltu toimit-

tavan.

217

Puolustusvoimat suhtautui hankkeeseen luonnollisesti kielteisesti,

218

ja puolustus-

ministeriö esti alueen myynnin tai vuokraamisen valtiolliselle toimijalle. Suomeen kohdis-

tuneiden turvallisuusriskien lisäksi Kemijärveltä Pohjoisnavalle suuntaavat kiinalaiskoneet

olisivat potentiaalisesti voineet tarkkailla Venäjän ja Naton arktisten joukkojen toimintaa

sekä Koillisväylää.

219

6.1.2. Jäämeren rata ja Helsinki-Tallinna -tunneli

Jäämerelle kulkeva rautatieyhteys on ollut suomalaishaaveiden kohteena jo yli 100 vuotta

eli siitä lähtien, kun rautatie ensimmäisen kerran saavutti Rovaniemen vuonna 1909.

Vuonna 2018 ratahanke sai uutta tuulta alleen silloisen liikenne- ja viestintäministeri Anne

210

Maavoimat

211

Hautala 2021

212

Leisti 4.3.2021

213

Haastattelu 25.1.2022; Haastattelu 23.2.2022

214

Leisti 4.3.2021

215

Haastattelu 25.1.2022; Haastattelu 23.2.2022

216

Leisti 4.3.2022

217

Hinshaw & Page 2019

218

Leisti 4.3.2021

219

Haastattelu 17.2.2022

Bernerin johdolla. Erilaisia ratavaihtoehtoja ja niiden hinta-arvioita esiteltiin medialle, ja

ratahanketta perusteltiin Suomen huoltovarmuuden ja saavutettavuuden edistämisellä.

220

Alkuvuodesta 2019 julkaistu liikenne- ja viestintäministeriön selvitys totesi kuitenkin Jää-

meren radan taloudellisesti kannattamattomaksi.

221

Toukokuussa 2019 uudeksi hankkeen vetäjäksi ilmoittautui Rovio -peliyhtiöstä tunnettu yrittäjä

Peter Vesterbacka. Rovaniemellä järjestetyssä Arctic Business Forumissa solmittiin aiepöytä-

kirja Jäämeren ratahankkeesta Etelä-Varangin kehitysyhtiön ja Vesterbackan perustaman Fi-

nest Bay Area Developmentin välillä. Rahoitus radan rakentamiselle aiottiin hankkia ulko-

maisilta rahoittajilta.

222

Vesterbacka piti mahdollisena, että kiinalainen yhtiö tulisi rahoitta-

maan rataa.

223

Kiinalaiset tahot olivat näet esittäneet useammassa tapahtumassa ja konfe-

renssissa sekä kasvokkain käydyissä keskusteluissa kiinnostuksensa ratahanketta kohtaan.

224

Esimerkiksi Tallinnassa järjestetyssä Rail Baltica Global Forumissa Shanghain kansainvä-

listen suhteiden tutkimusinstituutin (Shanghai Institute for International Studies) arktisen

alueen hallintaan profiloitunut tutkija Cheng Baozhi kertoi Kiinan olevan kiinnostunut Jää-

meren radasta osana laajempaa Jääsilkkitie-hanketta.

225

Virallista delegaatiota Kiinan kehi-

tyspankeista ei neuvotteluihin kuitenkaan osallistunut.

Myös Kirkkoniemeltä käsin pyrittiin aktiivisesti houkuttelemaan kiinalaisia sijoittajia sijoit-

tamaan paitsi Jäämeren rataan, myös jäästä vapaaseen syvänmeren satamaan, joka toimisi

porttina Koillisväylän varrelle.

226

Kiinalainen COSCO oli aikaisemmin ilmoittanut aikeis-

taan lisätä kuljetusten määrää Koillisväylän kautta, mikä oli nostanut Kirkkoniemen strate-

gisesti mielenkiintoiseksi kohteeksi. Jotta COSCO olisi saanut satamasta kaiken hyödyn irti,

olisi se täytynyt yhdistää Euroopan markkinoihin uuden Jäämeren radan ja olemassa olevan

rautatieverkoston sekä Helsingin ja Tallinnan välille rakennettavan merenalaisen rautatie-

tunnelin kautta. Vesterbacka onkin todennut Tallinnan tunnelin olevan edellytyksenä Jää-

meren radalle.

227

Ei siis ole yllättävää, että Vesterbacka ja Finest Bay ovat tulleet tunnetuksi myös Helsingin

ja Tallinnan välisen tunnelihankkeen edistäjinä. Finest Bay solmi kiinalaisen Touchstone

Capital Partners -rahaston kanssa 15 miljardin euron arvoisen aiesopimuksen Tallinnan

tunnelista vuonna 2019, ja Touchstone olisi tarjonnut rahat omasta Silkkitie-rahastos-

taan.

228

Finest Bay solmi tunnelihankkeeseen liittyen myös aiesopimuksen China Railway

Group Limited-rakennusyrityksen (CREC) (jonka emoyhtiö on Kiinan valtion omistama

China Railway Engineering Corporation) kanssa.

229

Lisäksi mukana hankkeessa olisi ollut

China Communications Construction Company,

230

joka on ollut mukana mm. Grönlannin

lentokenttiä koskevissa hankkeissa. Vesterbacka kuitenkin lupasi, etteivät kiinalaiset saisi

220

Helma 2018

221

Liikenne- ja viestintäministeriö 2019

222

Ruokangas & Mäntykenttä 2019

223

Ruokangas 2019

224

Haastattelu 16.2.2022 & Haastattelu 16.3.2022

225

van Leijen 2018

226

Borshoff 2019

227

Passoja 2020

228

Sullström, Koponen & Wallius 2019

229

Fitch Ratings 2021

230

Virki 2019

päätäntävaltaa hankkeessa.

231

Viron julkishallintoministeri Jaak Aab ilmoitti vuonna 2020,

että Viro hylkää suunnitelmat Tallinnan tunnelista turvallisuussyihin vedoten.

232

Suomen

liikenneministeri Timo Harakka ja Viron liikenneministeri Taavi Aas solmivat tunnelia kos-

kevan aiesopimuksen vuonna 2021, ja Aas kertoi hankkeen jatkuvan valtiovetoisesti.

233

Viimeisin käänne Jäämeren radan historiassa koettiin, kun Lapin liiton valtuusto päätti

vuonna 2021 Pohjois-Lapin uudesta maakuntakaavasta, johon ei enää merkitty varausta

Jäämeren radalle.

234

Tämän vuoksi ratahanke on jäissä ainakin seuraavan vuosikymmenen

ajan. Jos ratasuunnitelmat joskus vielä etenevät, Tornion kautta Ruotsin läpi Norjan Nar-

vikiin kulkeva rata vaikuttaa realistisimmalta vaihtoehtoehdolta, sillä Kirkkoniemelle kul-

keva rata kulkisi liian lähellä Venäjän rajaa. Sitä paitsi rataa kannattavat tahot eivät ole löy-

täneet yhteisymmärrystä rataa voimakkaasti vastustavien saamelaisten kanssa.

235

6.1.3. Tähtelän observatorio

Sodankylän Tähtelässä toimii Ilmatieteen laitoksen arktinen avaruuskeskus sekä Oulun yli-

opiston geofysiikan observatorio. Ilmatieteen laitoksen avaruuskeskus tuottaa satelliitti-

dataa esimerkiksi ilmakehän, avaruuden ja lumen tutkimukseen, ja on sijaintinsa puolesta

erinomaisessa paikassa vastaanottamaan napa-alueiden yli kulkevien satelliittien tietoa. Ou-

lun yliopiston geofysiikan observatorio taas tuottaa mm. avaruusuhkien valvontaa ja luon-

nonuhkien seurantaa.

Kiina, kuten moni muukin taho, on ollut erittäin kiinnostunut Sodankylässä tuotetusta sa-

telliittidatasta. Kiinalaisia kiinnostaa erityisesti arktista jääpeitettä koskeva tutkimus, jota

voisi käyttää Koillisväylän liikennöitävyyden ennakoinnissa. Sodankylän arktinen avaruus-

keskus ja Kiinan tiedeakatemia solmivat vuonna 2018 yhteistyösopimuksen yhteisen tutki-

muskeskuksen perustamiseksi Sodankylään.

236

Myös muita kiinalaisia yrityksiä ja tutkimus-

laitoksia on vieraillut Sodankylässä.

237

Sodankylän ja kiinalaisten yhteistyö pysähtyi kuitenkin äkillisesti vuonna 2020. Ilmatieteen

laitos teki nopeasti päätöksen yhteistyön vähentämisestä ja katkaisemisesta, vaikka vielä

edellisenä vuonna kiinalaiset olivat ilmoittaneet kiinnostuksestaan investointeihin Tähte-

lässä. Myös suomalainen yrittäjä oli ollut kiinnostunut North Base -nimisen yrityksensä

kautta perustamaan maa-aseman Lappiin yhteistyössä kiinalaisen kumppanin kanssa, ja

vielä alkuvuodesta 2020 Ilmatieteen laitoksella oltiin avoimia yrittäjän idealle. Maaliskuussa

laitokselta kuitenkin ilmoitettiin yrittäjälle, että uusien ohjeistuksien myötä yhteistyötä

kanssa ei jatketa.

238

Suojelupoliisista kerrottiin tapausta selvittäneelle Tekniikka & Talous -

lehdelle, että Kiinan käyttämä avaruusteknologia aiheuttaa kansallisen turvallisuusriskin

Suomelle.

231

Valtanen 2019

232

Posaner 2020

233

Lehtonen 2021

234

Ruokangas 2021

235

Paltto & Tammela 2021

236

Huusko & Gröndahl 2018

237

Passoja 2019

238

Keränen 2.6.2022; 15.6.2022

Myös Suojelupoliisin vuosikirja 2019 varoittaa suurvaltojen (erityisesti Kiinan) kiinnostuksesta

arktiseen alueeseen, ja mainitsee erikseen Kiinan satelliittihankkeet Lapissa:

Kiina puolestaan toimii Pohjois-Suomessa aktiivisesti esimerkiksi satelliittiasema-

hankkeissa ja muissa teknologialähtöisissä projekteissa. Hankkeiden taustalla on Kii-

nan kasvanut mielenkiinto arktiseen alueeseen ja hankkeet voidaan nähdä osana Kii-

nan kehittyvää suurvaltaroolia, joka tuo uusia mahdollisuuksia mutta on yhä enem-

män myös ristiriidassa länsimaiden intressien kanssa.

239

Kiinan Tähtelästä saamaa satelliittidataa olisi asiantuntija-arvioiden mukaan voitu käyttää

sotilasteollisuuden tarpeiden lisäksi mm. laivastotukikohtien ja muiden sotilaskohteiden

tarkkailuun. Kiinan kaltaisella toimijalla olisi myös mahdollisuus väärentää tai häiritä satel-

liittien tuottamaa dataa. Tähän voisi sisältyä mm. paikannusjärjestelmien tai satelliiteista

riippuvaisen sotilaallisen toiminnan häirintä, tai vaikkapa ilmastonmuutoksesta tuotetun da-

tan tahallinen väärentäminen.

240

6.2. Biojalostamot Kemijärvellä ja Kemissä

Kemiin ja Kemijärvelle suunniteltiin 2010-luvulla biojalostamoja, joihin haettiin ahkerasti

myös kiinalaisia rahoittajia. Kiinalaiset yritykset ovat olleet erityisen kiinnostuneita inves-

toimaan biojalostamoihin globaalistikin, sillä mahdollisuudet jalostukseen Kiinassa ovat ra-

jallisia. Suomi näyttäytyy kiinalaisille mielenkiintoisena kohteena erityisesti vahvan metsäta-

louden ja biojalostamoiden perinteidensä kautta. Suomella on tarjota myös teknologisia rat-

kaisuja ja poliittisesti vakaa ympäristö, joka tekee Suomesta esimerkiksi Venäjää kiinnosta-

vamman kohteen.

241

Kemijärvellä toimi vuoteen 2008 asti Stora Enson sellutehdas, jonka kiinteistön Keitele

Group hankki vuonna 2014. Vuonna 2016 paikallisten päättäjien ja Kemijärven kaupungin

kehitysyhtiön perustama Boreal Bioref -yhtiö alkoi hakea rahoitusta jalostamolle, ja iskikin

vuonna 2017 jättipotin, kun China CAMC Engineering Co. Ltd (CAMCE) ilmoitti tule-

vansa hankkeen osakkaaksi. CAMCE olisi vastannut hankkeen suunnittelusta, hankinnoista

ja rakentamisesta.

242

Lisäksi Kiinan kansallisen investointipankin (Chinese Development

Bank) kanssa sovittiin rakentamisen rahoittamisesta. Osakkaiksi hankkeeseen oli tarkoitus

saada myös kiinalaiset Shenyang Investment Management Ltd. -rahoituslaitos ja Shanying

International Holding -paperi- ja puuyritys.

243

Kiinalaiset rahoittajat olivat ilmeisesti vaka-

vasti mukana Kemijärven hankkeessa CAMCE:n mukanaolon myötä, eikä suomalaisilla ta-

hoilla ollut tässä vaiheessa syytä epäillä näiden sitoutumista hankkeeseen.

244

Hankkeen edetessä epäluulo kiinalaista osapuolta kohtaan kuitenkin kasvoi. Loppuvuo-

desta 2019 silloinen Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala kertoi yhtiön etsivän

239

Suojelupoliisi 2020, 21

240

Haastattelu 7.4.2022

241

Stepien ym. 2020b, 145

242

Tynkkynen 2017

243

Stepien ym. 2020b, 144

244

Haastattelu 4.3.2022

laajempaa rahoituspohjaa kiinalaisten investointien lisäksi.

245

Nivala viittasi Ylen haastatte-

lussa myös yleisemmin kiinalaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön kohdistuneiden asentei-

den koventumiseen. Alkuvuodesta 2020 kiinalaisten osakkaiden osuutta hankkeesta lasket-

tiin alle puoleen, koska kiinalaisten enemmistöosuudesta oli herännyt huolta.

246

Kesällä 2020 Biorefin yhteistyö CAMCEn kanssa kuitenkin kariutui, sillä kiinalaiset osak-

kaat olisivat halunneet enemmistöosakkaan aseman.

247

Kiinalaiset odottivat myös enem-

män muualta tulevaa pääomaa hankkeeseen ja erityisesti valtiollista rahoitusta, jonka uupu-

misen vuoksi he eivät olleet itse valmiita panostamaan taloudellisesti hankkeeseen.

248

Toi-

saalta länsimaiset sijoittajat eivät hanketta myöhemmin vetäneen Harri Vatasen mukaan

hyväksyneet tilannetta, jossa pääomistajana olisi ollut kiinalainen taho.

249

Lopulta Kemijär-

ven jalostamoa valmistellut Boreal Bioref Oy asetettiin konkurssiin keväällä 2022.

250

Tätä

aikaisemmin hanke oli siirtynyt Vataset Teollisuudelle, joka etsii yhä rahoitusta Kemijärvelle

rakennettavalle sellutehtaalle.

251

Kemin biojalostamohanke näytti sekin lupaavalta, kunnes kiinalaiset rahoittajatahot kaik-

kosivat. Biojalostamoa suunnitellut Kaidi Finland on kiinalaisen bioenergiayhtiö Sunshine

Kaidi New Energy Groupin Suomeen vuonna 2016 perustama tytäryhtiö. New Energy

Groupin hallituksen puheenjohtaja Chen Yilong kehui Suomea biopolttoaineiden kannalta

pohjoisen pallonpuoliskon kiinnostavimmaksi sijoituskohteeksi.

252

Kaidin suunnitteleman

900 miljoonan euron biojalostamon investointipäätös oli alun perin tarkoitus tehdä jo

vuonna 2016, ja rakennustyöt aloittaa vuonna 2017.

253

Kaidi osti Kemin kaupungilta tontin

tehtaalle 2,5 miljoonalla eurolla vuonna 2016.

254

Samana vuonna Kaidi Finlandin toimitus-

johtajaksi nousi entinen puolustusministeri Carl Haglund, joka kuitenkin jätti tehtävänsä jo

vuonna 2018.

255

Projektille myönnettiin alun perin ympäristölupa vuonna 2018, mutta

Kaidi Finland odotti yhä EU:n uusiutuvan energian direktiivin kansallista implementoin-

tia.

256

Kaidin hanke törmäsi kiinalaisten rahoittajien ongelmiin kotimaassaan. Vuonna 2018 uuti-

soitiin hankkeen ensimmäisistä rahoitusongelmista, vaikka emoyhtiö Kaidi Sunshine oli il-

moittanut rahoittavansa jalostamoa. Kaidi Sunshinen suhteen oli epäselvyyksiä, kun sen

hallituksen puheenjohtajaa ja perustajajäsentä Chen Yilongia syytettiin väärinkäytöksistä.

Samalla emoyhtiön raportoitiin olevan talousvaikeuksissa.

257

Tapausta seuranneiden suo-

malaisten tahojen mukaan Kaidi Sunshinen talousvaikeuksien taustalla oli tukeutuminen

teknologiaan, joka ei ollut kilpailukykyistä Euroopan markkinoilla.

258

Vuonna 2019 Metsä

245

Heikinmatti & Tynkkynen 2019

246

Stepien ym. 2020b, 144; Haastattelu 4.3.2022; 25.1.2022

247

Leisti 3.2.2021

248

Haastattelu 4.3.2022

249

Leisti 3.2.2021

250

Pohjola 2022

251

Keskinen 2021

252

Digipolis

253

Tiihonen 2019

254

Kallio 2022

255

Luukka 2018

256

Stepien ym. 2020b, 144

257

Kallio 2019

258

Stepien ym. 2020b, 143–144; Haastattelu 4.3.2022

Group Oy ilmoitti suunnitelmastaan rakentaa täysin uusi biotuotetehdas Kemin Pajusaaren

tehdasalueelle.

259

Kaidi Finland ei puolestaan ole onnistunut löytämään tarvittavia inves-

tointeja, vaikka toimitusjohtaja Pekka Viljakainen uskoo kiinalaisten olevan yhä kiinnostu-

neita Kemin tehdashankkeesta.

260

6.3. Matkailu

Kiinalaisturistien talvisesonkiin keskittynyt matkailu Lappiin kymmenkertaistui vuosina

2010–2020.

261

Kiinalaiset olivat myös mieluisia vieraita Lapissa, sillä he käyttivät ulkomaa-

laisista turisteista eniten rahaa per matkailija.

262

Matkailubuumi näkyi erityisesti Rovanie-

mellä varsinkin sen jälkeen, kun kiinalainen matkatoimisto Alitrip järjesti kaupungissa glo-

baalin lanseeraustilaisuutensa vuonna 2016 ja kertoi suunnittelevansa kiinalaisten matkaili-

joiden tuomista Lappiin seuraavana vuonna. Pian myös kiinalainen maksujärjestelmä Ali-

pay järjesti Rovaniemellä oman lanseeraustilaisuutensa.

263

Lisäksi toinen kiinalainen netti-

matkatoimisto, Ctrip.com, oli mukana Lappiin suuntautuvassa matkailussa ja laajensi myö-

hemmin toimintaansa myös Järvi-Suomen matkailuun.

264

Rovaniemellä tehtiin samoihin ai-

koihin paljon työtä Kiinan suuntaan matkailun edistämiseksi, ja Rovaniemi sekä Lappi oli-

vatkin esillä monilla matkailumarkkinoilla Kiinassa. Erityisesti markkinointityötä tehtiin La-

pin sekä Rovaniemen ja Kemin ystävyyskaupungeissa (Harbin, Wuhan ja Chengdu) ja ys-

tävyysmaakunnissa (Heilongjiang, Hubei ja Sichuan).

Ennen koronapandemiaa kiinalaiset sijoittivat jonkin verran lappilaiseen matkailuun. Kiin-

nostuneita kiinalaisia rahoittajia kävi erityisesti Rovaniemellä tiedustelemassa mahdollisia

sijoituskohteita ja tontteja, mutta suuri osa näistä tiedusteluista ei johtanut lopulta mihin-

kään.

265

Ensimmäinen kiinalaisomisteinen majoitusyritys Nova Skyland avattiin Rovanie-

melle 2016,

266

mutta muutoin sijoitukset jäivät pieniksi. Kiinalaiset sijoittajat ja yrittäjät on

Lapin matkailupuolella haluttu tietoisestikin pitää osittain loitolla, sillä pelkona on ollut, että

matkailusta saatavat tulot valuvat kiinalaisten toimijoiden käsiin paikallisten yrittäjien ase-

mesta.

267

Kiinalaisten matkailubuumin kasvaessa neuvottelupöydälle nostettiin myös suorat lentoyh-

teydet Lapin ja Aasian välillä yhdessä Finnairin kanssa. Koronapandemia sekoitti suunni-

telmia, ja Suomen ja Kiinan välisistä tiukoista lentosloteista, eli ennalta sovituista lähtö- ja

laskeutumisajoista, oli syntynyt kiistaa jo ennen pandemiaa.

268

Koronapandemian myötä

talvikauden kiinalaisten matkailijoiden määrät kokivat kuitenkin täydellisen pudotuksen:

kun vielä vuonna 2019 kiinalaisia matkailijoita Lapissa oli tammi- ja maaliskuun aikana ollut

259

Koistinen 2019

260

Kallio 2022

261

Pikkarainen 2019; Business Lapland

262

Haastattelut 4.3.2022 & 16.3.2022

263

Passoja 2017

264

Tanskanen 2018. Ctrip muutti myöhemmin nimensä Trip.comiksi.

265

Haastattelu 16.3.2022

266

Ruokangas 2018

267

Haastattelu 4.3.2022

268

Haastattelu 4.3.2022

39 100, vuonna 2020 samana aikajaksona heitä tuli 28 100 ja vuonna 2021 vain 41 matkai-

lijaa.

269

Lapissa ja Suomessa on matkailualalla toistaiseksi vältytty Ruotsin kaltaisilta tapahtumilta,

joissa kiinalaiset turistit ovat joutuneet selkkaukseen paikallisten tahojen kanssa.

270

Rova-

niemellä kiinalaiset turistit suuttuivat oppaalleen, kun revontulisafarilla ei ollut näkynytkään

revontulia.

271

Kiinan valtion virallinen uutistoimisto Xinhua kiinnostui tapauksesta oitis ja

tuli Rovaniemelle uutisoimaan aiheesta ja haastattelemaan mm. silloista Rovaniemen kau-

punginjohtajaa Esko Lotvosta.

272

Asiasta oli ensimmäisenä uutisoinut Norjan yleisradioyh-

tiö NRK, jonka myötä Rovaniemelle tulleet kiinalaiset toimittajat tiedustelivat jopa Naton

yhteyksistä tapahtumiin.

273

Tapahtumasta ei noussut lopulta suurempaa kohua.

6.4. Muu kiinalainen taloustoiminta Lapissa

Kiinalaisten tonttikaupat Lapissa ovat olleet vähäisiä, sillä kaupat ovat keskittyneet pääasi-

assa Etelä-Suomeen. Lapissa on tilastoitu vain yksittäisiä maakauppoja, ja esimerkiksi Ou-

lun seudulle on suuntautunut Lappia enemmän liikehdintää. Huomionarvoista on, että

vasta 1.1.2020 muuttuneen lainsäädännön myötä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten henki-

löiden kiinteistöhankinnat ovat tulleet luvanvaraisiksi. Tätä edeltäneistä parista vuosikym-

menestä ei ole olemassa siis tilastoituja tietoja, mutta asiantuntija-arvion mukaan kiinalais-

ten tonttikaupat ovat olleet tätäkin ennen koko Suomessa hyvin vähäisiä, noin muutaman

kymmenen kaupan luokkaa. Esimerkiksi kiinalaisten pyrkimys hankkia Kemijärven Keto-

lan pienlentokenttä tapahtui ennen uutta lainsäädäntöä, mutta ostoyritys kaatui joka tapauk-

sessa Suomen viranomaisten vastustukseen.

274

Kiinalaisen Bewin International Sports & Culture Co ltd. -yrityksen uutisoitiin vuonna 2016

lahjoittaneen Lapin yliopistolle yli miljoona euroa, jolla oli tarkoitus kattaa esimerkiksi ur-

heilu- ja kulttuurimatkailun professuuri vuosille 2018–2027.

275

Sopimus lahjoituksesta alle-

kirjoitettiin näyttävästi silloisen eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan läsnä ollessa. Ra-

hoja ei kiinalaisyritykseltä kuitenkaan ole kuulunut, mistä esimerkiksi Yle uutisoi keväällä

2021.

276

Lapin yliopistoon suunniteltiin myös Konfutse-instituuttia, mutta yliopisto irtisanoutui lo-

pulta hankkeesta.

277

Helsingin yliopiston yhteydessä sekä muualla maailmassa toimineita

Konfutse-instituutteja on toistuvasti syytetty pyrkimyksistä rajoittaa akateemista vapautta

269

Lee-Setälä 2021

270

Lockie 2018

271

Kahilainen 2017

272

Yan 2017

273

Haastattelu 16.3.2022

274

Haastattelu 23.2.2022

275

Lapin yliopisto 2016

276

Leisti 6.4.2021

277

Manninen 2019

ja muokata mielipideilmastoa Kiinalle myönteiseen suuntaan.

278

Helsingin yliopisto päätti-

kin keväällä 2022, ettei se enää uusi sopimustaan Konfutse-instituutin kanssa.

279

Se ei suin-

kaan ole ainoa yliopisto, joka on päättänyt lopettaa Konfutse-instituutin toiminnan. Esi-

merkiksi Ruotsi päätti kaiken yhteistyön Konfutse-instituuttien kanssa vuonna 2020,

280

minkä lisäksi vastaavia instituutteja on viime vuosina suljettu useissa muissakin euroop-

palaisissa valtioissa, kuten Tanskassa, Belgiassa ja Ranskassa.

281

278

Esim. Koskinen & Parkkari 2020; Oleander-Turja 2021, 10–13

279

Skön 2022b

280

Moody 2020

281

Koskinen & Parkkari 2020

KIINAN ARKTISEN STRATEGIAN LAAJENEMINEN JA HAASTEET

ARKTISILLE VALTIOILLE

seat kiinalaisarviot esittävät, että Kiinan arktisen laajentumisstrategian tulisi olla

kokonaisvaltainen ja hyödyntää koordinoidusti diplomaattis-oikeudellisia, talou-

dellisia, tieteellisiä ja sotilaallisia ulottuvuuksia. Tällä hetkellä valtion arktinen stra-

tegia vaikuttaa olevan vielä pohjustamisen vaiheessa, jossa luodaan perustaa tulevalle, ken-

ties vasta vuosikymmenien päästä todella realisoituvalle läsnäololle Arktiksella. Esimerkiksi

taloudessa Kiina rakentaa taloudellisia yhteyksiä arktiselle alueelle Jääsilkkitiensä kautta, ja

tieteissä vasta selvitetään arktisen operoinnin tieteellisiä ja teknologisia vaatimuksia. Vielä

koronapandemiaa edeltävänä aikana Kiinan strategia toimi kaiken kaikkiaan varsin hyvin,

ja se onnistui tasapainoilemaan arktisen laajentumisen ja uhkateorioiden vahvistumisen vä-

lisellä alueella. Viime vuosina Kiinan suhteet seitsemään läntiseen arktiseen valtioon ovat

kuitenkin lähes poikkeuksetta heikentyneet suurvaltapolitiikan kiristymisen vuoksi. Vastaa-

vasti Venäjän suhteen Kiinan vaikutusvalta kasvaa sitä mukaa, kun Venäjän eristäminen

kansainvälisestä yhteisöstä etenee maan hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Tämä luku

tarkastelee Kiinan kokonaisvaltaisen arktisen strategian eri ulottuvuuksien mahdollista ete-

nemistä ja niiden aiheuttamia riskejä Suomelle ja muille arktisille valtioille tulevina vuosina.

7.1. Diplomaattis-oikeudellinen ulottuvuus

Diplomaattis-oikeudellisella lähestymistapa muodostaa Kiinan kokonaisvaltaisen arktisen

strategian ensimmäinen ulottuvuuden, koska sillä pyritään laajentamaan Kiinan arktisia

kumppanuuksia sekä muodostamaan oikeudellista pohjaa Kiinan arktiselle läsnäololle. Kes-

keistä lähestymistavassa on vahvistaa Kiinan puhevaltaa (话语权, huayuquan), jolla kiinalai-

sessa keskustelussa viitataan kykyyn määritellä kansainvälisen politiikan agendaa ja sen oi-

keudellista pohjaa.

282

Kiinan voidaan siis otaksua jatkavan “lähellä-arktista” olevan valtion

identiteetin rakentamista ja arktisen alueen globaalisuutta edistävän diskurssin käyttöä myös

tulevaisuudessa. On mahdollista, että pidemmällä aikavälillä Kiina ryhtyy edistämään Ark-

tiselle neuvostolle vaihtoehtoisia, globaaleja yhteistyöfoorumeita. Toistaiseksi tästä ei kui-

tenkaan ole viitteitä, vaikka Kiina onkin käynnistänyt kolmenvälisen arktisen dialogin Japa-

nin ja Etelä-Korean kanssa.

Puhevallan vahvistaminen ei ole ainoastaan ulkopoliittinen ja diplomaattinen tavoite, sillä

myös Kiinan asevoimien keskuudessa on omaksuttu sotilasstrategian viralliseksi elemen-

tiksi psykologisesta, oikeudellisesta ja julkisen mielipiteen sodankäynnistä koostuva “kol-

men sodankäynnin” (三战, san zhan) teoria. Kolmen sodankäynnin periaatteita on sovellettu

etenkin Taiwanissa ja Etelä-Kiinan merellä, jossa Kiina on tukenut kovia sotilaallisia ope-

raatioitaan kansainvälistä legitimiteettiä rakentavilla operaatioilla, mutta konseptin peruspe-

riaatteet istuvat myös arktiselle alueelle.

283

282

Ks. esim. Xia 2018; Zhang & Liu 2021

283

Lee 2014

Oikeudellisen pohjan rakentaminen on läheisessä yhteydessä diplomatiaan, jossa Kiinan

tulee tiivistää suhteitaan alueen valtioihin ja lieventää Kiinan arktisiin ambitioihin liittyviä

uhkakuvia. Kasvattaakseen arktista puhevaltaansa ja taloudellista läsnäoloaan Kiinan on pa-

rannettava imagoaan arktisten valtioiden silmissä, jotka ovat viime vuosina muuttunut

aiempaa skeptisemmiksi Kiinan arktisen roolin tarkoitusperien suhteen. Kiinan arktisen

diplomatian tavoitteena onkin paitsi kahdenvälisten suhteiden huoltaminen, myös virallis-

ten ja epävirallisten yhteyksien tiivistäminen sekä Kiinan arktiseen laajentumiseen suopeasti

suhtautuvien instituutioiden ja henkilöiden (esimerkiksi yliopistot, tutkimuslaitokset ja ys-

tävyyskaupungit) “ystävien verkoston” rakentaminen.

284

Kiinan voidaan siis olettaa jatka-

van aktiivista osallistumista arktisiin konferensseihin ja tutkimusyhteistyöhön myös tule-

vina vuosina. Valtion luovuttua vuoden 2022 lopussa tiukasta koronapolitiikastaan tämä on

nyt myös käytännössä mahdollista, vaikkakin entistä vaikeampaa etenkin Naton laajenemi-

sen myötä.

Ystävien verkoston rakentamisen lisäksi monet tutkijat kehottavat Kiinaa myös tietoisesti

hyödyntämään diplomatiassaan arktisten valtioiden välillä vallitsevia “ristiriitoja”. He Jian

ja Liu Lei arvioivat jo vuonna 2015, että Venäjän kasvava eristäminen saattaisi tarjota Kii-

nalle tilaisuuden syventää arktista yhteistyötä sen kanssa.

285

Historiallisista jännitteistä huo-

limatta Kiinaa ja Venäjää yhdistää halu edistää maailmanpolitiikan moninapaisuutta eli hei-

kentää Yhdysvaltain globaalin asemaa sekä vastustaa Naton laajenemista. Venäjä onkin ol-

lut Kiinan keskeisin kumppani pohjoisessa politiikassa ja taloudessa – ei vähiten siksi, että

lähes puolet arktisesta alueesta kuuluu Venäjälle. Venäjän ja lännen suhteiden kariutuminen

Krimin miehittämisen jälkeen on tarjonnut Kiinalle hyvän mahdollisuuden sijoittaa arktisiin

energia- ja infrastruktuurihankkeisiin, joiden avulla se voi saada paitsi edullista öljyä ja maa-

kaasua, myös vähentää riippuvuuttaan Malakan salmen kautta kuljetetusta tuontienergiasta.

Venäjän arktisella alueella on myös paljon potentiaalisia infrastruktuuri-investointikohteita,

joiden kautta Kiina voi laajentaa läsnäoloaan alueella tulevina vuosina.

286

Kiinan arktisen

strategian laajentumisen kannalta Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 näyttäy-

tyy siis oivana mahdollisuutena kasvattaa vaikutusvaltaa Venäjän suhteen. Vastaavasti seit-

semän muun arktisen valtion näkökulmasta Kiinan ja Venäjän syvenevät suhteet asettavat

vakavan haasteen arktisen alueen demokraattiselle yhteistyölle ja murentavat alueen turval-

lisuuspoliittista tilannetta. Toisaalta Kiinan ja Venäjän välistä yhteistyötä rajoittaa Kiinan

huoli kansainvälisten markkinoiden reagoinnista yhteistyöhön sekä epävarmuus Venäjän

taloudellisen ja poliittisen toimintaympäristön mahdollisista kehityskuluista.

7.2. Taloudellinen ulottuvuus

Kiinan globaalin vaikutusvallan kasvu on perustunut ennen kaikkea taloudelliseen valtaan.

Kiinan on suurstrategiassaan vältellyt puuttumasta toisten valtioiden sisäisiin asioihin sekä

käyttämästä sotilaallista voimaa minkäänlaisena painostuskeinona omien lähialueidensa ul-

kopuolella.

287

Kovan voiman hyödyntämisen sijaan Kiina on valjastanut taloudellisen suur-

284

ks. Jüris 2022; Brady 2017

285

He & Liu 2015

286

Sorensen & Klimenko 2017, 11–12

287

ks. Ghiselli 2021

valta-asemansa poliittisen vaikutusvallan välineeksi rakentamalla tietoisesti taloudellisia kyt-

köksiä kaikkien halukkaiden kumppanivaltioiden kanssa.

288

Tässä Xi Jinpingin vuonna

2013 esittelemän Vyö ja tie -hankkeen (engl. the Belt and Road Initiative) puitteissa tehdyt

investoinnit infrastruktuuriin ovat näytelleet keskeistä roolia. Uuden Silkkitien edistäminen

varsinkin kehittyvässä maailmassa on onnistunut hyvin “puuttumattomuuspolitiikan” (non-

interference policy) sateenvarjoa hyödyntäen.

Kasvattaakseen rooliaan arktisella alueella Kiina liitti vuonna 2017 myös Jääsilkkitien osaksi

Vyö ja tie -hanketta. Vaikka Vyö ja tie-hankkeelle ei ole annettu tarkkaa virallista määritel-

mää tai muotoiltu selkeää visiota, strategiaa ja hallintorakenteita, heijasteli tämä muotoilu

Kiinan kasvavaa taloudellista kiinnostusta arktista aluetta kohtaan.

289

Vyö ja tie -hank-

keessa ei ole kyse puhtaasti taloudellisesta aloitteesta, vaan sen tavoitteena on taloudellisten

yhteyksien vahvistamisen lisäksi luoda poliittista vaikutusvaltaa, eivätkä taloudelliset reali-

teetit tai projektien taloudellinen kannattavuus ole siksi kriittisiä. Strategiset intressit ylittä-

vät kommunistisen puolueen laskelmissa taloudelliset intressit, minkä vuoksi tappiollisia

projekteja ja lainoja on myönnetty valtavia määriä hankkeen puitteissa. Jääsilkkitiessä on

kyse samasta ilmiöstä. Valtionyritykset, kuten China Ocean Shipping Company (COSCO),

voidaan komentaa ajamaan rahtia alueelle, ja infrastruktuurihankkeisiin (kuten edellisessä

osiossa mainittu Jäämeren rata tai Helsinki-Tallinnan -tunneli) voidaan sijoittaa suuriakin

summia ilman odotuksia välittömistä voitoista.

290

Jo ennen vuotta 2017 monet kiinalaistutkijat argumentoivat, että Kiinan tulisi laajentaa ja

vahvistaa arktisia kauppaverkostojaan sekä kehittää arktisen alueen taloudellista ja kuljetus-

infrastruktuuria, kuten satamia, sekä energian jalostamiseen ja kuljetuksiin liittyvää infra-

struktuuria.

291

Mikäli Kiinalla olisi merkittävä taloudellinen läsnäolo arktisella alueella esi-

merkiksi infrastruktuuri-investointien kautta, voitaisiin se nähdä myös legitiiminä sotilaalli-

sena toimijana alueella.

292

Venäjän LNG-projekteja lukuun ottamatta kaikki Jääsilkkitiehen

liitetyt arktiset taloushankkeet ovat kuitenkin pysähtyneet tai kaatuneet kokonaan joko ta-

loudellisten vaikeuksien tai kiristyneen poliittisen ilmapiirin vuoksi. Myös Venäjän arktiselle

alueelle sijoittuneet energia- ja infrastruktuurihankkeet ovat vastatuulessa Venäjän Ukrainaa

vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi, ja monet taloudelliset aloitteet ovat kaatumassa

Venäjän vastaisiin pakotteisiin.

293

Vaikka kiinalaisinvestoinnit tuovat arktisten alueiden kunnille ja yrityksille uusia taloudelli-

sia mahdollisuuksia, liittyy näihin sijoituksiin myös monenlaisia riskejä. Ennen kaikkea

nämä riskit ovat riippuvaisia Kiinan sisäpoliittisista käänteistä. Esimerkiksi Suojelupoliisi

on varoittanut Kiinan kommunistisen puolueen vankistuvan sisäisen vaikutusvallan lisää-

vän kiinalaisyritysten kanssa tehtävän taloudellisen yhteistyön riskejä. Valtion näkökulmasta

riskinä on autoritaarisesta valtiosta tulevan organisaation pääsy suomalaisyrityksen omista-

288

Gill 2022, 104–109

289

Xinhua 20.7.2017

290

Brady 2017, 61–70

291

Li, You & Wang 2015

292

He & Liu 2015

293

Ks. esim. Sukhankin 2022; Eiterjord 2022; Humpert 2022

jan tai palveluntuottajan roolissa käsiksi strategisesti tärkeään tietoon esimerkiksi viran-

omaistoiminnasta sekä kriittisestä infrastruktuurista ja palveluista.

294

Yritysten näkökul-

masta riskit liittyvät lähinnä yritysvakoiluun ja keskeisten komponenttien tai palveluiden

saatavuuteen sekä kiinalaisomistajien äänivallan kasvuun yritysten sisällä. Lisäksi taloudelli-

nen riippuvuus Kiinasta voi lisätä poliittista painetta vältellä kahdenvälissä suhteissa sensi-

tiivisiä aiheita, kuten ihmisoikeusloukkauksia, tai kannustaa (itse)sensuuriin.

295

Kiinalaisen

informaatioteknologian hankintaan ja käyttöön liittyvät riskit ovat oma lukunsa: kiinalaisilla

laitevalmistajilla on velvoite avustaa maan tiedustelupalveluita, jotka tekevät myös kyberva-

koilua.

296

Arktisen alueen infrastruktuuri on monin paikoin puutteellista ja alueen elinvoiman kehit-

tämiseksi etenkin liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä on parannettava tulevaisuudessa. Suu-

riin infrastruktuurihankkeisiin liittyy kuitenkin monia epävarmuuksia, kuten niiden talou-

dellinen kannattavuus sekä sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Esimerkiksi Kirkkoniemen

ja Rovaniemen välille suunniteltu junaratahanke on arvioitu taloudellisesti kannattamatto-

maksi, minkä vuoksi kiinalaisrahoittajien halukkuus investoida hankkeeseen on herättänyt

kysymyksiä näiden motiiveista. Muualla Euroopassa kiinalaissijoittajat ovat kohdentaneet

investointejaan mm. satamahankkeisiin, ja EU-tasolla näiden strategisesti keskeisten, kriit-

tiseen infrastruktuuriin kohdistuvien yritysostojen huoltovarmuusulottuvuuksiin herättiin

kunnolla vasta vuonna 2017. Syksyllä 2020 voimaan astunut EU:n laajuinen ulkomaisten

investointien seurantajärjestelmä ja kansallisen tason lainsäädäntömuutokset useissa maissa

vaikeuttavat kiinalaisten sijoituksia Euroopassa tulevaisuudessa.

297

Infrastruktuurihankkeita vähemmälle huomiolle on jäänyt matkailun käyttäminen Kiinan

arktisen strategian laajentamisen välineenä, vaikka kiinalaisturistien määrä esimerkiksi La-

pissa oli eksponentiaalisessa kasvussa ennen koronapandemiaa. Kiinan vuonna 2018 julkai-

sema arktinen politiikkadokumentti kehottaa kiinalaisia yrityksiä tekemään yhteistyötä ark-

tisten valtioiden kanssa turismin kehittämiseksi,

298

sillä valtio haluaa hyötyä taloudellisesti

turistivirtojen kasvusta. Kiina hyödyntää turismia geopoliittisena ja geotaloudellisena työ-

kaluna monin eri tavoin. Kasvava kiinalaisturistien määrä legitimoi Kiinan osallistumista

kohteen matkailuteollisuuden kehittämiseen. Lisäksi matkailijoiden kuljettamiseen, majoit-

tamiseen ja palvelemiseen tarvitaan infrastruktuuria, jonka rakentamiseen osallistumalla

Kiina paitsi hyötyy taloudellisesti, myös kasvattaa poliittista vaikutusvaltaansa. Toistaiseksi

kiinalaisyritykset eivät kuitenkaan ole onnistuneet ostamaan suuria maa-alueita tai investoi-

maan merkittäviin infrastruktuurihankkeisiin arktisella alueella. Informaatioteknisten pal-

veluiden avulla turisteilta kerättävä data auttaa kuitenkin optimoimaan ja laajentamaan Kii-

nan arktista matkailua ja tarjoaa siten arvokasta tietoa maan arktisen strategian kehittämi-

selle tulevaisuudessa.

299

Matkailun kautta Kiina pystyy myös lisäämään kulttuurista vaiku-

tusvaltaansa kohdemaassa sekä keräämään siitä paljon tietoa kiinalaisturistien avulla. Koh-

demaan viranomaisten on hyvin vaikea seurata tällaista toimintaa.

300

294

Suojelupoliisi 2022

295

Kopra & Kauppila 2018

296

Suojelupoliisi 2022

297

Mattlin & Kauppila 2022; Almén & Hsiung 2022

298

Kiinan valtioneuvoston verkkosivut 26.1.2018

299

Bennett & Iaquinto 2021, 5

300

Pezard ym. 2022, 43–44; 81–82

Vaikka Kiinan Jääsilkkitie-projektit eivät ole edenneet suunnitellusti, ovat arktisten valtioi-

den taloudet ja yhteiskunnat hyvin riippuvaisia Kiinasta – kuten koko maailmantalous. Kii-

nan taloudellinen vaikutusvalta on useissa Pohjoismaissa kasvanut etenkin yritysostojen

kautta, vaikkakin vain murto-osa näistä ostoista sijoittuu napapiirin yläpuolelle.

301

Viime

aikoina julkisuudessa on ollut paljon keskustelua Kiina-riippuvuuteen liittyvistä huoltovar-

muuskysymyksistä, kuten harvinaisten maametallien ja teollisuuden komponenttien tuotan-

nosta sekä tietoteknisten laitteiden ja lääkeaineiden saatavuudesta.

302

Poliittisten erimieli-

syyksien kärjistyessä tai kriisitilanteessa Kiina voisi käyttää hyväkseen näitä riippuvuuksia

myös arktisella alueella.

7.3. Tieteellinen ulottuvuus

Kiinan arktisen strategian kolmas komponentti on tieteen ja tieteellisen yhteistyön hyödyn-

täminen. Kiinaa kiinnostaa arktisen alueen tieteellinen tutkimus monesta täysin validistakin

syystä, kuten arktisen ilmastonmuutoksen vaikutukset maan maatalouteen ja sääilmiöihin.

Useat kiinalaiset arviot, kuten Strategian tiede, näkevät tieteellisen toiminnan kuitenkin myös

legitiiminä savuverhona sotilaalliselle toiminnalle. Teoksen mukaan Kiinan asevoimat voi-

sivat tulevaisuudessa osallistua Kiinan arktisiin tutkimusretkiin tarjoamalla fasiliteettejä sekä

tukemalla retkien logistiikkaa ja terveydenhuoltoa.

303

Kiinassa onkin aloitettu useita arkti-

sen alueen tieteellisiä hankkeita, joilla on selkeitä sotilaallisia ulottuvuuksia. Keskeisenä

kumppanina näissä hankkeissa on ollut Venäjä, jonka kanssa on käynnistetty esimerkiksi

jäänalaisen akustiikan tutkimusyhteistyötä.

304

Kiinan arktista tutkimusta on kiinnostanut

myös arktisen alueen tarkkailu- ja navigointisatelliittien verkoston vahvistaminen, ja Strate-

gian tiede nostaakin näiden kyvykkyyksien kehittämisen tärkeäksi osaksi Kiinan arktisia soti-

laallisia suorituskykyjä.

305

Arktisen alueen tutkimus linkittyy siis vahvasti Kiinan arktisiin sotilaallisiin intresseihin.

Tieteellisten ja sotilaallisten intressien sekoittaminen on keskeinen osa Kiinan vuonna 2015

kansalliseksi prioriteetiksi kohottamaa “sotilassiviilifuusiota” (军民融合, junminronghe). Fuu-

sion tavoitteena on vahvistaa siviili- ja sotilassektorien, esimerkiksi yksityisten yritysten, yli-

opistojen ja tutkimuslaitosten sekä Kiinan asevoimien välisiä yhteyksiä, ja siirtää teknolo-

giaa ja osaamista sektorista toiseen.

306

Kiinan valtioneuvoston vuonna 2017 julkaiseman

asiakirjan mukaan sotilassiviilifuusio tulee ulottaa myös arktisiin teknologioihin.

307

On myös huomionarvoista, että arktiseen ympäristöön liittyvä teknologia kohotettiin Kii-

nan hallituksen 13. viisivuotissuunnitelmassa Kiinan kansallisen turvallisuuden ja strategis-

ten intressien turvaamisen kannalta tärkeiden teknologioiden joukkoon.

308

Kiina on esi-

merkiksi vahvistanut arktisen alueen kattavien satelliittien verkostoaan sekä pyrkinyt inves-

301

Almén & Hsiung 2022

302

Esim. Mattlin & Kauppila 2022

303

Xiao toim. 2020, 166–167

304

Jüris 2022, 185–202

305

Xiao toim. 2020, 166–167

306

Kania & Laskai 2021

307

Kiinan valtioneuvoston verkkosivut 23.11.2017

308

Kiinan valtioneuvoston verkkosivut 8.8.2016

toimaan satelliittien maa-asemiin esimerkiksi Ruotsissa, Grönlannissa, Islannissa sekä Suo-

messa.

309

Korkean teknologian kehittäminen on mitä todennäköisimmin Kiinan Suomeen

kohdistaman tiedustelun keskeinen kohde myös tulevaisuudessa,

310

mikä tulisi ottaa entistä

paremmin huomioon arktista tutkimusyhteistyötä suunniteltaessa ja tehtäessä.

7.4. Sotilaallinen ulottuvuus

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä Kiinan kokonaisvaltaisen arktisen strategian osa-alueena

on sotilaallinen ulottuvuus. Kiinan arktisesta strategiasta kirjoittavat asiantuntijat korosta-

vat sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä ja arktisten intressien turvaamista, mutta eivät

mene aihetta käsitellessä yksityiskohtiin. Strategian tieteen mukaan sotilaallisen voiman proji-

soimisessa arktiselle on edettävä hyvin varovaisesti ja noudatettava ensisijaisesti sotilassivii-

lifuusion tarjoamaa suojaa tukemalla esimerkiksi arktisen alueen tieteellisiä hankkeita.

311

Toisaalta joidenkin Kiinan asevoimien edustajien mukaan Kiinan meristrategia määritellään

jo lähitulevaisuudessa alueellisen puolustuksen ja kaukaisten merien turvaamisen lisäksi

myös “läsnäoloksi valtamerillä ja laajentumiseksi kahdelle navalle” (大洋存在，两极拓展,

dayang cunzai, liangji tuozhan).

312

Sotilasstrategisesta näkökulmasta Kiinaa huolettaa arktisen alueen asema “strategisena

huippupisteenä”, josta käsin myös Kiinaa voidaan vakavasti uhata. Vaikka kiinalaiset lähteet

ovat yksittäisistä suorituskyvyistä hyvin vaitonaisia, monet asiantuntijat ovat arvioineet Kii-

naa vähintäänkin kiinnostavan strategisen ydinpelotteensa laajentaminen arktiselle alueelle

ydinsukellusveneitä hyödyntäen. Kiina kykenisi ydinkäyttöisten hyökkäyssukellusve-

neidensä avulla projisoimaan arktiselle alueelle sotilaallista voimaa ilman laajemman, arkti-

sia jääolosuhteita kestävän kaluston rakentamista.

313

Kiinan kiinnostukseen laajentaa sekä

hyökkäys- että jopa ballististen sukellusveneiden operaatioita arktiselle alueelle viittaavat

myös Kiinan osin yhdessä Venäjän kanssa käynnistämät tieteelliset projektit, joissa on tut-

kittu esimerkiksi jäänalaista akustiikkaa ja viestintää.

314

Strategisen pelotteen lisäksi Kiina näkee tulevaisuuden sotilasstrategisena tehtävänään

myös arktisen alueen intressien ja meriväylien turvaamisen. Paitsi Koillis- ja Luoteisväylä,

myös Pohjoisnavan ylittävä transpolaarinen väylä ovat Kiinalle merkittäviä rauhan aikana

kaupankäynnin sekä merireittien varrelta löytyvien resurssien vuoksi. Kiinalaisessa arktisen

alueen keskustelussa korostetaan, että Kiinan on varauduttava näiden reittien turvallisuu-

den ylläpitämiseen ja esimerkiksi arktisiin pelastusoperaatioihin, mutta myös operoimaan

reiteillä sotilaallisesti.

315

Qingdaon meriyliopiston tutkijat He Jian ja Liu Lei ja nostavat esiin

myös arktisten merireittien huoltovarmuuden, sillä konfliktitilanteessa Kiina voitaisiin saar-

taa läntisen Tyynen valtameren ja Etelä-Kiinan meren muodostamien saariketjujen taakse.

Liu ja He ehdottavatkin Koillis-Kiinan Tumen-joen suiston satamainfrastruktuurin kehit-

tämistä osana arktista infrastruktuuria ja huoltovarmuutta.

316

309

Wood, Stone & Lee 2021

310

Suojelupoliisi 2022

311

Xiao toim. 2020, 162–167

312

Martinson 2019

313

Martinson 2019; Lajeunesse & Choi 2021; Hirvonen 2022

314

Jüris 2022

315

Ibid. Xiao toim. 2020, 162–167

316

He & Liu 2015

Yleisesti ottaen kiinalaiset arviot arktisen alueen turvallisuustilanteesta ovat synkentyneet,

ja arktisten konfliktien riskin on tulkittu kohonneen. Potentiaalisiksi konfliktialueiksi kiina-

laisissa arvioissa nostetaan usein esiin Huippuvuoret, jossa Venäjän ja Norjan (ja siten Na-

ton) välinen konflikti voisi eskaloitua laajemmaksi arktiseksi yhteenotoksi. Toisen merkit-

tävän konfliktin aiheen muodostavat arktiset meriväylät, joilla Yhdysvallat haluaa ylläpitää

purjehduksen vapautta, mutta jota etenkin Venäjä vastustaa. Kiinalaistutkijat eivät pidä täy-

sin mahdottomana kuvitella Yhdysvaltojen käynnistävän ns. mertenvapaus-partioita (FO-

NOP, freedom of navigation operations) arktisilla meriväylillä, jotka Venäjä katsoo kuuluvan

aluevesiensä piiriin.

317

Ks. esim. Guo & Li 2021

KIINAN NOUSU JA MUUTTUVA ARKTINEN TURVALLISUUS

rktisen alueen tulevaisuuteen liittyy monia epävarmuuksia. Näistä tunnetuin on il-

mastonmuutos, joka etenee arktisella alueella neljä kertaa nopeammin kuin muualla

maapallolla. Pohjoisen jäämeren otaksutaan sulavan ennakoitua nopeammin, mikä

lisännee alueella taloudellista ja tieteellistä toimintaa sekä kasvattaa geopoliittisia riskejä.

Myös kiristyvä globaali suurvaltakilpailu väistämättä heijastuu arktiselle alueelle, ja Venäjän

hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on aiheuttanut kauaskantoisia diplomaattisia, talou-

dellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Arktikselle. Tämä raportti on pohtinut arktisen

alueen geopoliittisia epävarmuuksia erityisesti Kiinan kasvavan arktisen jalansijan mukana

tuomien muutosten ja riskien näkökulmasta. Tämän analyysin valossa raportin viimeinen

luku haarukoi lyhyesti arktisen turvallisuusympäristön mahdollisia tulevaisuuden kehitys-

kulkuja.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Kiinan kiinnostus arktista aluetta kohtaan on kasvanut

huomattavasti. Toistaiseksi Kiina on toiminut arktisella alueella kansainvälisen oikeuden

sääntöjen mukaisesti, eikä se ole kyseenalaistanut arktisten valtioiden suvereniteettia tai oi-

keuksia alueella. Kiinalla ei myöskään ole perusteita tehdä minkäänlaisia aluevaatimuksia

Arktiksella, onhan se maantieteellisesti selkeästi alueen ulkopuolinen toimija. Tulevaisuu-

dessa Kiina voi kuitenkin olla keskeinen osapuoli keskisen jäämeren luonnonvarojen käyt-

töä koskevissa mahdollisissa kiistoissa. Esimerkiksi sääntelemättömän kaupallisen kalastuk-

sen kieltävä sopimus on määräaikainen ja sen jatkoa koskevista neuvotteluista odotetaan

hankalia erityisesti Kiinan ja lännen välillä.

318

Lisäksi Kiinan itsevarmuus haastaa kansain-

välisiä sopimuksia todennäköisesti kasvaa tulevina vuosina. Toisin kuin Venäjä, Kiina ei ole

virallisesti kritisoinut Norjan vuonna 1977 asettamaa kalastuskieltoaluetta Huippuvuorten

aluevesille tai muita alueen ympäristösuojeluun liittyviä tutkimustoimintaa ja matkailua ra-

joittavia säädöksiä. Kiinalaistutkijat ovat kuitenkin neuvoneet hallitustaan tarkastelemaan

Huippuvuorten sopimuksen laillista asemaa kalastuksen suhteen ja puolustamaan kiinalais-

kalastajien oikeuksia alueella.

319

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 muut seitsemän arktista valtiota keskeytti-

vät osallistumisensa alueen tärkeimmän yhteistyöfoorumin eli Arktisen neuvoston toimin-

taan. Nyt näiden seitsemän arktisen valtion diplomaatit pohtivat kuumeisesti, kuinka neu-

voston tulevaisuus voitaisi pelastaa ja yhteistyötä arktisen ympäristönsuojelun ja kestävän

kehityksen edistämiseksi jatkaa kaikkien kahdeksan maan välillä.

320

Kiinan ja muiden Ark-

tisen neuvoston tarkkailijoiden näkökulmasta tämä olisi myös tärkeää, sillä niillä ei ole juuri

muita kanavia osallistua alueen hallintaan. Toinen vaihtoehto olisi lakkauttaa konsensus-

päätöksentekoon perustuva Arktinen neuvosto ja jatkaa arktista yhteistyötä Pohjoismaiden

ja Pohjois-Amerikan välillä ilman Venäjää.

321

318

Liu 2021a

319

Liu 2021b

320

Koivurova ym. 2022

321

Kirchner 2022

Vaikka arvoperustaltaan samanmielisten läntisten arktisten maiden yhteistyö voisi mahdol-

listaa kunnianhimoisemman ja syvällisemmän yhteistyön ilmastonmuutoksen hillitsemisen

ja arktisen ympäristönsuojelun saralla, siihen liittyy myös haasteita. On vaikeaa, jos ei mah-

dotonta, puhua enää arktisesta yhteistyöstä ilman Venäjän osallistumista työhön, sillä se

kattaa kutakuinkin puolet koko arktisesta alueesta. Venäjän osallistuminen arktiseen tutki-

mukseen etenkin ilmastonmuutoksen ja ikiroudan sulamisen seuraamisessa on ensisijaista,

samoin rajat ylittävän ympäristönsuojelun ja alkuperäiskansojen oikeuksien edistämisen sa-

ralla. Mikäli ruohonjuuritason yhteistyö katkeaa pitkäksi aikaa, jännitteet maiden ja kanso-

jen välillä voivat kasvaa. Koska Kiinalla tai muilla Arktisen neuvoston nykyisillä tarkkailija-

mailla ei olisi juurikaan roolia seitsemän arktisen maan keskinäisessä yhteistyössä, olisivat

ne mitä luultavimmin varsin tyytymättömiä tilanteeseen.

Mikäli Arktisen neuvoston toimintaa ei saada käynnistettyä uudelleen, Venäjä saattaa myös

ehdottaa samanmielisten kumppaniensa, kuten Kiinan, kanssa uuden arktisen päätöksente-

kofoorumin perustamista. Tällöin Venäjä luultavasti painottaisi erityisesti aasialaista identi-

teettiään ja lisäisi arktista yhteistyötä myös Ukrainan sotaan neutraalisti suhtautuneen Intian

kanssa.

322

Vaikka Kiina pääsisi tässä järjestelyssä hyödyntämään merkittävästi kasvanuttaan

poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaansa Venäjän suhteen, vahingoittaisi vahvemmin Ve-

näjän liittolaiseksi leimautuminen sen poliittisia ja taloudellisia suhteita lännen kanssa. Tä-

män vuoksi Kiina ei välttämättä ole ainakaan vielä halukas esittämään Arktiselle neuvostolle

kilpailevan organisaation perustamisesta. Vaihtoehtoisen arktisen päätöksentekofoorumin

voisikin nähdä ennen kaikkea Venäjän tavoitteita tukevana propagandana kuin vakavasti

otettavana arktisena organisaationa.

323

Venäjän ja Kiinan taloudelliset suhteet ovat merkittävässä roolissa arktisen alueen geopo-

liittisen tilanteen kehityspolkujen muokkaamisessa. Huolimatta sille asetetuista taloudelli-

sista pakotteista ja Koillisväylän vähäisestä käytöstä maan hyökättyä Ukrainaan, Venäjä

suunnittelee mittavia investointeja Koillisväylän kehittämiseksi

324

ja toivoo kiinalaisten si-

joittajien osallistumista hankkeisiin.

325

Sanktioiden pelossa kansainväliset laivayhtiöt eivät

käyttäneet Venäjän aluevesillä kulkevaa laivareittiä lainkaan vuonna 2022 – ei edes kiina-

laisyhtiö COSCO, joka aikaisempien vuosien aikana kuljetti väylän kautta tavaraa Euroop-

paan lähes satakunta kertaa.

326

Toisaalta Kiinan ja Venäjän talousyhteistyö on hyökkäysso-

dan alkamisen jälkeen tiivistynyt merkittävästi, ja etenkin Venäjän energiavienti Kiinaan on

kasvanut huimasti. Maiden välisen energiayhteistyön voidaan olettaa lisääntyvän tulevaisuu-

dessa paitsi arktisella alueella, mahdollisesti myös Itämeren suunnalla.

327

Lännen asettamien

talouspakotteiden vuoksi Venäjän riippuvuussuhde Kiinasta voikin kasvaa aivan uusiin mit-

tasuhteisiin.

328

Ei ole poissuljettua, etteikö Kiina voisi hyötyä tästä riippuvuussuhteesta

vaikkapa pyytämällä Venäjältä myönnytyksiä Koillisväylän merenkulun sääntelyn suhteen

tai jopa esittämällä sukellusveneidensä satamakäyntien sallimista Siperian rannikolla.

329

322

Khorrami & Raspotnik 2022; Lanteigne 2022b

323

Koivurova ym. 2022, 28

324

TASS 14.7.2022

325

Staalesen 2022b

326

Staalesen 2022c

327

Reuters 18.11.2022; Reuters 19.11.2022

328

Gabuev 2022

329

Ks. Goldstein 2019

Venäjän ja Kiinan kahdenväliset suhteet eivät ole kuitenkaan ongelmattomia. Venäjälle

Kiina on arktisella alueella kumppanin lisäksi kilpailija, eikä se halua nähdä arktisella alueel-

laan vahvaa Kiinaa. Venäjä vastusti pitkään Kiinan hyväksymistä Arktisen neuvoston tark-

kailijajäseneksi, ja puolustusministeri Sergei Shoigu ilmaisi vuonna 2015 ärtymyksensä “ei-

arktisten” valtioiden pyrkimyksistä lisätä alueellista läsnäoloaan.

330

Myös Kiina pohtii omaa

suhtautumistaan Venäjään, sillä sen haluttomuus kritisoida Putinin hyökkäystä Ukrainaan

on vahingoittanut sen suhteita lännen kanssa. Arvostettu kiinalainen politiikan tutkija Hu

Wei varoittikin sodan alkuvaiheissa Kiinaa valitsemasta neutraalia linjaa, sillä tasapainottelu

tulisi väistämättä ajamaan Kiinan samaan viiteryhmään Venäjän kanssa ja vahingoittaisi tä-

ten valtion pitkän aikavälin kansallisia intressejä.

331

Kiinan talous näet tarvitsee länsimaisia

markkinoita, mikäli se pitäytyy tavoitteessaan nousta maailmantalouden mahdiksi. Venäjän

talous on Ukrainan hyökkäyssodan ja siitä aiheutuvien taloudellisten sanktioiden vuoksi

heikentynyt merkittävästi, joten voidakseen hyödyntää Venäjän arktisia luonnonvaroja ny-

kyistä enemmän Kiina joutuisi todennäköisesti itse sijoittamaan merkittävästi esimerkiksi

nykyisin lähes täydessä käytössä olevan öljy- ja kaasuputki-infrastruktuurin kehittämiseksi.

Tähän kiinalaiset sijoittajat eivät välttämättä ole valmiita, jos odotettavissa ei ole merkittäviä

tuottoja.

Vaikka Venäjän hyökkäyssota ei ole eskaloitunut arktiselle alueelle, on sillä kauaskantoiset

seuraukset alueen tulevaisuudelle. Ukrainan sodan myötä arktisen alueen geopoliittiset ra-

jalinjat terävöityvät: jatkossa Venäjää lukuun ottamatta kaikki arktiset valtiot tulevat toden-

näköisesti olemaan Naton jäseniä ja ne tulevat luultavasti vähentämään kaikkea yhteistyötä

Kiinan kanssa. Nato-jäsenyyden myötä on odotettavissa, että Suomesta tulee Kiinalle en-

tistä kiinnostavampi tiedustelun, kybervakoilun ja informaatiovaikuttamisen kohde.

332

Myös Naton rooli Arktiksella tullee kasvamaan tulevaisuudessa. Erään kiinalaisen arvion

mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä Jäämerestä on vaarana tulla “Naton

valtameri” (北约大洋, Beiyue dayang)

333

, mikä jättää Kiinan ainoaksi mahdolliseksi arktiseksi

kumppaniksi Venäjän. Samaan aikaan Kiina on maailman suurin kasvihuonekaasujen tuot-

taja, eikä arktista ilmastonmuutosta voida hillitä ilman yhteistyötä sen ja lännen välillä. Geo-

poliittisten jännitteiden takia arktinen yhteistyö on kuitenkin yhä haasteellisempaa, minkä

vuoksi kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen on entistä vaikeampaa ja alueellisten

resurssikiistojen riski kasvaa. Arktinen alue ei siis ole lähitulevaisuudessa palaamassa maa-

ilmanpoliittisesta kilpailusta irralliseksi rauhan tyyssijaksi.

330

Sørensen & Klimenko 2017, 37–38; Greenwood & Luo 2022

331

Hu 2022

332

Suojelupoliisi 2022

333

Li 2022

 
 
55 
 
LÄHDELUETTELO 
Tutkimushaastattelut 
Haastattelu (25.1.2022) Anonyymi tutkimushaastattelu. 
Haastattelu (16.2.2022) Anonyymi tutkimushaastattelu. 
Haastattelu (17.2.2022) Anonyymi tutkimushaastattelu. 
Haastattelu (23.2.2022) Anonyymi tutkimushaastattelu. 
Haastattelu (4.3.2022) Anonyymi tutkimushaastattelu. 
Haastattelu (16.3.2022) Anonyymi tutkimushaastattelu. 
Haastattelu (7.4.2022) Anonyymi tutkimushaastattelu. 
 
Muut lähteet 
Aker Arctic (2019) Xue Long 2 enters into service. https://akerarc-
tic.fi/app/uploads/2019/10/Xue-Long-2-Trials-1.pdf Vierailtu 9.1.2023. 
Allen-Ebrahimian, Bethany (2021) Special report: Trump's U.S.-China transformation. 
Axios. https://www.axios.com/2021/01/19/trump-china-policy-special-re-
port Vierailtu 2.1.2023. 
Almén, Oscar & Christopher Weidacher Hsiung (2022) China’s economic influence in the Arc-
tic region–The Nordic and Russian cases. https://www.foi.se/rest-api/re-
port/FOI-R--5326--SE Vierailtu 9.1.2023. 
BBC News (25.9.2021) China frees Canadians Michael Spavor and Michael Kovrig after Huawei 
boss released. https://www.bbc.com/news/world-us-canada-58687071 
Vierailtu 2.1.2023 
Bennett, Mia (2019) Kirkenes: The company town that became a Chinatown for five 
days. Cryopolitics. https://www.cryopolitics.com/2019/03/05/kirkenes-the-
company-town-that-became-a-chinatown-for-five-days/ Vierailtu 2.1.2023. 
Bennett, Mia & Iaquinto, Benjamin Lucca (2021) The Geopolitics of China’s Arctic tour-
ism resources. Territory, Politics, Governance.  
Blanchette, Jude (2022) The edge of an abyss: Xi Jinping’s overall national security out-
look. China Leadership Monitor. https://www.prcleader.org/blanchette-sep-
tember-2022 Vierailtu 14.12.2022. 

 
 
56 
 
Borshoff, Isabella (2019) Norway’s ‘northernmost Chinatown’ eyes Arctic opportunity. 
Politico. https://www.politico.eu/article/norway-kirkenes-china-influence-
arctic-shipping-opportunity/ Vierailtu 2.1.2023. 
Bradsher, Keith & Swanson, Ana (2022) Before Ukraine Invasion, Russia and China Ce-
mented Economic Ties. The New York Times. https://www.ny-
times.com/2022/02/26/business/china-russia-ukraine.html Vierailtu 
2.1.2023. 
Brady, Anne-Marie (2017) China as a Polar Great Power. Cambridge & Washington D.C.: 
Cambridge & Woodrow Wilson Center. 
Brady, Anne-Marie (2019) Facing Up to China’s Military Interests in the Arctic. China 
Brief, (19)21. 
Business Lapland. Infograafi: 10 faktaa Lapin matkailusta 2020. https://www.lap-
land.fi/fi/business/infograafi-10-faktaa-lapin-matkailusta-2020/ Vierailtu 
2.1.2023. 
Bye, Hilde-Gunn (2022) First US Arctic Ambassador as the Region Climbs on the DC 
Political Agenda. High North News. https://www.highnorth-
news.com/en/first-us-arctic-ambassador-region-climbs-dc-political-agenda 
Vierailtu 2.1.2023. 
Byers, Michael & Lodge, Emma (2019) China and the Canadian Arctic. Teoksessa Hig-
ginbotham, John & Spence, Jennifer (toim.) Canada’s Arctic Agenda: Into the 
Vortex. Waterloo, ON: Centre for International Governance Innovation, 
103–110. 
CGTN (8.12.2021) Xi says China to push for new progress in relationship with Iceland. 
https://news.cgtn.com/news/2021-12-08/Xi-says-China-to-push-for-new-
progress-in-relationship-with-Iceland-15PkrXQ5tS0/index.html Vierailtu 
2.1.2023. 
CGTN (16.5.2022) China says new factors will add to bilateral ties as Finland seeks 
NATO membership. https://news.cgtn.com/news/2022-05-16/China-res-
ponds-to-Finland-s-application-for-a-NATO-membership-
1a5cWK2cgSI/index.html Vierailtu 2.1.2023. 
Chalupovitsch, Michael (2022) The Hans Island “Peace” Agreement between Canada, 
Denmark and Greenland. Library of Congress. 
https://blogs.loc.gov/law/2022/06/the-hans-island-peace-agreement-be-
tween-canada-denmark-and-greenland/ Vierailtu 2.1.2023. 
China-Iceland Joint Arctic Observatory. Fields of Science. https://karholl.is/en/science 
Vierailtu 2.1.2023. 

 
 
57 
 
Coast Guard News (26.9.2022) Coast Guard encounters Russian and Chinese military in 
Bering Sea.  https://coastguardnews.com/coast-guard-encounters-russian-
and-chinese-military-in-bering-sea/ Vierailtu 2.1.2023.  
Dams, Ties; Schaik, Louise van & Stoetman, Adája (2020a) Iceland: what is China doing 
there and why? Teoksessa Dams, Ties, Schaik, Louise van & Stoetman, 
Adája (toim.) Presence before power. China’s Arctic strategy in Iceland and Greenland. 
Haag: The Clingendael Institute, 20–28. 
Dams, Ties; Schaik, Louise van & Stoetman, Adája (2020b) Greenland: whats is China 
doing there and why? Teoksessa Dams, Ties, Schaik, Louise van & Stoet-
man, Adája (toim.) Presence before power. China’s Arctic strategy in Iceland and 
Greenland. Haag: The Clingendael Institute, 29–37. 
Danilov, Peter B. (2021) USA Extends New Economic Aid Package to Greenland. High 
North News. https://www.highnorthnews.com/en/usa-extends-new-eco-
nomic-aid-package-greenland Vierailtu 2.1.2023. 
Danish Ministry of Defence (2021) New political agreement on Arctic Capabilities for 1.5 billion 
DKK. https://www.fmn.dk/en/news/2021/new-political-agreement-on-
arctic-capabilities-for-1.5-billion-dkk/ Vierailtu 2.1.2023. 
Davenport, Justin (2022) China launches four observation satellites in 48 hours. 
NASASpaceFlight.com. https://www.nasaspaceflight.com/2022/10/china-
launches-four-observation-satellites-in-48-hours/ Vierailtu 10.1.2023. 
DeVitt, Michael (2020) China as a twenty-first century naval power: Theory, practice and implica-
tions. Annapolis: Naval Institute Press. 
Department of the Air Force (2020) Arctic Strategy. https://www.af.mil/Portals/1/docu-
ments/2020SAF/July/ArcticStrategy.pdf Vierailtu 2.1.2023. 
Department of Defense (2016) Report to Congress on Strategy to Protect United States National 
Security Interests in the Arctic Region. https://dod.defense.gov/Portals/1/Docu-
ments/pubs/2016-Arctic-Strategy-UNCLAS-cleared-for-release.pdf Vie-
railtu 2.1.2023. 
Department of the Navy (2021) A Strategic Blueprint for the Arctic. https://media.de-
fense.gov/2021/Jan/05/2002560338/-1/-1/0/ARCTIC%20BLUE-
PRINT%202021%20FINAL.PDF/ARCTIC%20BLUE-
PRINT%202021%20FINAL.PDF Vierailtu 2.1.2023. 
Digipolis. Kiinalainen Kaidi suunnittelee miljardin euron biojalostamoa Kemiin. 
https://www.digipolis.fi/uutiset/kiinalainen-kaidi-suunnittelee-miljardin-eu-
ron-biojalostamoa-kemiin Vierailtu 2.1.2023. 
Duchâtel, Mathieu, Bräuner, Oliver & Zhou, Hang (2014) Protecting China’s overseas interests: 
The slow shift away from non-interference. SIPRI Policy Paper 41. Tukholma: 
Stockholm International Peace Research Institute. 

 
 
58 
 
Eiterjord, Trym (2020) Arctic Technopolitics and China’s Reception of the Polar Code. 
The Arctic Institute. https://www.thearcticinstitute.org/arctic-technopolitics-
china-reception-polar-code/ Vierailtu 2.1.2023. 
Eiterjord, Trym (2022) What Does Russia’s Invasion of Ukraine Mean for China in the 
Arctic? The Diplomat https://thediplomat.com/2022/03/what-does-russias-
invasion-of-ukraine-mean-for-china-in-the-arctic/ Vierailtu 2.1.2023. 
Eklund, Niklas (2020) Security perspectives from Sweden. Teoksessa Hoogensen, Gjørv; 
Lanteigne, Marc & Sam-Aggrey, Horatio (toim.) Routledge Handbook of 
Arctic Security. Lontoo & New York: Routledge, 208–218. 
Erickson, Andrew S. & Strange, Austin M. (2015) Six years at sea... and counting: Gulf of 
Aden anti-piracy and China’s maritime commons presence. Washington, D.C.: Jame-
stown Foundation. 
Eudes, Yves (2013) Iceland: Money from China. Le Monde/Pulitzer Center. https://pulitz-
ercenter.org/stories/iceland-money-china Vierailtu 2.1.2023. 
European Union (15.3.2019) AGREEMENT to prevent unregulated high seas fisheries in the 
Central Arctic Ocean. Official Journal of the European Union. https://publi-
cations.europa.eu/resource/cellar/f075cd03-46f3-11e9-a8ed-
01aa75ed71a1.0006.03/DOC_1 Vierailtu 2.1.2023. 
Exner-Pirot, Heather & Huebert, Rob (2020) Arctic security: the Canadian context. Teo-
ksessa Hoogensen Gjørv, Gunhild; Lanteigne, Marc & Sam-Aggrey, Horatio 
(toim.) Routledge Handbook of Arctic Security. Lontoo & New York: Routledge, 
140–151. 
Feng, Emily (2022) Xi Jinping travels out of China to see Putin and other leaders. Here's 
why it matters. NPR. 
https://www.npr.org/2022/09/15/1123288649/china-xi-jinping-putin-
meeting-russia-central-asia-ukraine-uzbekistan Vierailtu 2.1.2023. 
Finland Abroad. Kiina. Kahdenväliset suhteet. https://finlandabroad.fi/web/chn/kahdenva-
liset-suhteet Vierailtu 2.1.2023. 
Finnegan, Conor (2020) After Trump tried to buy Greenland, US gives island $12M for 
economic development. ABC News. https://abcnews.go.com/Poli-
tics/trump-buy-greenland-us-island-12m-economic-develop-
ment/story?id=70305163 Vierailtu 2.1.2023. 
Fitch Ratings (2021) Rating Report. China Railway Group Limited. https://www.fitchra-
tings.com/research/corporate-finance/china-railway-group-limited-01-07-
2021 Vierailtu 2.1.2023. 
  

 
 
59 
 
Fravel, Taylor M. (2017) China’s changing approach to military strategy: The Science of 
Military Strategy from 2001 to 2013. Teoksessa: McReynolds, Joe (toim.) 
China’s evolving military strategy. Washington, D.C.: The Jamestown Foun-
dation, 40–73. 
Fravel, Taylor M. (2019) Active defense: China’s military strategy since 1949. Princeton & Ox-
ford: Princeton University Press. 
Gabuev, Alexander (2022) China’s New Vassal. Foreign Affairs. https://www.foreignaf-
fairs.com/china/chinas-new-vassal Vierailtu 30.9.2022. 
Ghiselli, Andrea (2021) Protecting China’s interests overseas: Securitization and foreign policy. Ox-
ford: Oxford University Press. 
Gill, Bates (2022) Daring to struggle: China’s global ambitions under Xi Jinping. New York: Ox-
ford University Press. 
Girard, Bonnie (2019) The Real Danger of China’s National Intelligence Law. The Diplo-
mat. https://thediplomat.com/2019/02/the-real-danger-of-chinas-national-
intelligence-law/ Vierailtu 2.1.2023. 
Global Times (13.5.2022) NATO’s northward expansion risks turning Europe into a new 
powder keg. https://www.globaltimes.cn/page/202205/1265536.shtml 
Vierailtu 2.1.2023. 
Global Times (16.5.2022) NATO entry of Finland, Sweden will lead to security dilemma, 
loss of autonomy for Europe. https://www.global-
times.cn/page/202205/1265799.shtml Vierailtu 2.1.2023. 
Global Times (5.11.2022) Xi urges Ukraine peace talks, warns against nuclear crisis in 
Eurasia in meeting with Scholz. https://www.global-
times.cn/page/202211/1278765.shtml Vierailtu 26.1.2023. 
Goldstein, Lyle J. (2019) Chinese Nuclear Armed Submarines in Russian Arctic Ports? It 
Could Happen. The National Interest. https://nationalinterest.org/fea-
ture/chinese-nuclear-armed-submarines-russian-arctic-ports-it-could-hap-
pen-60302, Vierailtu 26.6.2022. 
Government of Canada (2017) Canadian Arctic Capabilities by Sector. https://www.internati-
onal.gc.ca/gac-amc/institution/tcs-sdc/publications/cacg-gcac/cacg-
gcac.aspx?lang=eng#a9 Vierailtu 2.1.2023. 
Government of Canada (2019a) Canada's Arctic and Northern Policy Framework. 
https://www.rcaanc-cirnac.gc.ca/eng/1560523306861/1560523330587 
Vierailtu 2.1.2023. 
Government of Canada (2019b) Arctic and Northern Policy Framework: Safety, security, and de-
fence chapter. https://www.rcaanc-cir-
nac.gc.ca/eng/1562939617400/1562939658000 Vierailtu 2.1.2023. 

 
 
60 
 
Government of Iceland (2021) Iceland’s Policy on Matters Concerning the Arctic Region.Parlia-
mentary Resolution 25/151. The Ministry for Foreign Affairs of Iceland. 
https://www.government.is/library/01-Ministries/Ministry-for-Foreign-Af-
fairs/PDF-skjol/Arctic%20Policy_WEB.pdf Vierailtu 2.1.2023. 
Government Offices of Sweden (2020) Sweden's strategy for the Arctic region. 
https://www.government.se/4ab869/contentas-
sets/c197945c0be646a482733275d8b702cd/swedens-strategy-for-the-arctic-
region-2020.pdf Vierailtu 2.1.2023. 
Gray, Alexander B. (2021) The Deep Seabed Is China’s Next Target. AFPC. 
https://www.afpc.org/publications/articles/the-deep-seabed-is-chinas-
next-target Vierailtu 2.1.2023. 
Gronholt-Pedersen, Jacob (2018) Greenland picks Denmark as airport project partner 
over Beijing. Arctic Today. https://www.arctictoday.com/greenland-picks-
denmark-airport-project-partner-beijing/ Vierailtu 2.1.2023. 
Guo, Ling & Lloyd Wilson, Steven (2020) China, Russia, and Arctic Geopolitics. The Dip-
lomat. 29.3.2020. https://thediplomat.com/2020/03/china-russia-and-arctic-
geopolitics/ Vierailtu 2.1.2023. 
Guo, Peiqing & Li, Zhaoqing (2021) 对峙与合作:  北极安全态势分析. Zhongguo Haiyang 
Daxue Xuebao. 2021. No. 4. 
Gustafsson, Pär (2021) Russia’s Ambitions in the Arctic Towards 2035. FOI Memo 7624. 
https://www.foi.se/en/foi/reports/report-summary.html?re-
portNo=FOI+Memo+7624 Vierailtu 2.1.2023. 
Han, Zhang (2022) NATO northward expansion further threatens Europe, world secu-
rity as Finland, Sweden on verge of membership bid. Global Times. 
https://www.globaltimes.cn/page/202205/1265517.shtml Vierailtu 
2.1.2023. 
Hautala, Erkki (2021) Robonic testaa ensi kesänä Ketolan lentokentällä. Koti-Lappi. 
https://www.kotilappi.fi/artikkeli/robonic-testaa-ensi-kesana-ketolan-lento-
kentalla-199515979/ Vierailtu 9.1.2023. 
Havnes, Heljar (2019) The Increasing Security Focus in China’s Arctic Policy. The Polar 
Institute. https://www.thearcticinstitute.org/increasing-security-focus-china-
arctic-policy/ Vierailtu 2.1.2023. 
He, Jian & Liu, Lei (2015) 总体国家安全观视角中的北极通道安全, Guoji anquan yanjiu. 
2015. No. 6. 132–150. 
  

 
 
61 
 
Heikinmatti, Antti & Tynkkynen, Jyri (2019) Kemijärven sellutehdashankkeen taakse etsi-
tään nyt eurooppalaista rahaa kiinalaisen sijaan: “Tavoitteena on saada se 
vahvemmalle pohjalle”. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11130981 Vie-
railtu 2.1.2023. 
Heikkilä, Markku (2019) Jos menetämme arktisen. Suomen arktisen ajattelun kehitys 1980-luvulta 
nykypäivään. Rovaniemi: Arktinen keskus, Lapin yliopisto. 
Heiskanen, Heikki (2020) Norjan parlamenttiin on tehty laajamittainen kyberhyökkäys. 
Yle. 1.9.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11522222 Vierailtu 2.1.2023. 
Hinshaw, Drew & Page, Jeremy (2019) How the Pentagon Countered China’s Designs on 
Greenland. The Wall Street Journal. https://www.wsj.com/articles/how-the-
pentagon-countered-chinas-designs-on-greenland-11549812296 Vierailtu 
2.1.2023. 
Hirvonen, Konsta (2022) Kiinan merellisen läsnäolon kehitysnäkymät arktisella alueella. Pro 
gradu-tutkielma. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu. 
https://mpkk.finna.fi/Record/doria_mpkk.10024_185689 Vierailtu 
2.1.2023. 
Hu, Wei (2022) Possible outcomes of the Russo-Ukrainian War and China’s choice. U.S.-
China Perception Monitor. https://uscnpm.org/2022/03/12/hu-wei-russia-
ukraine-war-china-choice/ Vierailtu 29.12.2022 
Huebert, Rob (2009) United States Arctic Policy: The Reluctant Arctic Power. SPP Briefing Pa-
pers. Galgary: The School of Public Policy. 
Humpert, Malte (2019) COSCO continues to step up its operations in the Arctic. The 
company plans to conduct 14 transit voyages along Russia’s Northern Sea 
Route between July and October – nearly twice the number of 2018. High 
North News. https://www.highnorthnews.com/en/chinese-shipping-com-
pany-cosco-send-record-number-ships-through-arctic Vierailtu 2.1.2023. 
Humpert, Malte (2021) China to Build New Heavy Icebreaker and Lift Vessel for Arctic. 
High North News. https://www.highnorthnews.com/en/china-build-new-
heavy-icebreaker-and-lift-vessel-arctic Vierailtu 2.1.2023. 
Humpert, Malte (2022) Western Sanctions Delay Opening of Arctic LNG 2 Project by 
One Year. High North News. https://www.highnorthnews.com/en/western-
sanctions-delay-opening-arctic-lng-2-project-one-year Vierailtu 2.1.2023. 
Huusko, Jukka & Gröndahl, Jukka (2018) Kiina hiipii tunturiin. Helsingin Sanomat. 
https://dynamic.hs.fi/2018/lappijakiina/ Vierailtu 2.1.2023. 
Iceland Review (7.7.2010) China Iceland Cultural Fund Established. https://www.icelandre-
view.com/news/china-iceland-cultural-fund-established/ Vierailtu 2.1.2023. 

 
 
62 
 
Iceland Review (19.4.2021) Chinese Authorities Blacklist Icelander In Response To Sanctions. 
https://www.icelandreview.com/news/chinese-authorities-blacklist-icelan-
der-in-response-to-sanctions/ Vierailtu 2.1.2023. 
Ingimundarson, Valur (2007) Iceland’s Security Identity Dilemma. The End of a U.S. 
Military Presence. The Flecther Forum of World Affairs. Vol. 31. No. 1. 7–23.  
International Trade Administration (2021) Norway Trade Agreements. 
https://www.trade.gov/country-commercial-guides/norway-trade-agree-
ments Vierailtu 2.1.2023. 
Jacobsen, Marc (2022) Arctic Aspects in Denmark’s New Foreign and Security Policy 
Strategy. The Arctic Institute. https://www.thearcticinstitute.org/arctic-as-
pects-denmark-new-foreign-security-policy-strategy/ Vierailtu 2.1.2023. 
Jensen, Teis (2018) Greenland shortlists Chinese company for airport construction de-
spite Denmark's concerns. Reuters. https://www.reuters.com/article/china-
arctic-greenland/greenland-shortlists-chinese-company-for-airport-construc-
tion-despite-denmarks-concerns-idUSL8N1R96F6 Vierailtu 2.1.2023. 
Jüris, Frank (2022) “Sino-Russian Scientific Cooperation in the Arctic: From Deep Sea to 
Deep Space”. Teoksessa Kirchberger, Sarah, Sinjen, Svenja & Wörmer, Nils 
(toim.) Russia-China relations: Emerging alliance or eternal rivals? Cham: Springer, 
185–202. 
Jåma, Sharon & Olofsson, Diana (2019) Swedish Security Experts: We’re too naive about 
China. SVT Nyheter. https://www.svt.se/nyheter/utrikes/swedish-security-
experts-we-re-too-naive-about-china Vierailtu 2.1.2023. 
Kahilainen, Juho (2017) Poliisi joutui rauhoittelemaan kiihtyneitä kiinalaisturisteja Rova-
niemellä – kelkkasafarilla ei näkynytkään revontulia. Ilta-Sanomat. 
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005078060.html Vierailtu 2.1.2023. 
Kallio, Henripekka (2019) Kaidin tehtaan suunnittelu pysähtyi talousvaikeuksiin – yhtiön 
johtajalle vaaditaan ikuista porttikieltoa Kiinan arvopaperimarkkinoille. Lapin 
kansa. https://www.lapinkansa.fi/kaidin-tehtaan-suunnittelu-pysahtyi-ta-
lousvaikeuks/363971 Vierailtu 2.1.2023. 
Kallio, Henripekka (2022) Hallinto-oikeus kaatoi Kaidin ympäristöluvan. Lapin kansa, 8–
9. 
Kallio, Jyrki (2020) Suomen ja Kiinan suhteet 70 vuotta: Suurvaltapelin paluu varjostaa tulevai-
suutta. FIIA Briefing Paper 296. Helsinki: Ulkopoliittinen instituutti. 
https://www.fiia.fi/julkaisu/suomen-ja-kiinan-suhteet-70-vuotta Vierailtu 
2.1.2023. 

 
 
63 
 
Kania, Elsa B. & Laskai, Lorand (2021) “Myths and realities of China’s military-civil fu-
sion strategy”, Center for a New American Security. https://www.cnas.org/pub-
lications/reports/myths-and-realities-of-chinas-military-civil-fusion-strategy 
Vierailtu 2.1.2023. 
Keith, Ronald C. (2012) New history inside Hu Jintao's foreign policy: 'Harmony' versus 
'hegemony'. Teoksessa: Cheng, Y.S. Joseph (toim.) China: A new stage of devel-
opment for an emerging superpower. Hong Kong: City University of Hong Kong 
Press. 235–252.  
Kerttula, Anu & Sulasma, Olli-Pekka (22.3.2021) EU:n ulkoministerit vahvistivat pakot-
teet Kiinalle uiguurivainon takia – Kiina lätkäisi vastapakotteita, mukana 
myös muutama suomalainen. https://yle.fi/a/3-11849427 Vierailtu 
27.1.2023. 
Keränen, Matti (2.6.2022) T&T selvitti: Ilmatieteen laitoksen Kiina-yhteistyö katkaistiin 
kuin seinään ja yhteiset suunnitelmat avaruustutkimuksesta haudattiin vähin 
äänin. Tekniikka & Talous. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt-selvitti-
ilmatieteen-laitoksen-kiina-yhteistyo-katkaistiin-kuin-seinaan-ja-yhteiset-
suunnitelmat-avaruustutkimuksesta-haudattiin-vahin-aanin/e93732a5-5869-
4bec-9a64-47bbaa94f170 Vierailtu 2.1.2023. 
Keränen, Matti (15.6.2022) Tunnettu suomalainen sarjayrittäjä sai kiinalaisen asiakkaan ja 
perusti avaruusyrityksen – Siitä käynnistyi vyyhti, joka päätyi lopulta Supon 
ja valtioneuvoston pöydälle. Tekniikka & Talous. https://www.tekniikkata-
lous.fi/uutiset/tunnettu-suomalainen-sarjayrittaja-sai-kiinalaisen-asiakkaan-
ja-perusti-avaruusyrityksen-siita-kaynnistyi-vyyhti-joka-paatyi-lopulta-supon-
ja-valtioneuvoston-poydalle/26f890fc-eaf0-46ff-992c-c4e80458a0fb Vie-
railtu 2.1.2023. 
Keskinen, Esa (2021) Kemijärvelle sellutehdasta suunnitteleva Vataset Teollisuus keskit-
tyy rahoitukseen – Soodakattila hankinnassa ensi vuoden alkupuoliskolla. 
Koti-Lappi. https://www.kotilappi.fi/artikkeli/kemijarvelle-sellutehdasta-
suunnitteleva-vataset-teollisuus-keskittyy-rahoitukseen-soodakattila-hankin-
nassa-ensi-vuoden-alkupuoliskolla-205673879/ Vierailtu 2.1.2023. 
Khorrami, Nima & Raspotnik, Andreas (2022) Forced to Look East? Russia, China, In-
dia, and the Future of Arctic Governance. Georgetown Journal of International 
Affairs. https://gjia.georgetown.edu/2022/09/16/forced-to-look-east-rus-
sia-china-india-and-the-future-of-arctic-governance%EF%BF%BC/ 
Vierailtu 2.1.2023. 
Kiinan kansantasavallan terrorismin vastainen laki [“中华人民共和国反恐怖主义法”] 
Kiinan kansankongressin verkkosivut 12.6.2018 
http://www.npc.gov.cn/zgrdw/npc/xinwen/2018-06/12/con-
tent_2055871.htm Vierailtu 10.4.2022. 

 
 
64 
 
Kiinan kansantasavallan kansallisen turvallisuuden laki [“中华人民共和国国家安全
法”], Kiinan valtioneuvoston verkkosivut 1.7.2015. 
http://www.gov.cn/zhengce/2015-07/01/content_2893902.htm Vierailtu 
10.4.2022.  
Kiinan liikenneministeriön verkkosivut 19.8.2021: 交通运输部关于部救助打捞局开展
重型破冰救助船研究等交通强国建设试点工作的意见 
https://xxgk.mot.gov.cn/2020/ji-
gou/zhghs/202110/t20211026_3623048.html Vierailtu 2.1.2023. 
Kiinan merihallinnon verkkosivut 14.11.2014: 海洋局局长：从极地大国迈向极地强
国. http://www.gov.cn/xinwen/2014-11/19/content_2780849.htm Vie-
railtu 2.1.2023. 
Kiinan sotilasstrategia [“中国的军事战略”] Valtioneuvoston informaatiotoimisto 2015. 
http://www.scio.gov.cn/zfbps/ndhf/2015/Docu-
ment/1435161/1435161.ht Vierailtu 12.2.2022. 
Kiinan valtioneuvoston verkkosivut, 8.8.2016: “国务院关于印发’十三五’国家科技创
新规划的通知”, http://www.gov.cn/zhengce/content/2016-08/08/con-
tent_5098072.htm Vierailtu 2.1.2023. 
Kiinan valtioneuvoston verkkosivut 4.12.2017: 国务院办公厅关于推动国防科技工业  
军民融合深度发展的意见. http://www.gov.cn/zhengce/content/2017-
12/04/content_5244373.htm Vierailtu 2.1.2023. 
Kiinan valtioneuvoston verkkosivut 26.1.2018: China’s Arctic Policy. http://eng-
lish.www.gov.cn/archive/white_paper/2018/01/26/con-
tent_281476026660336.htm Vierailtu 3.1.2023.  
Kirchner, Stefan (2022) Nordic Plus: International Cooperation in the Arctic Enters a 
New Era. The Polar Connection. https://polarconnection.org/nordic-plus-co-
operation-arctic/ Vierailtu 2.1.2023. 
Klesty, Victoria & Solsvik, Terje (2019) Norway's Telenor picks Ericsson for 5G, aban-
doning Huawei. Reuters. https://www.reuters.com/article/us-telenor-erics-
son-huawei-tech-idUSKBN1YH0RM Vierailtu 2.1.2023. 
Koistinen, Antti (2019) Nyt se ratkesi – Metsä Group rakentaa Kemiin 1,5 miljardin eu-
ron biotuotetehtaan. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-10756127 Vierailtu 
2.1.2023. 
Koivurova, Timo (2009) Kuka omistaa Arktisen jäämeren? Ulkopolitiikka. Vol. 46. No. 4. 
46–47. http://arkisto.ulkopolitiikka.fi/artikkeli/567/kuka_omistaa_arkti-
sen_j_meren/ Vierailtu 2.1.2023. 

 
 
65 
 
Koivurova, Timo (2022) Arktinen alue – kansainvälisen yhteistyön ja poliittisten jännittei-
den alue. Teoksessa Kettunen, Ossi (toim.) Arktisen alueen geopolitiikka 2000-
luvulla. Maanpuolustuskorkeakoulu; Sotataidon laitos; Julkaisusarja 2: Tutki-
musselosteita nro 17. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu. 31–56. 
Koivurova, Timo; Heikkilä, Markku, Ikävalko, Johanna, Kirchner, Stefan, Kopra, Sanna, 
Mikkola, Harri, Pursiainen, Riina, Sepponen, Susanna & Stepien, Adam 
(2022) Arktinen yhteistyö uuden edessä: Analyysi Venäjän hyökkäyssodan vaikutuk-
sista. Valtioneuvoston selvitys 2022:2. https://julkaisut.valtioneu-
vosto.fi/handle/10024/164369 Vierailtu 2.1.2023. 
Kolstad, Ivar (2019) Too big to fault? Effects of the 2010 Nobel Peace Prize on Norwe-
gian exports to China and foreign policy. International Political Science Review. 
Vol. 41. No. 2. 207–223.  
Kopra, Sanna & Kauppila, Liisa (2018) Suomi ja Kiinan arktisen vallan anatomia: peh-
meää, kovaa ja terävää? The Ulkopolitist, vieraskynä. https://ulkopoli-
tist.fi/2018/03/19/suomi-ja-kiinan-arktisen-vallan-anatomia-pehmeaa-ko-
vaa-ja-teravaa/ Vierailtu 2.1.2023. 
Koskinen, Päivi & Parkkari, Jani (2020) “Bränditahra” – Kiina-tuntijoiden mielestä Hel-
singin yliopiston sisällä toimiva Konfutse-instituutti on mainehaitta, eikä sen 
toiminta kuulu enää huippuyliopistoon. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-
11249399 Vierailtu 2.1.2023. 
Kremlin (4.2.2022) Joint Statement of the Russian Federation and the People’s Republic of China on 
the International Relations Entering a New Era and the Global Sustainable Develop-
ment. http://en.kremlin.ru/supplement/5770 Vierailtu 2.1.2023. 
Kruse, Simon & Winther, Lene (2019) Banned recording reveals China ambassador 
threatened Faroese leader at secret meeting. Belingske. https://www.berling-
ske.dk/internationalt/banned-recording-reveals-china-ambassador-threat-
ened-faroese-leader Vierailtu 2.1.2023. 
Lajeunesse, Adam & Choi, Timothy (2021) Here there be dragons? Chinese submarine 
options in the Arctic. Journal of Strategic Studies. Vierailtu 30.9.2022. 
Lanteigne, Marc (2022a) Norway-China Relations. “Geopolitical Competitions in Europe’s Far 
North”. Webinaari. https://www.uib.no/en/fremmedsprak/151046/nor-
way-china-relations Vierailtu 2.1.2023. 
Lanteigne, Marc (2022b) China and the “Two Arctics”. The Diplomat. https://thediplo-
mat.com/2022/10/china-and-the-two-arctics/ Vierailtu 2.1.2023. 
Lapin liitto (2021) Lapin liiton valtuusto palautti Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 
valmisteluun. https://www.lapinliitto.fi/lapin-liiton-valtuusto-palautti-poh-
jois-lapin-maakuntakaavan-2040-valmisteluun/ Vierailtu 9.1.2023. 

 
 
66 
 
Lapin yliopisto (2016) Lapin yliopistolle miljoonalahjoitus Kiinasta. https://www.ulap-
land.fi/news/Lapin-yliopistolle-miljoonalahjoitus-Kii-
nasta/mlw0yawm/585a741f-e8c5-4e2a-9be4-6f7d36b0fff0 Vierailtu 
2.1.2023. 
Lee, Sangkuk (2014) China’s ‘three warfares’: Origins, applications, and organizations, 
Journal of Strategic Studies. Vol. 37. No. 2. 198–222. 
Lee-Setälä, Yilin (2021) Kiinalaiset turistit eivät ole vielä valmiita lähtemään ulkomaille – 
kotimaassa odottaisi pitkä karanteeni. Lapin kansa. https://www.lapin-
kansa.fi/kiinalaiset-turistit-eivat-ole-viela-valmiita-laht/3707376#kommentit 
Vierailtu 2.1.2023. 
Leganger Bronder, Polina (2021) China to build its third icebreaker. The Barents Observer. 
https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2021/12/china-build-its-third-
arctic-icebreaker Vierailtu 3.1.2023. 
Lehtonen, Joonas (2021) Junalla Helsingistä Keski-Eurooppaan? Tallinna-tunnelin suun-
nittelu jatkuu. Iltalehti. https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3e59cb4e-9a11-
43b5-abf0-2bb06385aa83 Vierailtu 3.1.2023. 
Leisti, Tapani (14.3.2018) Jäämeren rata ei kannata – Selvityksestä paljastuu täystyrmäys. 
Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-10116782?utm_source=twitter-
share&utm_medium=social Vierailtu 3.1.2023. 
Leisti, Tapani (3.2.2021) Kemijärven sellutehdashanke hyytyi, kun läntiset sijoittajat eivät 
halunneet pääosakkaaksi Kiinan valtionyhtiötä. Yle uutiset. https://yle.fi/uu-
tiset/3-11771090 Vierailtu 3.1.2023. 
Leisti, Tapani (4.3.2021) Kiina halusi lentotukikohdan Kemijärvelle arktisia tutkimuslen-
toja varten – Suomen puolustushallinto tyrmäsi hankkeen. Yle uutiset. 
https://yle.fi/uutiset/3-11819140 Vierailtu 3.1.2023. 
Leisti, Tapani (6.4.2021) Lapin yliopistolle luvattu miljoonalahjoitus Kiinasta on yhä saa-
matta. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11871722 Vierailtu 3.1.2023. 
Li, Yan (2022) 北极地区军事博弈愈演愈烈, Jiefangjunbao 9.7.2022. 
https://www.163.com/dy/article/H9GDRSJ60511DV4H.html Vierailtu 
3.1.2023. 
Li, Zhenfu; You, Xue & Wang, Wenya (2015) 中国北极航线多层战略体系研究, 
Zhongguo ruankexue. 2015. No. 4. 29–37. 
Liik, Kadri (2021) It’s complicated: Russia’s tricky relationship with China. European Council on 
Foreign Relations. https://ecfr.eu/wp-content/uploads/Its-complicated-
Russias-tricky-relationship-with-China.pdf Vierailtu 3.1.2023. 

 
 
67 
 
Liikenne ja -viestintäministeriö (2019) Suomen ja Norjan välisen Jäämeren radan selvitystyöryh-
män loppuraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2019:2. 
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-
dle/10024/161366/LVM_2_2019_Jaameren_rata.pdf?sequence=1&isAllo-
wed=y Vierailtu 3.1.2023. 
Lim, Yves-Heng (2014) China’s naval power: An offensive realist approach. Farnham: Ashgate. 
Lindström, Sandra & Rydqvist, John (2019) Kinas rymdprogram och rymdförmågor. Tukholma: 
The Swedish Defence Research Agency. https://www.foi.se/rapportsa-
mmanfattning?reportNo=FOI-R--4718--SE Vierailtu 3.1.2023. 
Liptak, Kevin (2022) Biden uses call with Xi to lay out consequences for China if it sup-
ports Russia attack on Ukraine. CNN. 18.3.2022. https://edi-
tion.cnn.com/2022/03/18/politics/joe-biden-xi-jinping-call/index.html 
Vierailtu 3.1.2023. 
Liu, Dan (2022) ’中国北极威胁论' :现状、原因与影响, Xibu xuekan. 2022. No. 2. 54–
58. 
Liu, Nengye (2021a) China and the Agreement to Prevent Unregulated High Seas Fisher-
ies in the Central Arctic Ocean. The Diplomat. https://thediplo-
mat.com/2021/06/china-and-the-agreement-to-prevent-unregulated-high-
seas-fisheries-in-the-central-arctic-ocean Vierailtu 2.1.2023. 
Liu, Nengye (2021b) China and one hundred years of the Svalbard treaty: Past, present 
and future. Marine Policy. Vol. 124. NO. 1.  
Lockie, Alex (2018) China and Sweden enter bizarre feud after tourists throw themselves 
on ground claiming 'brutal' murder attempt. Business Insider. 
https://www.businessinsider.com/china-swedens-bizarre-feud-tourists-
claim-brutal-murder-attempt-2018-9?r=US&IR=T Vierailtu 2.1.2023. 
Luukka, Teemu (2018) Toimitusjohtaja Carl Haglund jättää Kaidin, vaikka Kemin bio-
polttoainetehtaan tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin aikoihin. Helsingin 
Sanomat. https://www.hs.fi/talous/art-2000005702279.html Vierailtu 
2.1.2023.  
Maavoimat. Maavoimien harjoitustoiminta. https://maavoimat.fi/harjoitustoiminta Vierailtu 
2.1.2023. 
Manninen, Mari (2019) Helsingin Konfutse-instituutin johtaja pitää Kiinaan erikoistu-
nutta laitostaan taakkana kaikille: “Pitäisi miettiä tarkasti, halutaanko täl-
laista”. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/kotimaa/art-
2000006218878.html Vierailtu 22.12.2022. 
Martin, Miguel (2018) China in Greenland: Mines, Science, and Nods to Independence. 
China Brief Vol. 18. No. 4. https://jamestown.org/program/china-green-
land-mines-science-nods-independence/ Vierailtu 9.1.2023. 

 
 
68 
 
Martinson, Ryan D. (2019) The Role of the Arctic in Chinese Naval Strategy. China Brief 
Vol. 19. No. 22. https://jamestown.org/program/the-role-of-the-arctic-in-
chinese-naval-strategy/ Vierailtu 22.12.2022. 
Mattlin, Mikael & Kauppila, Liisa (2022) Ulkomaiset yritysostot, huoltovarmuus ja Kiina 
– talous ei ole enää pelkkää taloutta. Must Read. 
https://www.mustread.fi/artikkelit/ulkomaiset-yritysostot-huoltovarmuus-
ja-kiina-talous-ei-ole-enaa-pelkkaa-taloutta/ Vierailtu 22.12.2022. 
Mattlin, Mikael, Paltemaa, Lauri & Vuori, Juha A. (2022) Kiinan poliittinen järjestelmä. Tam-
pere: Vastapaino. 
Matzen, Erik (2017) Denmark spurned Chinese offer for Greenland base over security – 
sources. Reuters. https://www.reuters.com/article/uk-denmark-china-green-
land-base-idUKKBN1782E2 Vierailtu 22.12.2022. 
Mikkola, Olli-Matti & Pynnöniemi, Katri (2016) Venäjän nollasummapelin valtapolitiikka. 
Teoksessa Blombergs, Fred (toim.) Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtö-
kohtia. Maanpuolustuskorkeakoulu julkaisusarja 1. Helsinki: Maanpuolustus-
korkeakoulu. 
Moody, Oliver (2020) Swedes axe China-backed Confucius school scheme as relations 
sour. The Times. https://www.thetimes.co.uk/article/swedes-axe-china-
backed-confucius-school-scheme-as-relations-sour-7n56ld2v3 Vierailtu 
22.12.2022. 
Moraca, Sara (2021) The battle over Greenland's untapped natural resources. Deutsche 
Welle. https://www.dw.com/en/the-battle-over-greenlands-untapped-natu-
ral-resources/a-57138809 Vierailtu 22.12.2022. 
MOT (31.1.2022) Yliopistot Kiinan armeijan asialla. Yle Areena. https://areena.yle.fi/1-
50979206?autoplay=true Vierailtu 22.12.2022.  
MTV Uutiset (2.12.2022) Pääministeri Marinilta tiukka viesti Australiassa: “Nyt on 
aika lopettaa olemasta naiiveja”.  https://www.mtvuutiset.fi/artik-
keli/paaministeri-marinilta-tiukka-viesti-australiassa-nyt-on-aika-lopettaa-
olemasta-naiiveja/8583564 Vierailtu 27.1.2023. 
Mulvenon, James (2009) Chairman Hu and the PLA’s ‘new historic missions’. China Lead-
ership Monitor. No. 27. 
Nilsen, Thomas (2019) Details of China’s nuclear-powered icebreaker revealed. The Bar-
ents Observer. https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2019/03/details-
chinas-nuclear-powered-icebreaker-revealed Vierailtu 22.12.2022. 
Nojonen, Matti, Mattlin, Mikael & Elmer, Keegan (2015) Interference by any other name. 
Teoksessa: Cheng, Joseph Y.S. & Siika, Marita (toim.) New trends and chal-
lenges in China’s foreign policy. Hong Kong: City University of Hong 
Kong. 203–226. 

 
 
69 
 
Norwegian Intelligence Service (2022) Focus 2022. The Norwegian Intelligence Service’s assess-
ment of current security challenges. Oslo: The Norwegian Intelligence Service. 
https://www.forsvaret.no/aktuelt-og-presse/publikasjoner/fokus/rap-
porter/Focus%202022%20%20-%20english.pdf/_/attachment/in-
line/2bec2656-0ca8-4556-8878-
c3fe2ee3a11e:161a477e1ab332bdf02ed556e6c963251537bf22/Fo-
cus%202022%20%20-%20english.pdf Vierailtu 22.12.2022. 
Norwegian Ministries (2020) The Norwegian Government’s Arctic Policy. People, opportunities and 
Norwegian interests in the Arctic. Norwegian Ministry of Foreign Affairs. 
https://www.regjeringen.no/globalassets/departementene/ud/ved-
legg/nord/whitepaper_abstract2020.pdf Vierailtu 22.12.2022. 
The Norwegian Police Security Service (2020) National Threat Assessment for 2022. 
https://pst.no/globalassets/ntv/2022/nasjonal-trusselvurdering-2022-pa-
engelsk.pdf Vierailtu 22.12.2022. 
Novatek. Project Arctic LNG 2. https://www.novatek.ru/en/business/arctic-lng/ Vierailtu 
22.12.2022. 
Oleander-Turja, Jaakko (2021) Akateemisen vapauden portinvartija. Tutkain. 2021. No 4. 
8–13. 
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2021) Toimintatapasuosituksia akateemiseen yhteistyöhön Kiinan 
kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2021:51. Helsinki: Opetus- 
ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-
dle/10024/163639/OKM_2021_51.pdf?sequence=4&isAllowed=y Vierailtu 
22.12.2022. 
Paltto, Anni-Saara & Tammela, Linda (2021) Saamelaisten huoli vaihtui huojennukseen, 
kun Jäämeren rata päätettiin poistaa maakuntakaavasta: Arvokas päätös, 
mutta yhä pelottaa. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11935800 Vierailtu 
22.12.2022. 
Pan, Zhengziang & Lu, Zheng (2013) 北极地区的战略价值与中国国家利益研究. 
Jianghuai Luntan. 2013. No 2. 118–123. 
Passoja, Annu (2017) Kiinalaiset maksutavat yleistyvät vauhdilla Lapissa ja Helsingissä - 
turistien toivotaan kuluttuvan yhä avokätisemmin. Yle uutiset. 
https://yle.fi/uutiset/3-9396643 Vierailtu 22.12.2022. 
Passoja, Annu (2019) Sodankylän satelliittiantennit tarjoavat rahanarvoista tietoa Koillis-
väylälle tähyävälle Kiinalle. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-10651957 Vie-
railtu 22.12.2022. 
Passoja, Annu (2020) Jäämeren rataa on vaikea perustella ilman Tallinna-tunnelia, sanoo 
ratahankkeiden puuhamies Peter Vesterbacka - Jäämeren rata vielä lähtö-
kuopissa. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11251700 Vierailtu 22.12.2022. 

 
 
70 
 
Patel, Raisa & Barton, Rosemary (2020) Bob Rae calls on UN to investigate evidence of 
genocide against China's Uighur minority. CBC News. 
https://www.cbc.ca/news/politics/bob-rae-genocide-investigation-uighur-
minority-1.5802920 Vierailtu 22.12.2022. 
Pedersen, Tobjørn (2020) Security issues in the Svalbard area. Teoksessa Hoogensen 
Gjørv, Gunhild; Lanteigne, Marc & Sam-Aggrey, Horatio (toim.) Routledge 
Handbook of Arctic Security. Lontoo & New York: Routledge/Taylor & 
Francis Group. 270–282. 
Pétursson, Gustav (2020) The Defence Relationship of Iceland and the United States and the Clo-
sure of Kefavík base. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 285. 
Rovaniemi: University of Lapland, Faculty of Social Sciences. 
Pezard, Stephanie, Flanagan, Stephen J., Harold, Scott W., Chindea, Irina A., Sacks, Ben-
jamin J., Tingstad, Abbie, Finazzo, Tristan & Kim, Soo (2020) China’s Strat-
egy and Activities in the Arctic. Implications for North American and Transatlantic Se-
curity. Santa Monica: RAND Corporation. https://www.rand.org/pubs/re-
search_reports/RRA1282-1.html Vierailtu 22.12.2022. 
Pikkarainen, Aleksanteri (2019) Näin kiinalaisten määrä Rovaniemellä kymmenkertaistui - 
jopa terrorismi pelasi Suomen pussiin: “Tämä jää historiaan”. Iltalehti. 
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c55ad568-2a47-4b45-92cf-
2c9133ca6e40 Vierailtu 22.12.2022. 
Pohjola, Aleksi (2022) Maaseudun Tulevaisuus: Boreal Bioref on asetettu konkurssiin. La-
pin kansa. https://www.lapinkansa.fi/maaseudun-tulevaisuus-boreal-bioref-
on-asetettu-ko/4510833#kommentit Vierailtu 22.12.2022. 
Pompeo, Michael R. (2019) Looking North: Sharpening America’s Arctic Focus. Puhe 
Rovaniemellä 9.5.2019. https://2017-2021.state.gov/looking-north-sharpe-
ning-americas-arctic-focus/index.html, Vierailtu 29.9.2022.   
Posaner, Joshua (2020) Estonia to reject China-backed Baltic tunnel plan over security 
fears. Politico. https://www.politico.eu/article/estonia-to-reject-china-
backed-baltic-tunnel-plan-over-security-fears/ Vierailtu 22.6.2022. 
Puranen, Matti (2021) Kiinan EU-pakotteet tähtäävät kriittisen Kiina-tutkimuksen tukah-
duttamiseen. The Ulkopolitist. https://ulkopolitist.fi/2021/04/11/kiinan-eu-
pakotteet-tahtaavat-kriittisen-kiina-tutkimuksen-tukahduttamiseen/ Vierailtu 
22.6.2022. 
Puranen, Matti (2022a) Informaatioherruus: Kiinan sotilasstrategia ja sodan kuva kylmän sodan jäl-
keisellä aikakaudella. Maanpuolustuskorkeakoulu; Sotataidon laitos; Julkaisu-
sarja 2: Tutkimusselosteita nro 21. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu. 
Puranen, Matti (2022b) Chinese influence networks in Finland: A preliminary case study. 
Asia Paper. Stockholm-Nacka: Institute for Security and Development Pol-
icy. 

 
 
71 
 
Qin, Amy (2021) Trump’s Last-Minute Moves Against China Complicate Biden’s 
Agenda. The New York Times. 20.1.2021. https://www.ny-
times.com/2021/01/20/world/asia/trump-china-biden.html Vierailtu 
22.6.2022. 
RADI (2018) China, Finland to Enhance Arctic Research Cooperation. http://eng-
lish.radi.cas.cn/News/IC/201804/t20180419_191812.html 
Radio Free Asia (2022) Overfishing fuels South China Sea tensions, risks armed conflict, 
researcher says. https://www.rfa.org/english/news/china/southchinasea-
fisheries-01052022141237.html Vierailtu 22.12.2022. 
Rahbek-Clemmensen, Jon (2020) Denmark and Greenland’s changing sovereignty and 
security challenges in the Arctic. Teoksessa: Hoogensen Gjørv, Gunhild, 
Lanteigne, Marc & Sam-Aggrey, Horatio (toim.) Routledge Handbook of Arctic 
Security. Lontoo & New York: Routledge. 176–187. 
Rajagopalan, Rajeswari Pillai (2022) Putin and Xi Frame a New China-Russia Partnership. 
The Diplomat. https://thediplomat.com/2022/02/putin-and-xi-frame-a-new-
china-russia-partnership/ Vierailtu 22.12.2022. 
Rautala, Ari (2022) Venäjän geopoliittinen asemoituminen ja sotilaallinen toiminta arkti-
sella alueella. Teoksessa Kettunen, Ossi (toim.) Arktisen alueen geopolitiikka 
2000-luvulla. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu. 191–222. 
Regjeringen (2016) Statement of the Government of the People’s Republic of China and the Govern-
ment of the Kingdom of Norway on Normalization of Bilateral Relations. 
https://www.regjeringen.no/globalassets/departementene/ud/vedlegg/sta-
tement_kina.pdf Vierailtu 22.6.2022. 
Renmin Ribao (20.5.2016) 郝晓光的竖版世界地图令全球惊讶. https://www.china-
news.com.cn/cul/2016/05-20/7876889.shtml Vierailtu 22.6.2022.  
Renmin ribao haiwaiban (26.2.2018) 一文读懂习近平的总体国家安全观 
http://news.sina.com.cn/o/2018-04-26/doc-ifztkpin4032916.shtml Vie-
railtu 22.6.2022. 
Reuters (19.7.2018) Russia's Novatek ships first LNG cargo to China via Arctic. 
https://www.reuters.com/article/us-novatek-cnpc-lng-idUSKBN1K90YN 
Vierailtu 28.12.2022. 
Reuters (2.6.2020) Russia's rail link to port of Murmansk severed by bridge collapse. 
https://www.reuters.com/article/us-russia-bridge/russias-rail-link-to-port-
of-murmansk-severed-by-bridge-collapse-idUSKBN2390X7 Vierailtu 
28.12.2022. 
Reuters (10.11.2021) Greenland bans uranium mining, halting rare earths project. 
https://www.reuters.com/world/americas/greenland-bans-uranium-mi-
ning-halting-rare-earths-project-2021-11-10/ Vierailtu 28.12.2022. 

 
 
72 
 
Reuters (18.11.2022) Value of Russia-China energy trade up 64%, deputy PM says. 
https://www.reuters.com/business/energy/value-russia-china-energy-trade-
up-64-deputy-pm-says-2022-11-18/  Vierailtu 28.12.2022. 
Reuters (19.11.2022) China's Xi looks to strengthen energy ties with Russia. 
https://www.reuters.com/business/energy/chinas-xi-looks-strengthen-
energy-ties-with-russia-2022-11-29/ Vierailtu 28.12.2022. 
Ruokangas, Perttu (2018) Kiinalaishotelli sai luvan laajentaa Rovaniemellä. Yle uutiset. 
https://yle.fi/a/3-10378678 Vierailtu 9.1.2023. 
Ruokangas, Perttu (2019) Kiinalaiset saattavat rakentaa Tallinnan tunnelin lisäksi Jääme-
ren radan – rahoitusta toivotaan etenkin Norjasta. Yle uutiset. 
https://yle.fi/uutiset/3-10868641 Vierailtu 28.12.2022. 
Ruokangas, Perttu & Mäntykenttä, Juhani (2019) Angry Birds -mies Vesterbacka lähtee 
vetämään kiisteltyä Jäämeren rataa - juna Kirkkoniemeen voisi kulkea jo vii-
den vuoden kuluttua. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-10774140 Vierailtu 
28.12.2022. 
Ruokangas, Perttu (2021) Pohjois-Lapin maakuntakaava uuteen valmisteluun – valtuusto 
tyrmäsi Jäämeren radan. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11934660 
Vierailtu 28.12.2022. 
Sakhuja, Vijay (2011) China's Arctic Calculus and Iceland. Society for the Study of Peace and 
Conflict. https://www.sspconline.org/sites/default/files/IssueBrief3.pdf 
Vierailtu 28.12.2022. 
Salama, Vivian, Ballhaus, Rebecca, Restuccia, Andrew & Bender, Michael C. (2019) Presi-
dent Trump Eyes a New Real-Estate Purchase: Greenland. The Wall Street 
Journal. https://www.wsj.com/articles/trump-eyes-a-new-real-estate-pur-
chase-greenland-11565904223 Vierailtu 28.12.2022. 
Satariano, Adam (2019) At the Edge of the World, a New Battleground for the U.S. and 
China. The New York Times. https://www.nytimes.com/2019/12/20/tech-
nology/faroe-islands-huawei-china-us.html Vierailtu 28.12.2022 
Schultz, Teri (2018) Cast Off by The United States a Decade Ago, Keflavik is Again a 
Key Lookout. Atlantic Council. https://www.atlanticcouncil.org/blogs/new-
atlanticist/cast-off-by-the-united-states-a-decade-ago-keflavik-is-again-a-key-
lookout/ Vierailtu 28.12.2022. 
Silver, Laura, Devlin, Kat & Huang, Christine (2020) Unfavorable Views of China Reach His-
toric Highs in Many Countries. Pew Research Center. https://www.pewre-
search.org/global/2020/10/06/unfavorable-views-of-china-reach-historic-
highs-in-many-countries/ Vierailtu 28.12.2022. 

 
 
73 
 
Skille, Øyvind Bye, Strand, Tormod & Kjendlie, Espen (2021) For første gang sier PST at 
Kina står bak et dataangrep. NRK. https://www.nrk.no/norge/pst_-har-et-
terretning-om-at-kinesisk-gruppe-stod-bak-dataangrep-mot-statsforvaltere-
1.15540601 Vierailtu 2.1.2023.   
Skorini, Heini (2022) The Faroe Islands, Foreign Policy and Security: What do Faroese People 
Think? Tórshavn: Faculty of History and Social Sciences, University of the 
Faroe Islands. https://setur.cdn.fo/me-
dia/8230/fr%C3%A1grei%C3%B0ing-um-uttanrikis-og-trygdarpoli-
tikk.pdf?s=c5IFU0bQGQrD9ZSQ_Z0F2WCqqck Vierailtu 2.1.2023.   
Skön, Kirsi (2020) Kiinalaiset maksoivat useita Mika Niikon matkoja – kansanedustajan 
Kiina-yhteydet vielä tiedettyä laajemmat. MOT. https://yle.fi/aihe/artik-
keli/2020/02/09/kiinalaiset-maksoivat-useita-mika-niikon-matkoja-kansan-
edustajan-kiina-yhteydet Vierailtu 2.1.2023.   
Skön, Kirsi (2022a) Suomessa työskentelevillä tutkijoilla yhteyksiä Kiinan sotakoneistoon 
– Professori: “Emme katso militaariyhteyksiä vaan sitä, onko tutkija meille 
hyödyksi”. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-12288988 Vierailtu 2.1.2023.   
Skön, Kirsi (2022b) Kiinan valtion rahoittama instituutti sai lähtöpassit Helsingin yliopis-
tolta – jatko ei ole neuvoteltavissa. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-
12498334 Vierailtu 2.1.2023.   
Smieszek, Malgorzata, Koivurova, Timo & Nielsson, Egil (2020) China and Arctic 
Science. Teoksessa: Koivurova, Timo & Kopra, Sanna (toim.) Chinese Policy 
and Presence in the Arctic. Leiden: Brill Nijhoff, 42–61.  
Sørensen, Camilla T.N. & Klimenko, Ekaterina (2017) Emerging Chinese-Russian Cooperation 
in the Arctic. Possibilities and constraints. SIPRI Policy Paper No. 46. Tukholma: 
SIPRI. https://www.sipri.org/sites/default/files/2017-06/emerging-chi-
nese-russian-cooperation-arctic.pdf Vierailtu 2.1.2023.   
Spivak, Vita & Gabuev, Alexander (2021) The Ice Age: Russia and China’s Energy Coop-
eration in the Arctic. Carnegie Endowment for International Peace. https://carne-
giemoscow.org/commentary/86100 Vierailtu 2.1.2023.   
Staalesen, Atle (2021) Chinese icebreaker sails to North Pole, explores remote Arctic 
ridge. The Barents Observer. https://thebarentsobserver.com/en/arc-
tic/2021/08/chinese-icebreaker-sails-north-pole-explores-remote-arctic-
ridge Vierailtu 9.1.2023. 
Staalesen, Atle (2022a) Turks are coming to Russia's rescue in large Arctic LNG project. 
The Barents Observer. https://thebarentsobserver.com/en/arctic-
lng/2022/08/turks-are-coming-russias-rescue-large-arctic-lng-project 
Vierailtu 9.1.2023. 

 
 
74 
 
Staalesen, Atle (2022b) Putin's top oilman praises Xi Jinping, invites China to the Arctic. 
The Barents Observer. https://thebarentsobserver.com/en/industry-and-en-
ergy/2022/11/putins-top-oilman-praises-xi-jinping-invites-china-arctic 
Vierailtu 29.12.2022. 
Staalesen, Atle (2022c) Chinese shippers shun Russian Arctic waters. The Barents Observer. 
https://thebarentsobserver.com/en/industry-and-energy/2022/08/chinese-
shippers-shun-russian-arctic-waters Vierailtu 9.1.2023. 
Stepien, Adam, Kauppila, Liisa, Kopra, Sanna, Käpylä, Juha, Lanteigne,  Marc, Mikkola, 
Harri & Nojonen, Matti (2020a) China’s Economic Presence in the Arctic: 
Realities, Expectations and Concerns. Teoksessa: Koivurova, Timo & 
Kopra, Sanna (toim.) Chinese Policy and Presence in the Arctic. Leiden; Boston: 
Brill/Nijhoff, 90–136. 
Stepien, Adam, Koivurova, Timo, Käpylä, Juha, Mikkola, Harri & Nojonen, Matti 
(2020b) Chinese-Finnish Economic Relations within the Arctic Context: 
Hopes and Disappointments. Teoksessa Koivurova, Timo & Kopra, Sanna 
(toim.) Chinese Policy and Presence in the Arctic. Leiden; Boston: Brill/Nijhoff, 
137–177. 
Strong, Walter (2020) Ottawa blocks Chinese takeover of Nunavut gold mine project af-
ter national security review. CBC News. 22.12.2020. 
https://www.cbc.ca/news/canada/north/canada-china-tmac-1.5851305 
Vierailtu 2.1.2023.   
Sukhankin, Sergey (2022) Russia’s Arctic Strategy Melting Under the Scorch of Sanctions 
(Part One). Jamestown Foundation Eurasia Daily Monitor. Vol. 19. No. 80. 
Sullivan, Helen (2021) US no longer wants to buy Greenland, Blinken confirms. The 
Guardian. https://www.theguardian.com/us-news/2021/may/21/us-no-
longer-wants-to-buy-greenland-blinken-confirms Vierailtu 2.1.2023.   
Sullström, Heidi, Koponen, Jarmo & Wallius, Anniina (2019) Jos Helsinki–Tallinna-tun-
neli toteutuu, Suomesta tulee osa Kiinan arktista silkkitietä – Peter Vester-
backa toivoo rahoitusta myös länsimaista. Yle uutiset. https://yle.fi/uuti-
set/3-10680801 Vierailtu 2.1.2023.   
Sun, Kai & Wu, Hao (2016) 北极安全新态势与中国北极安全利益维护. Nanjing Zhengzhi-
xueyuan xuebao. 2016. No. 5. 71–77. 
Suojelupoliisi (2020) Vuosikirja 2019. https://supo.fi/docu-
ments/38197657/40760236/SUPO_Vuosikirja_2019_FI_saavutet-
tava.pdf/1955990c-85f9-57bc-1f54-6c578779add0/SUPO_Vuosi-
kirja_2019_FI_saavutettava.pdf?t=1603804256355 Vierailtu 2.1.2023.   

 
 
75 
 
Suojelupoliisi (2021) Kansallisen turvallisuuden katsaus 2021. https://supo.fi/docu-
ments/38197657/39761266/Kansallisen+turvallisuuden+kat-
saus+2021.pdf/dd166757-9394-8d80-8891-39d5a3c4b953/Kansallisen+tur-
vallisuuden+katsaus+2021.pdf?t=1649405323928 Vierailtu 2.1.2023.   
Suojelupoliisi (2022) Kansallisen turvallisuuden katsaus 2022. https://supo.fi/kansallisen-tur-
vallisuuden-katsaus Vierailtu 2.1.2023.   
Sutter, Robert (2020) Chinese foreign relations: Power and policy of an emerging global force. Lan-
ham: Rowman & Littlefield. 
SVT Nyheter (2020) Rymdbasen Esrange avslutar kinesiskt samarbete. https://www.svt.se/ny-
heter/lokalt/norrbotten/rymdbasen-esrange-avslutar-kinesiskt-samarbete 
Vierailtu 2.1.2023.   
Tan, Yvette (2018) Why Sweden and China have fallen out so badly. BBC. 
https://www.bbc.com/news/world-asia-china-45635646 Vierailtu 2.1.2023.   
Tanskanen, Jari (2018) Maailman toiseksi suurin matkatoimisto alkaa myydä matkoja Suo-
meen – Saimaalle odotettavissa tuhansia kiinalaisia. Yle uutiset. 
https://yle.fi/uutiset/3-10203916 Vierailtu 2.1.2023.   
TASS (14.7.2022) Construction of 12 terminals, 153 vessels added to Northern Sea Route 
development plan. https://tass.com/economy/1480193 Vierailtu 2.1.2023.   
Thorhallsson, Baldur & Grimsdottir, Snaefridur (2021) Lilliputian encounters with Gulliver: 
Sino-Icelandic Relations from 1995 to 2021. Reykjavík: Centre for Small State 
Studies, University of Iceland. https://ams.overcastcdn.com/docu-
ments/Skyrsla_-_Lilliputian_encounters_Gulliver_final_3.pdf Vierailtu 
2.1.2023.   
Tiezzi, Shannon (2020) Sweden Becomes Latest – and Among Most Forceful – to Ban 
Huawei from 5G. The Diplomat. https://thediplomat.com/2020/10/sweden-
becomes-latest-and-among-most-forceful-to-ban-huawei-from-5g/ Vierailtu 
2.1.2023.   
Tiihonen, Jarno (2019) Kiinalaisen Kaidin investointipäätös Kemin biovoimalasta teh-
dään aikaisintaan 2021. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-10603787 Vie-
railtu 2.1.2023.   
Toveri, Pekka (2022) Yhdysvaltojen, Kanadan ja Naton geopoliittiset intressit ja toimin-
nan kehittäminen arktisella alueella. Teoksessa Kettunen, Ossi (toim.) Arkti-
sen alueen geopolitiikka 2000-luvulla. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, 
121–176. 
Turunen, Teemu (2021) Kolumni: Korkeakouluyhteistyö Kiinan kanssa – mahdollisuuk-
sia ja uhkakuvia. Supo. https://supo.fi/-/kolumni-korkeakouluyhteistyo-kii-
nan-kanssa-mahdollisuuksia-ja-uhkakuvia Vierailtu 2.1.2023.   

 
 
76 
 
Tynkkynen, Jyri (2017) Kemijärven biojalostamo teki sopimuksia kiinalaisyrityksen 
kanssa. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-9547443 Vierailtu 2.1.2023.   
U.S. Department of Homeland Security (2021) Strategic Approach for Arctic Homeland Secu-
rity. https://www.dhs.gov/sites/default/files/publicati-
ons/21_0113_plcy_dhs-arctic-strategy_0.pdf Vierailtu 2.1.2023.   
Ulkoasiainministeriö (2010) Suomen Kiina-toimintaohjelma. Ulkoasiainministeriön julkaisuja 
5/2010. https://finlandabroad.fi/documents/35732/48132/handlingsprog-
rammet_p%C3%A5_finska.pdf/aecc5f30-d597-b4a3-9f1e-
cfac390fd79a?t=1560009381820 Vierailtu 2.1.2023. 
Ulkoasiainvaliokunta (2021) Valiokunnan mietintö UaVM 1/2021 vp. https://www.edus-
kunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/UaVM_1+2021.aspx  Vierailtu 2.1.2023. 
Ulkoministeriö (2017) Yhteisiä ratkaisuja etsimässä. Suomen puheenjohtajuusohjelma Arktisessa 
neuvostossa 2017–2019. https://um.fi/documents/35732/0/Suo-
men%20Arktisen%20neuvoston%20puheenjohtajuusoh-
jelma.pdf/66a75656-ffa8-4bc8-0efd-207280fbdcb2?t=1533129385720 Vie-
railtu 2.1.2023. 
Ulkoministeriö (2021a) Suomen valtionhallinnon Kiina-toimintaohjelma. https://um.fi/docu-
ments/35732/0/Kiina-toimintaoh-
jelma_UM_FI_2021+%282%29.pdf/60bd0da3-c07d-e48b-204d-
8f94fa6aa625?t=1623755210992 Vierailtu 2.1.2023. 
Ulkoministeriö (2021b) Kiina ja Yhdysvallat – haaste yrityksille: Suurvaltakilpailun vaikutukset 
suomalaisyrityksille. Ulkoministeriön julkaisuja 2021:1. Helsinki: Ulkoministe-
riö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-
dle/10024/163272/UM_2021_01.pdf?sequence=4&isAllowed=y Vierailtu 
2.1.2023. 
United States Army (2021) Regaining Arctic Dominance. https://www.army.mil/e2/down-
loads/rv7/about/2021_army_arctic_strategy.pdf Vierailtu 2.1.2023. 
United States Coast Guard (2019) Arctic Strategic Outlook. https://www.uscg.mil/Por-
tals/0/Images/arctic/Arctic_Strategy_Book_APR_2019.pdf Vierailtu 
2.1.2023. 
Urbina, Ian (2020) How China’s Expanding Fishing Fleet Is Depleting the World’s 
Oceans. Yale Environment 360. https://e360.yale.edu/features/how-chinas-
expanding-fishing-fleet-is-depleting-worlds-oceans Vierailtu 2.1.2023. 
U.S. Geological Survey. (2008). Circum-Arctic resource appraisal: Estimates of undiscov-
ered oil and gas north of the Arctic Circle. 
http://pubs.usgs.gov/fs/2008/3049/fs2008-3049.pdf Vierailtu 2.1.2023. 

 
 
77 
 
Wall, Mike (2022) China lays out ambitious space plans for next 5 years. Space.com. 
https://www.space.com/china-five-year-plan-space-exploration-2022 Vie-
railtu 2.1.2023. 
Walsh, Michael (3.9.2020) Norway once felt China's wrath – what can Australia learn 
from them? Abc News. https://www.abc.net.au/news/2020-09-04/norway-
once-felt-chinas-wrath-what-can-australia-learn-from-them/12621056 Vie-
railtu 28.12.2022.  
Valtanen, Tero (2019) Peter Vesterbackan Tallinna-tunnelihankkeeseen tulossa mukaan 
maailman suurin rakennusliike - vuosittainen työllisyysvaikutus olisi 20 000 
henkilötyövuotta. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-10868403 Vierailtu 
2.1.2023. 
Valtioneuvosto (2009) Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009. Valtioneuvoston 
kanslian julkaisusarja 11/2009. Helsinki: Valtioneuvosto. https://vnk.fi/do-
cuments/10616/622958/J1109_Suomen+turvallisuus-+ja+puolustuspoli-
tiikka.pdf/ebe78430-c2a9-4e01-8b5a-638fc51871e7/J1109_Suomen+turval-
lisuus-%20+ja+puolustuspolitiikka.pdf?version=1.0&t=1422455219000 
Vierailtu 2.1.2023. 
Valtioneuvosto (2010) Suomen arktinen strategia. https://vnk.fi/docu-
ments/10616/622962/J0710_Suomen+arktinen+strategia.pdf Vierailtu 
3.1.2023. 
Valtioneuvosto (2012) Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012. Valtioneuvoston 
kanslian julkaisusarja 5/2012. Helsinki: Valtioneuvosto. https://vnk.fi/do-
cuments/10616/622970/J0512_Suomen+turvallisuus-%20+ja+puolustus-
politiikka+2012.pdf/b534174a-13bc-4684-beb0-a093be30ce2a?version=1.0 
Vierailtu 2.1.2023. 
Valtioneuvosto (2013) Suomen arktinen strategia 2013. Valtioneuvoston kanslian julkaisu-
sarja 14/2013. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. https://vnk.fi/docu-
ments/10616/334509/Arktinen+strategia+2013/fc8d6442-daa6-4e94-b774-
84b863393977 Vierailtu 2.1.2023. 
Valtioneuvosto (2016) Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Valtioneuvoston 
kanslian julkaisusarja 7/2016. Helsinki: Valtioneuvosto. https://www.edus-
kunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_6+2016.pdf Vie-
railtu 2.1.2023. 
Valtioneuvosto (2017a) Valtioneuvoston puolustusselonteko. Valtioneuvoston kanslian julkai-
susarja 5/2017. Helsinki: Valtioneuvosto. https://www.defmin.fi/fi-
les/3683/J05_2017_VN_puolustusselonteko_Su_PLM.pdf Vierailtu 
2.1.2023. 
Valtioneuvosto (2017b) Arktisen strategian päivityksen toimenpidesuunnitelma. Hallituksen stra-
tegiaistunto 27.3.2017. https://valtioneuvosto.fi/docu-

 
 
78 
 
ments/10616/3474615/Arktisen+strategian+p%2525C3%2525A4ivityk-
sen+toimenpidesuunnitelma/29ee5b41-2515-4ca1-b9fe-5fba1d9320bc Vie-
railtu 2.1.2023. 
Valtioneuvosto (2020) Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Valtioneuvoston 
julkaisuja 2020:30. Helsinki: Valtioneuvosto. https://julkaisut.valtioneu-
vosto.fi/bitstream/handle/10024/162513/VN_2020_30.pdf?se-
quence=1&isAllowed=y Vierailtu 2.1.2023. 
Valtioneuvosto (2021a) Arktisen politiikan strategia. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:53. 
Helsinki: Valtioneuvosto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-
dle/10024/163245/VN_2021_53.pdf?sequence=1&isAllowed=y Vierailtu 
2.1.2023. 
Valtioneuvosto (2021b) Valtioneuvoston puolustusselonteko. Valtioneuvoston julkaisuja 
2021:78. Helsinki: Valtioneuvosto. https://julkaisut.valtioneu-
vosto.fi/bitstream/handle/10024/163405/VN_2021_78.pdf?se-
quence=4&isAllowed=y Vierailtu 2.1.2023. 
Valtioneuvosto (2022) Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta. Valtioneuvos-
ton julkaisuja 2022:18. Helsinki: Valtioneuvosto. https://www.edus-
kunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_1+2022.pdf Vie-
railtu 2.1.2023. 
Van Leijen, Majorie (2018) China wants to connect Arctic to New Silk Road. Rail-
freight.com. https://www.railfreight.com/beltandroad/2018/05/01/china-
eyes-polar-silk-road/?gdpr=deny Vierailtu 2.1.2023. 
Wang, Hui-Jin, Chen, Huo-Po & Liu, Jiping (2015) Arctic sea ice decline intensified haze 
pollution in Eastern China. Atmospheric and Oceanic Science Letters. Vol. 8. No. 
1. 1–9.  
The Watch (2022) Arctic plays key role in Denmark security strategy. https://thewatch-maga-
zine.com/2022/05/02/arctic-plays-key-role-in-denmark-security-strategy/ 
Vierailtu 2.1.2023. 
The White House (2013) National Strategy for the Arctic Region. Washington D.C.: The 
White House. https://obamawhitehouse.archives.gov/sites/default/fi-
les/docs/nat_arctic_strategy.pdf Vierailtu 2.1.2023. 
The White House (2022a) National Security Strategy. Washington D.C.: The White House. 
https://www.whitehouse.gov/wp-content/uploads/2022/10/Biden-Harris-
Administrations-National-Security-Strategy-10.2022.pdf Vierailtu 2.1.2023. 
The White House (2022b) National Strategy for the Arctic Region. Washington D.C.: The 
White House. https://www.whitehouse.gov/wp-content/up-
loads/2022/10/National-Strategy-for-the-Arctic-Region.pdf Vierailtu 
2.1.2023. 

 
 
79 
 
Wigell, Mikael ym. (2022) Europe Facing Geoeconomics: Assessing Finland’s and the EU’s Risks 
and Options in the Technological Rivalry. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoi-
minnan julkaisusarja 2022: 12. Valtioneuvoston kanslia 
Virki, Tarmo (2019) Three Chinese companies to build Tallinn-Helsinki tunnel. Reuters. 
https://www.reuters.com/article/us-finland-estonia-tunnel/three-chinese-
companies-to-build-tallinn-helsinki-tunnel-idUSKCN1U70F3 Vierailtu 
25.1.2022. 
Wood, Peter, Stone, Alex & Lee, Taylor A. (2021) China’s Ground Segment: Building the Pil-
lars of a Great Space Power. Montgomery: China Aerospace Studies Institute, 
Air University. 
Woody, Todd (2019) China extends domain with fifth deep sea mining contract. China 
Dialogue Ocean. https://chinadialogueocean.net/en/conservation/9771-
china-deep-sea-mining-contract/ Vierailtu 25.1.2022. 
Wu, Jianshu (2021) 论中国在北极的战略选择, Gonggong waijiao jikan. Vol. 2021. No. 1. 
33–39. 
Wuthnow, Joel (2017) China’s new ‘black box’: Problems and prospects for the Central 
National Security Commission. The China Quarterly. Vol 232. 886–903. 
Xi, Jinping (2017) 共同构建人类命运共同体, Puhe Yhdistyneiden kansakuntien kokouk-
sessa Genevessä 17.1.2017. 
http://cpc.people.com.cn/n1/2017/0120/c64094-29037658.html Vierailtu 
2.1.2023. 
Xia, Liping (2018) 新时代“冰上丝绸之路”的发展布局研究.  Xueshu Qianyan. 2018. No. 
6. 
Xiao, Tianliang toim. (2020) 战略学 [“Strategian tiede”]. Beijing: Guofang daxue chu-
banshe. 
Xinhua Wang (13.3.2005) 胡锦涛强调坚决履行新世纪新阶段我军历史使命
http://news.sina.com.cn/c/2005-03-13/18136073308.shtml Vierailtu 
25.1.2022. 
Xinhua Wang (15.4.2014) 习近平：坚持总体国家安全观, 走中国特色国家安全道
路. http://www.xinhuanet.com//politics/2014-04/15/c_1110253910.htm  
Vierailtu 11.5.2022.  
Xinhua (20.7.2017) Full text: Vision for Maritime Cooperation under the Belt and Road 
Initiative http://www.xinhuanet.com/english/2017-
06/20/c_136380414.htm Vierailtu 2.1.2023.  

Xinhua (16.6.2020) China's polar-observing satellite starts Arctic mission.

http://www.xinhuanet.com/english/2020-06/16/c_139143653.htm Vie-

railtu 2.1.2023.

Yamal LNG. About the Project. http://yamallng.ru/en/project/about/ Vierailtu

2.1.2023.

Yan, Li (2017) Finland denies Chinese tourists assaulted guides over Northern Lights no-

show. Ecns.cn. http://www.ecns.cn/travel/2017/02-17/245731.shtml

Vierailtu 12.2.2022.

Zhang, Zhijun & Liu, Huirong (2021) 当前国际法跨学科人才培养的新任务新课题——

基于深海、极地、外空、网络等'战略新疆域'的思考. Xueshu Qianyan.

2021. No. 3.

Zhao, Xiangang (2020) 科学认知新型领域. Zhongguo Junwang. 12.5.2022.

Zhou, Jinghao (2019) China’s core interests and dilemma in foreign policy practice. Pacific

Focus 34. 2019. No. 1. 31–54.

Zhongguo Xinwenwang (18.6.2014) 解放军智库发报告谈北极开发：关乎国家安全.

http://mil.news.sina.com.cn/2014-06-18/1136785491.html, Vierailtu

12.2.2022.

Ådahl, Björn (2018) Pandadiplomatia on vain harvojen maiden herkkua - Suomi on valit-

tujen joukossa. Kaleva. https://www.kaleva.fi/pandadiplomatia-on-vain-har-

vojen-maiden-herkkua-su/1864803 Vierailtu 10.4.2022.

The Finnish Defence Forces

ISBN 978-951-25-3384-8 (pdf)

ISSN 2343-5283 (verkkojulkaisu)

Maanpuolustuskorkeakoulu

Sotataidon laitos

PL 7, 00861 HELSINKI

Puh. +358 299 800

www.mpkk.

China’s Arctic Strategy – a Comprehensive Approach in Times of Great Power Rivalry

Article

Full-text available

Dec 2023

Informaatioherruus: Kiinan sotilasstrategia ja sodan kuva kylmän sodan jälkeisellä aikakaudella

Book

Full-text available

Oct 2022

Matti Puranen

Tämä tutkimus tarkastelee Kiinan sotilasstrategian kehittymistä kylmän sodan jälkeisellä aikakaudella, n. 1991–2022. Kylmän sodan päättyminen aiheutti merkittäviä muutoksia Kiinan turvallisuusympäristössä, kun Kiinan sotilaallinen pääuhkaaja, Neuvostoliitto, lakkasi olemasta. Samaan aikaan Yhdysvallat kohosi Kiinan tärkeimmäksi sotilaalliseksi uhkaajaksi. 1990-luvulla Kiina joutui mullistamaan sotilasstrategiansa Neuvostoliiton massamaisen maavoimien hyökkäyksen torjumisesta Yhdysvaltain kanssa käytyyn korkean teknologian sotaan, joka käytäisiin Kiinan läheisillä merialueilla. Kiinan sotilasstrategian kova ydin on pysynyt varsin vakaana 1990-luvun alussa tapahtuneesta paradigman muutoksesta lähtien. Kiinan päätavoitteena on ollut rakentaa suorituskykyjä, joilla Yhdysvaltain väliintulo Kiinan lähialueilla eskaloituvaan konfliktiin (erityisesti Taiwanin konfliktiin) voitaisiin estää. Vaikka ydin on pysynyt vakaana, on Kiinan strategiassa tapahtunut huomattavaa evolutionaarista kehitystä, jonka myötä kiinalainen sodan kuva on tarkentunut 1990-luvun alun “korkean teknologian sodasta” 2000-luvun “informatisoituneeksi”, ja 2020-luvulla “älyllistymistä” lähestyväksi sodaksi. Samaan aikaan sotilasstrategia on laajentunut esimerkiksi avaruuteen ja kybertoimintaympäristöön sekä maantieteellisesti, lähimerien päätehtävän ulkopuolelle kohti “kaukaisten merien” turvaamista ja “uusia strategisia raja-alueita”. Sotilasstrategia nähdään tutkimuksessa evolutionaarisena prosessina, joka tähyää kauas tulevaisuuteen, mutta jossa on aina vahvasti mukana menneisyyden tuomaa polkuriippuvuutta. Niin strateginen ajattelu kuin konkreettisten sotilaallisten suorituskykyjen rakentaminen joutuvat sopeutumaan historian painolastiin, eikä muutos ole siksi strategisella tasolla koskaan nopeaa. Kiinan sotilasstrategia (ja sotilasstrategia yleensä) hahmottuukin selkeämmin, kun sitä tarkastelee pidempänä historiallisena jatkumona, kuin perehtymällä pysäytyskuvamaisesti aivan uusimpaan keskusteluun. Pidemmän aikavälin tarkastelunsa vuoksi tämä tutkimus asettuu strategian tutkimuksen ja sotahistorian opinalojen väliselle harmaalle alueelle. Varsinaisen tutkimuskohteensa, Kiinan sotilasstrategian kylmän sodan jälkeisen kehityksen lisäksi tutkimus on kiinnostunut myös sotilasstrategian kehittymisen yleisistä periaatteista ja teoreettisista ulottuvuuksista. Teoreettisella tasolla tutkimus lähestyy Kiinan sotilasstrategian kehitystä sosiaaliseen konstruktivismiin pohjautuvan “sodan paradigman” käsitteen avulla. Sodan paradigma on valtion tai tietyn valtiojoukon yhteisesti jakama käsitys siitä, miten ja mistä syistä lähitulevaisuuden sotia tullaan käymään ja miten niihin tulisi varautua. Sodan paradigma ohjaa sotilasstrategian kehitystä ja siten myös konkreettisen sotilaallisen voiman rakentamista. Tutkimus tarkastelee kiinalaista sodan paradigmaa analysoimalla kiinalaisen sotilaskeskustelun avainkäsitteitä sekä Kiinan sotilaallisten suorituskykyjen rakentamista.

Arctic Aspects in Denmark’s New Foreign and Security Policy Strategy

Article

Full-text available

Feb 2022

Marc Jacobsen

The Arctic is one of Denmark’s most important foreign and security policy priorities. This has been crystal clear during the past five years and has now been confirmed and strengthened with the government’s foreign and security policy strategy which contains some notable Arctic aspects

The 2018 Agreement to Prevent Unregulated High Seas Fisheries in the Central Arctic Ocean: A Primer

Article

Full-text available

Oct 2018

On 3 October 2018, the five Arctic Ocean coastal States (Canada, Denmark (acting on behalf of Greenland and the Faroe Islands), Norway, Russia, and the United States – the ‘A5’) together with China, the European Union (EU), Iceland, Japan, and South Korea (which together with the A5 form the so-called ‘A5+5’) signed the Agreement to Prevent Unregulated High Seas Fisheries in the Central Arctic Ocean (CAOF Agreement or CAOFA) in Ilulissat, Greenland. In this post, we provide a brief introduction to the CAOFA, highlighting a number of salient issues which we discuss in much greater detail in a forthcoming article (V.J. Schatz, A. Proelss & N. Liu, The Agreement to Prevent Unregulated High Seas Fisheries in the Central Arctic Ocean: A Critical Analysis (2019) International Journal of Marine and Coastal Law).

Daring to Struggle: China's Global Ambitions Under Xi JinpingChina's Global Ambitions Under Xi Jinping

Book

Jun 2022

Bates Gill

Increasingly powerful, prosperous, and authoritarian, China under the leadership of Xi Jinping has become a more intense competitor across the globe—economically, technologically, diplomatically, militarily, and in seeking to influence people’s hearts and minds. But what does China ultimately want in the world? This timely and illuminating book explains the fundamental motivations driving the country’s more dynamic, assertive, and risk-taking approach to the world under Xi Jinping. With original and perceptive analysis, Daring to Struggle focuses on six increasingly important interests for today’s China—legitimacy, sovereignty, wealth, power, leadership, and ideas—and details how the determined pursuit of them at home and abroad profoundly shapes its foreign relationships, contributing to a more contested strategic environment in the Indo-Pacific and beyond. The book offers rich insights on the increasing role of the Chinese Communist Party in the country’s international affairs, the looming risks of conflict in areas of contested sovereignty around China’s periphery, Beijing’s dramatically changing approach to foreign economic relations, its expanding use of economic leverage and military coercion, China’s aspirations to greater leadership in global governance, and the well-resourced promotion of its ideas, image and influence across the world. This lively and accessible perspective on China’s global ambitions draws from authoritative Chinese-language sources. The resulting analysis will inform policymakers, executives, China watchers, students, and other globally engaged citizens seeking to understand China’s ambitions and how our governments and societies can respond.

Protecting China's Interests Overseas: Securitization and Foreign PolicySecuritization and Foreign Policy

Book

Feb 2021

Andrea Ghiselli

Many countries in history have faced the problem of how to defend their interests overseas. China is not different. China’s Interest Frontiers: The Making of an International Strategy sheds light on the tortuous securitization process that pushed the Chinese foreign and security policy machine to evolve in order deal to the new threats to Chinese assets and nationals in the Middle East and North Africa. Based on a vast number of Chinese language sources, the analysis presented in the book finds that crises, especially the evacuation from Libya in 2011, deeply influenced how Chinese civilian and military elite think about the protection of the country’s interests overseas. Consistent with this development, the emphasis on ensuring that the People’s Liberation Army can play a larger role, along with the Ministry of Foreign Affairs, has become a crucial issue for Chinese policymakers. Yet, the presence of many bureaucratic actors, each with its own priorities and interests, was a challenge for the creation and implementation of a clear strategy. In the aftermath of the Arab Spring, it seems that the situation has been improving slowly but steadily, although some changes will take more time than others to be completed. Vis-à-vis an extremely complex challenge, China’s cautiously incremental approach to the use of its military has, so far, spared it from strategic overstretching. Yet, the reactive nature of its strategy makes it vulnerable to shocks. This is especially true as Chinese public opinion has become increasingly interested in how the country’s overseas interests are protected.

China and one hundred years of the svalbard treaty: Past, present and future

Article

Feb 2021
MAR POLICY

Nengye Liu

This paper aims to examine China’s engagement with the Svalbard Treaty over the past hundred years. It first provides an overview of China’s involvement of the Svalbard Treaty as part of the post-World War I international order. The paper then discusses China’s current expansion in the Arctic, including in the Svalbard Archipelago. As a rising power, China has become more and more confident in interpreting and shaping the existing global governance regimes in order to pursue its own national interests. This paper therefore sheds light on China’s potential future positions on the interpretation of the Svalbard Treaty in a changing world order.

Active Defense: China's Military Strategy since 1949

Book

Apr 2019

M. Taylor Fravel

China's Core Interests and Dilemma in Foreign Policy Practice

Article

Apr 2019

Jinghao Zhou

Although the term “China's core interests” appeared in Chinese media in the early 2000s, the notion of China's core interests has recently become the principle of Chinese foreign policy as part of the China Dream under the Xi Jinping administration. Guided by the principle of China's core interests, has China achieved expected results of the foreign policy practice? The recent development of China's relations with the international society, especially with the West, does not support a positive answer. Questions raised here are: If China continues to stick with the principle of China's core interests, how does China play it out in dealing with international relations? Is it necessary for China to reinterpret its core interests in its foreign policy practice in order to better serve the win–win cooperation within the liberal international order? This paper will address these questions by examining the relationship between the notion of China's core interests and its foreign policy practice, and argue that China could worsen its foreign relations if it were to overemphasize the principle of China's core interests in foreign policy practice. China should revisit the notion of its core interests and modify it in order to handle serious challenges from the international society.

Too big to fault? Effects of the 2010 Nobel Peace Prize on Norwegian exports to China and foreign policy

Article

Jan 2019

Ivar Kolstad

In October 2010, the Norwegian Nobel Committee awarded the Nobel Peace Prize to Chinese dissident Liu Xiaobo. The Chinese Government responded by freezing political and economic relations with Norway, introducing sanctions on imports of fish and other products, and limiting diplomatic interaction. Using a synthetic control approach, we estimate the effect of Chinese sanctions on Norwegian exports to China and on Norwegian foreign policy. We find that the sanctions reduced direct exports of fish to China by between 125 and 176 million US

in the period 2011–2013, and direct total exports from Norway to China by between 780 and 1300 million US

. Moreover, immediately following the peace prize, Norwegian agreement with Chinese voting on UN human rights resolutions increased. The results suggest that the Chinese Government can effectively use economic sanctions to affect the foreign policy positions of democratic governments, with potentially chilling effects for international progress on human rights.

China as a polar great power

Book

Jan 2017

A.-M. Brady

China has emerged as a member of the elite club of nations who are powerful at both global poles. Polar states are global giants, strong in military, scientific, and economic terms. The concept of a polar great power is relatively unknown in international relations studies; yet China, a rising power globally, is now widely using this term to categorize its aspirations and emphasize the significance of the polar regions to their national interests. China’s focus on becoming a polar great power represents a fundamental re-orientation - a completely new way of imagining the world. China’s push into these regions encompasses maritime and nuclear security, the frontlines of climate change research, and the possibility of a resources bonanza. As shown in this book, China’s growing strength at the poles will be a game-changer for a number of strategic vulnerabilities that could shift the global balance of power in significant and unexpected ways.

Arktinen harppaus : Kiinan turvallisuusstrategia ja arktisen alueen geopolitiikka

Abstract

Recommended publications

Informaatioherruus: Kiinan sotilasstrategia ja sodan kuva kylmän sodan jälkeisellä aikakaudella

China’s Arctic Strategy – a Comprehensive Approach in Times of Great Power Rivalry

Hybrid after All: The ‘Grey Zone’, the ‘Hybrid Warfare’ Debate, and the PLA’s Science of Military St...

Breaking the ice: Can environmental and scientific cooperation be the way forward in the Arctic?