ChapterPDF Available

Maastapoistamisten aika

Authors:

Abstract

Tässä luvussa käsittelen maastapoistamisiin liittyviä prosesseja ja niiden erilaisia ajallisia ulottuvuuksia niin ulkomaalaislain, maastapoistamisten toimeenpanon kuin maastapoistamisten kohteena olevien ulkomaalaisten näkökulmasta. Luku perustuu ensisijaisesti ulkomaalaislain, hallinnollisten dokumenttien ja maastapoistamistilastojen analyysiin, mutta sen taustalla on ulkomaalaisten säilöönottokeskuksissa pääasiassa vuonna 2016 tekemäni monipaikkainen etnografinen tutkimus. Luvun tavoitteena on avata karkotuskoneiston toimintaa määrittäviä oikeudellisia ja hallinnollisia tekijöitä ja kiinnittää huomio maastapoistamisprosessiin liittyviin neuvotteluihin ja kamppailuihin yksilöllisen kärsimyksen tuolla puolen. Toisin sanoen subjektiivisten kokemusten lisäksi on tärkeää huomioida maastapoistamisia määrittävä oikeudellis-hallinnollinen kehys, sillä se muokkaa osaltaan ulkomaalaisten ajallisten kokemusten ehtoja. Luvun lopuksi tarkastelen vielä, miten maastapoistamisten aika kuvaa laajemmin nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa, jossa ulkomaalaisten palautukset näyttäytyvät itsestäänselvinä ratkaisuina epävirallisesta maahanmuutosta esitettyihin uhkakuviin.
131
Maastapoistamisten aika
Jukka Könönen
Viisi kertaa vuoden aikana Suomesta käännytey, maahantulokiel-
toon määräy virolainen mies mieii, ehtiikö poliisi kuljeamaan
hänet illan viimeiseen Tallinnan laivaan: ”Soitin jo pomolle, toi-
voavasti ehdin takaisin ajoissa töihin.” Länsiafrikkalainen mies
odoaa ”lentoaan” Milanoon, jossa hän on asunut jo useita vuosia:
”Sanoin poliisille, voisivatko he palauaa minut heti, haluan vain
pois täältä.” Afganistanilainen, Suomessa pitkään tilapäisellä oles-
keluluvalla opiskellut ja palautuksensa lentokoneessa protestoi-
malla keskeyämään onnistunut mies kertoo pyytäneensä poliisia
mieluummin tappamaan hänet Suomessa kuin käännyämään Ka-
buliin. Romanialainen nuori nainen mieii, koska pääsee vapaaksi:
”Tämä on kiva paikka, melkein kuin hotelli. Mua jokainen päivä
täällä on pois töistä, vähemmän rahaa läheäväksi kotiin.” Turkki-
lainen keski-ikäinen vankilatuomion suorianut mies mieii, nä-
keekö lapsiaan enää koskaan: ”Jos kyse olisi vain minusta, selviäisin
kyllä.” Karkotusta odoava afrikkalainen, lapsena Suomeen saapu-
nut nuori mies on huolissaan, mitä tulee tekemään ”kotimaassaan”,
jossa hänellä ei ole enää kontakteja. Albanialainen mies ei ole miet-
tinyt paluuta: ”Keksin kyllä jotain sien, aina sitä jotain keksii, kun
on pakko.” Irakilainen mies odoaa palautusta Bulgariaan, jossa
hänet on rekisteröity turvapaikanhakijaksi: ”Miksi en voi mennä
Saksaan tai Ruotsiin, olen ollut sielläkin.” Yhdysvaltojen kansa-
lainen, joka on oleskellut avioeronsa jälkeen ilman oleskelulupaa
Suomessa, kertoo poliisin ”kidnapanneen” hänet kotoaan. Pohjoi
-
safrikkalainen mies, joka on asunut eri puolilla Eurooppaa useita
vuosia, esielee videoita eri tavoista päästä laivoihin Marokossa:
”Viikossa olen takaisin Barcelonassa, jos haluan.
Jukka Könönen
132
Edellä kuvatut tilanteet perustuvat etnograseen tutkimuk-
seeni säilöönookeskuksissa Suomessa. Säilöönoo eli ulko-
maalaislakiin perustuva hallinnollinen vapaudenriisto on yleinen
maastapoistamista
1
edeltävä pakkokeino, jonka kohteeksi voi pe-
riaaeessa joutua kuka tahansa ulkomaalainen, joka ei täytä maa-
hantulon tai maassaolon kriteerejä. Mainitut esimerkit eroavat
merkiävästi siitä kuvastosta, joka on hallinnut julkista keskus-
telua maastapoistamisista Suomessa vuoden 2015 niin sanotun
turvapaikkakriisin jälkeen. Säilöönoteuja Irakin ja Afganistanin
kansalaisia oli tutkimukseni aikana vuonna 2016 suhteellisesti vä-
hän, ja suurin osa heistä odoi siirtoa Dublin-asetuksen perus-
teella turvapaikkahakemuksensa käsielystä vastuussa oleviin toi-
siin EU-maihin. Vaikka vuoden 2015 jälkeen Irakiin on palannut
”vapaaehtoisesti” yli kolme tuhaa henkilöä, kielteisen päätöksen
saaneet turvapaikanhakijat muodostavat vain osan palautetuista
ulkomaalaisista.
Useina vuosina Suomesta on eniten palauteu Viron, Venäjän,
Romanian, Gambian, Albanian ja Nigerian kansalaisia. Kielteis-
ten oleskelulupapäätösten ohella merkiävä osa etenkin Itä-Eu-
roopan maiden kansalaisten palautuksista liiyy rikosepäilyihin
tai -tuomioihin. Niin sanoujen pakkopalautusten osuus kaikista
maastapoistamisista on suhteellisesti vähäinen. Lisäksi yli puolet
maastapoistamisista Suomesta toimeenpannaan toisiin EU-jäsen-
maihin. Maastapoistetut ulkomaalaiset eivät muodosta yhtenäistä
sosiaalista ryhmää, sillä heidän maassaoloaikansa, sosiaaliset si-
teensä Suomessa, tukiverkostonsa kotimaassaan tai muulla Eu-
roopassa, käyteävissä olevat resurssinsa ja muut sosiaaliset vel-
voieensa vaihtelevat merkiävästi. Maastapoistamisen seurauk-
set ja sen yksilölliset merkitykset eroavat huomaavasti riippuen
palautusmaasta ja palauteavien moninaisista tilanteista – ei siis
ole olemassa yleistä ”karkotuksen kokemusta”, samoin kuin ei ole
1 Käytän maastapoistamista yleisterminä, paitsi silloin kuin viiaan käännytyksiin ja
karkotuksiin niiden oikeudellisessa merkityksessä.
Maastapoistamisten aika
133
universaalia ”pakolaisuuden kokemustakaan”.
2
Toisin sanoen on
eri asia joutua palautetuksi Afganistaniin kuin Italiaan tai saada
maastapoistamispäätös muutaman viikon tilapäisen oleskelun
kuin vuosikymmenien maassa asumisen jälkeen.
Maastapoistamiset näyäytyvät julkisuudessa yleensä dra-
maaisina tapahtumina: turvapaikanhakija on laiteu vankila-
maiseen säilöönookeskukseen, karkotuksia vastustavat aktivistit
järjestävät mielenosoituksia lentokentällä, ja poliisi toimeenpanee
maastapoistamisen pakkokeinoja käyäen. Maastapoistamisilla
on kuitenkin aina täytäntöönpanoa edeltävä yksilöllinen oikeu-
dellis-hallinnollinen historiansa, jonka kesto saaaa vaihdella päi-
vistä jopa vuosiin riippuen henkilön oikeudellisesta tilanteesta.
Maastapoistamiseen liiyykin erilaisia ajallisia ulouvuuksia huo-
limaa siitä, eä se määritelmällisesti merkitsee pakoteua tilal-
lista siirtymää toiseen maahan. Yhtäältä maastapoistamispäätöstä
edeltää ulkomaalaisen maahantulon tai maassaoleskelun ehtoja tai
muita käännytys- ja karkotusperusteita koskevia hallinnollisia ja
oikeudellisia prosesseja,
3
toisaalta aika maastapoistamispäätöksen
tiedoksiannosta sen toimeenpanoon voi vaihdella merkiävästi
esimerkiksi mahdollisen valistuprosessin, palautusmaan tai hen-
kilön yhteistyöhalukkuuden takia.
Siirtolaisuustutkimuksessa on käsitelty muuoliikkeiden ja
rajajärjestelmän erilaisia ajallisia ulouvuuksia
4
ja odoamista
keskeisenä yksilön maahanmuuoprosessia luonnehtivana koke-
muksena.
5
Huolimaa muuoliikkeisiin liiyvistä erilaisista ajal-
lisuuden subjektiivisista kokemuksista maahanmuuojärjestelmä
aseaa määräyjä aikarajoja maahanmuuton lisäksi myös maasta-
poistamiselle. Vaikka odoaminen voi näyäytyä ulkomaalaiselle
epämääräisenä ja ennakoimaomana ajallisuuden kokemuksena,
odoamiseen liiyy aina erilaisia objekteja, jotka riippuvat maa-
2 Malkki 2012, 104105.
3 Ks. Peutz 2006; Hasselberg 2016.
4 Esim. Cwerner 2011; Gris ym. 2013; Tazzioli 2018.
5 Esim. Robertson 2011; Griths 2014.
Jukka Könönen
134
hanmuuo- tai maastapoistamisprosessin vaiheesta.
6
Ensinnäkin
ulkomaalaislaki määriää erilaisia ajallisia rajoja maahanmuut-
toprosessin aikana maahantulosta kansalaisuuteen. Samalla se
määriää eri viranomaisten toimivaltoja maastapoistamisessa ja
erilaisia määräaikoja niin vapaaehtoiselle paluulle kuin päätök-
sen toimeenpanokelpoisuudellekin. Toiseksi maastapoistamisen
toimeenpanon hallinnollinen aika on riippuvainen viranomais-
ten resursseista, ulkomaalaisen yhteistyöhalukkuudesta, kohde-
maasta ja maastapoistoon vaadiavista logistisista järjestelyistä.
Kolmanneksi ulkomaalaisten näkökulmasta maastapoistamiset si-
joiuvat ajallisesti menneen ja tulevan väliin: siihen, miten yksilö
suhtautuu maastapoistamiseensa, vaikuavat paitsi maassaoloaika
ja sosiaaliset siteet Suomessa myös tilanne palautusmaassa, ku-
ten koeu uhka tai mielekkään elämän tai uudelleen liikkumisen
mahdollisuudet.
Tässä luvussa käsielen maastapoistamisiin liiyviä proses-
seja ja niiden erilaisia ajallisia ulouvuuksia niin ulkomaalaislain,
maastapoistamisten toimeenpanon kuin maastapoistamisten koh-
teena olevien ulkomaalaisten näkökulmasta. Luku perustuu ensi-
sijaisesti ulkomaalaislain, hallinnollisten dokumenien ja maas-
tapoistamistilastojen analyysiin, mua sen taustalla on ulkomaa-
laisten säilöönookeskuksissa pääasiassa vuonna 2016 tekemäni
monipaikkainen etnogranen tutkimus. Vierailin säilöönooyksi-
köissä yhteensä 75 kertaa ja haastaelin yli sataa säilöönoteua ul-
komaalaista. Lisäksi seurasin säilöönoton oikeudellista valvontaa
käräjäoikeudessa, analysoin yli tuhat säilöönoopäätöstä vuodelta
2016 sekä haastaelin lakimiehiä, säilöönooyksiköiden työnte-
kijöitä ja muita toimijoita.
7
Luvun tavoieena on avata karkotus-
koneiston toimintaa määriäviä oikeudellisia ja hallinnollisia te-
kijöitä ja kiinniää huomio maastapoistamisprosessiin liiyviin
neuvoeluihin ja kamppailuihin yksilöllisen kärsimyksen tuolla
6 Könönen 2021.
7 Könönen 2017; 2021.
Maastapoistamisten aika
135
puolen. Toisin sanoen subjektiivisten kokemusten lisäksi on tär-
keää huomioida maastapoistamisia määriävä oikeudellis-hallin-
nollinen kehys, sillä se muokkaa osaltaan ulkomaalaisten ajallisten
kokemusten ehtoja. Luvun lopuksi tarkastelen vielä, miten maas-
tapoistamisten aika kuvaa laajemmin nykyistä maahanmuuopo-
litiikkaa, jossa ulkomaalaisten palautukset näyäytyvät itsestään-
selvinä ratkaisuina epävirallisesta maahanmuutosta esiteyihin
uhkakuviin.
Ulkomaalaislain aika
Aika on olennainen ulouvuus muuoliikkeiden hallinnassa:
rajajärjestelmän tulisi yhtäältä mahdollistaa etuoikeuteujen ul-
komaalaisten sujuva ja nopea liikkuminen ja toisaalta ehkäistä tai
ainakin hidastaa ei-toivoua maahanmuuoa. Samalla paperio-
mat ja muut maastapoistamispäätöksen saaneet ulkomaalaiset tu-
lisi palauaa nopeasti kotimaahansa. Valtioilla on oikeus säädellä
toisten maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelua alueellaan,
minkä seurauksena ulkomaalainen on lähtökohtaisesti karkotet-
tava subjekti.
8
Vaikka kansainvälinen oikeus tunnustaa oikeuden
hakea turvapaikkaa, valtioilla on kuitenkin oikeus pääää kansain-
välisen suojelun tarpeesta – jo turvapaikkapuhuelussa hakijalta
kysytään, miten hän suhtautuu maastapoistamiseen ja maahantu-
lokieltoon. Maahanmuuoprosessia luonnehtii yleisesti ajallinen
epävarmuus ja ehdollisuus: ulkomaalaislaki aseaa ulkomaalaisen
oleskelulle sen perusteeseen sidouja ajallisia rajoja, jotka samalla
määriävät erilaisia odotusjaksoja niin työnteon ja sosiaalietuuk-
sien kuin pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden suhteen.
9
Ul-
komaalaisen täytyy hakea jatkoa määräaikaiselle oleskeluluvalleen
tai mahdollisesti oleskelulupaa uudella perusteella maahanmuut-
toprosessin aikana, mihin liiyy samalla maastapoistamisen mah-
dollisuus, mikäli henkilö ei täytä oleskeluluvan ehtoja. Näin ollen
8 De Genova 2002.
9 Könönen 2015; Rigo 2009.
Jukka Könönen
136
myös opiskelun, työnteon tai perhesiteiden perusteella myönne-
tyt määräaikaiset oleskeluluvat voivat pääyä karkotukseen. Ri-
kokseen syyllistyminen puolestaan voi johtaa karkotuspäätökseen
riippumaa oleskelun pituudesta.
Suomessa oleskelleiden ulkomaalaisten maastapoistamiset pe-
rustuvat pääasiassa joko turvapaikkaprosessiin, kielteisiin oleske-
lupapäätöksiin, maassaoloehtojen puuumiseen tai rikkomiseen,
ja rikostorjuntaan.10 Karkotuspäätökset koskevat jo oleskeluluvan
saaneita ulkomaalaisia tai rekisteröityneitä EU-kansalaisia, kun
taas ulkomaalaisille, jotka eivät täytä maahantulon tai maassa
oleskelun ehtoja ja joilla ei ole myönneyä oleskeluoikeua
(mukaan lukien turvapaikanhakijat), tehdään käännytyspäätös.
Periaaeessa pysyvästi aseuneen ulkomaalaisen suoja maasta-
poistamista vastaan on korkeampi kuin tilapäisesti oleskelleen.
Tosiasiallisen maassaoloajan sijaan ratkaiseva tekijä on henkilön
oikeudellinen asema, huolimaa siitä, eä ulkomaalaisen maassa
oleskelun pituus ja sosiaaliset siteet Suomessa tulee oaa huo-
mioon maastapoistamispäätöksiin sisältyvässä kokonaisharkin-
nassa.
Maahanmuuovirasto tekee Suomessa suurimman osan maas-
tapoistamispäätöksistä. Ulkomaalaisen maassaoloaika vaikuaa
kuitenkin viranomaisten toimivaltaan: poliisi tai Rajavartiolaitos
voi tehdä käännytyspäätöksen, mikäli henkilö on oleskellut alle
kolme kuukaua maassa ja määräävä maahantulokielto on enin-
tään kaksi vuoa. Vakavammissa rikosasioissa poliisi tekee Maa-
hanmuuovirastolle esityksen maastapoistamisesta. Ulkomaalais-
laki määriää maahantulon ja maassaoleskelun edellytykset sekä
maastapoistamisen kriteerit, mua toimeenpanevat viranomaiset
käyävät laajaa harkintavaltaa turvapaikka- ja oleskelulupapää-
tösten lisäksi maastapoistamispäätöksissä.11 Poliisi voi käännyää
10 Lisäksi Rajavartiolaitos voi evätä maahanpääsyn (refusal of entry)
matkustusasiakirjojen puuuessa tai käännyää henkilön, jonka epäillään
syyllistyneen rikok seen esimerkiksi käyämällä väärenneyjä asiakirjoja.
11 Ks. Ellermann 2009; Eule ym. 2019.
Maastapoistamisten aika
137
esimerkiksi tilapäisesti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen
jopa epäillyn huumausaineen käyörikoksen perusteella ilman
rikostuomiota. Ainoastaan karkotuspäätös edellyää rikostuo-
miota, EU-kansalaisen maastapoistaminen puolestaan oleteua
uhkaa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.
Poliisin tilastojen mukaan Suomesta on 2010-luvulla palau-
teu vuosiain keskimäärin 2500 ulkomaalaista, joista suurim-
mat ryhmät ovat olleet Viron, Venäjän, Romanian, Albanian,
Nigerian ja Gambian kansalaiset (taulukko 1). Saatavilla olevat
tilastot eivät tarjoa luoteavaa tietoa maastapoistamisen perus-
teista, mua etenkin EU-kansalaisten ja Itä-Euroopan maiden
kansalaisten maastapoistamiset liiyvät usein rikostorjuntaan.
Maahanmuuotilastot perustuvat tehtyjen päätösten tai toi-
meenpantujen palautusten lukumääriin, minkä vuoksi tilastot
sisältävät samoja henkilöitä koskevia toimenpiteitä. Kokonais-
kuvan hahmoamista vaikeuaa myös se, eä henkilöllä voi olla
useita perusteita maastapoistamiselle. Joka tapauksessa vähälle
huomiolle niin tutkimuksessa kuin julkisessa keskustelussa on
jäänyt Viron, Venäjän ja Romanian kansalaisten merkiävä osuus
maastapoistamisissa. Käytännössä Viron ja Romanian EU-kansa-
laisten maastapoistamiset liiyvät rikosperusteisiin käännytys- tai
karkotuspäätöksiin ja niihin sisältyvään maahantulokieltoon. Li-
säksi monet Viron kansalaisista on säilöönoteu ja käännytey
Suomesta useita, jopa kymmeniä kertoja. Samojen henkilöiden
useiden palautusten seurauksena tilastoissa onkin eräänlainen
”palautusten ylimäärä”.
Maastapoistamisprosessi alkaa kielteisestä turvapaikka- tai
oleskelulupapäätöksestä tai erikseen (esimerkiksi rikosten takia)
tehdystä käännytys- tai karkotuspäätöksestä. Kielteisen turvapaik-
kapäätöksen perusteella tehtävän käännytyksen täytäntöönpa-
nokelpoisuus edellyää valitushakemuksen käsielyä, ellei hake-
musta ole katsou ilmeisen perusteeomaksi, eikä vapaaehtoisen
paluun aikaa myönnetä. Valitusten käsiely hallinto-oikeudessa
Jukka Könönen
138
(HAO) kestää useita kuukausia, minkä jälkeen henkilö voi ha-
kea valituslupaa vielä korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO).
Muissa tapauksissa maastapoistaminen voidaan toimeenpanna
riippumaa valitusprosessista, ellei oikeusistuin määrää toimeen-
panokieltoa.
Rikoksiin syyllistyneiden ja paperiomana oleskelleiden ul-
komaalaisten palautukset alkavat yleensä kiinniooa seuraavasta
säilöönotosta. Paperiomana Suomessa oleskelevilla on usein
voimassa oleva käännytyspäätös, jonka toimeenpanoa he ovat
onnistuneet välelemään. Sen seurauksena heidät on etsintäkuu-
luteu. Rikostutkinnan yhteydessä selvitetään aina ulkomaalai-
Taulukko 1. Maasta poistetut kansalaisuuden mukaan.
Lähde: Poliisi 2021. Kategoria ”kansalaisuudeton” kaaa
Virossa asuvan venäläisvähemmistön.
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Viro 221 329 380 403 428 405 458 486 406 363
Irak 130 102 165 185 386 2 222 187 166 84 53
Venäjä 306 403 441 335 238 230 242 243 264 204
Romania 110 159 163 151 103 175 197 191 207 192
Albania 417 30 52 380 105 49 42 79 42
Ukraina 19 26 49 72 92 72 87 82 147 111
Nigeria 94 76 114 109 57 49 78 69 71 39
Gambia 17 20 72 95 73 68 93 154 117 38
Afganistan 28 56 39 34 26 340 77 37 36 29
Kansalai-
suudeton 64 104 103 101 59 61 48 36 48 42
Val k o-
venäjä 66 62 53 48 47 54 75 63 116 40
Somalia 135 45 51 47 66 108 32 27 31 17
Lieua 34 79 75 53 47 35 39 35 41 36
Turkki 25 49 42 36 29 55 61 45 54 57
Kosovo 23 64 70 40 60 64 26 16 29 22
Yhteensä 2 206 2 387
2 643
2 555 2 736 4 828 2 479
2 472
2 656 2 127
Maastapoistamisten aika
139
sen maassaoleskelun edellytykset. Rikosperusteiset käännytys-
päätökset toimeenpannaan yleensä nopeasti, sillä käännytyksen
perusteeksi riiää syyäjän tekemä rangaistusvaatimus tai poliisin
määräämä sakkorangaistus. Myös oikeuden määräämällä vankeus-
rangaistuksen ajalla on merkitystä maastapoistamisessa: ulkomaa-
laislain perusteella pysyvästi oleskelleen ulkomaalaisen karko-
tuksen kriteerinä on syyllistyminen rikokseen, ”josta on säädey
enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeua taikka
jonka on todeu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin.” Lisäksi ri-
kosperusteiset karkotuspäätökset ovat toimeenpanokelpoisia jo
30 päivän jälkeen tiedoksiannosta riippumaa valitusprosessista,
mikäli täytäntöönpanokieltoa ei myönnetä.
Maastapoistamispäätöksen tiedoksiannosta – pois lukien ri-
kosperusteiset maastapoistamiset – alkaa vapaaehtoisen paluun
määräaika, joka on Suomessa yleensä 30 päivää. Ulkomaalaisen
tulisi lähtökohtaisesti palata omalla kustannuksella lähtömaa-
hansa, mitä kutsutaan omaehtoiseksi paluuksi. Ulkomaalainen voi
hakea myös Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) koordi-
noimaan avustetun vapaaehtoisen paluun ohjelmaan. Pois lukien
noin kolme tuhaa Irakiin palannua henkilöä vuoden 2015 jäl-
keen, avustetun vapaaehtoisen paluun ohjelman kaua palannei-
den kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden tai turvapaikka-
hakemuksensa peruneiden henkilöiden määrä on ollut joitakin
satoja vuosiain; Irakin lisäksi henkilöitä on palannut pääasiassa
Albaniaan, Afganistaniin, Venäjälle, Kosovoon ja Ukrainaan. Va-
paaehtoinen paluu on viranomaisnäkökulmasta ensisijainen ja
kustannustehokas palautusten muoto, sillä esimerkiksi Irak ja Af-
ganistan ovat oaneet vastaan lähinnä vapaaehtoisesti palanneita
turvapaikanhakijoita. Myös poliisi pyrkii ohjaamaan vapaaehtoi-
sen paluun piiriin siihen oikeutetut sekä maastapoistamispäätös-
ten tiedoksiannoissa, eä maastapoistamispuhuelussa.
Vapaaehtoisen paluun edistämiseen on sekä positiivisia eä
negatiivisia kannustimia. Avustetun vapaaehtoisen paluun tuki,
Jukka Könönen
140
joka on palautusmaasta riippuen enimmillään 1500 euroa tai 5
000 euron arvoista ”hyödyketukea”, voi olla merkiävä tekijä pa-
lautuksen hyväksymisessä.
12
Maastapoistamispäätöksen saanua
henkilöä uhkaavat kuitenkin myös hallinnolliset sanktiot: mikäli
hän ei tee yhteistyötä, hänet siirretään säilöönooyksikköön,
palautus toimeenpannaan pakkokeinoin ja hänelle määrätään
maahantulokielto. Vapaaehtoisen paluun tuki edellyää myös
kirjallista vakuutusta siitä, eä henkilö on tehnyt ”tietoisen pää-
töksen palata vapaaehtoisesti kotimaahan” sekä vastuuvapauden
myöntämistä omasta ja edunsaajien puolesta IOM:lle kuoleman-
tapauksen tai muun vahingon sauessa. Näin ollen karkotusko-
neistoon on sisäänrakenneu eräänlainen markkinamekanismi,
joka pakoaa ulkomaalaisen tekemään hyötykustannuslaskelmia
viime kädessä omasta ja läheistensä elämästä ja oamaan vastuun
paluuseen sisältyvistä riskeistä.13 Vapaaehtoinen paluu onkin har-
haanjohtava termi maastapoistamisten yhteydessä, sillä kyse on
ainoastaan palautuksen toteutukseen kohdistuvasta valinnasta.
Aidosti vapaaehtoinen paluu edellyäisi, eä ulkomaalaisella olisi
mahdollisuus jäädä maahan.14
Maastapoistamisen perusteella ja toimeenpanotavalla on pit-
käkestoisia ajallisia vaikutuksia: ulkomaalaiselle, joka ei poistu
vapaaehtoisesti maasta tai jonka maastapoistamispäätös liiyy
rikoksiin, määrätään maahantulokielto. Rikosperusteisissa maas-
tapoistamisissa maahantulokiellon pituus riippuu rikoksen va-
kavuudesta ja vaihtelee vuodesta toistaiseksi voimassa olevaan.
Muutoin maahantulokielto on yleensä kaksi vuoa. Maahantu-
lokielto koskee koko Schengen-aluea – EU-kansalaisille ja toi-
sessa EU-jäsenvaltiossa oleskeluluvan saaneille kolmansien mai-
den kansalaisille maahantulokielto määrätään kuitenkin kansal-
lisena eli vain Suomea koskevana. Schengen-maahantulokiellon
12 Ks. Collyer 2018.
13 Khosravi 2018.
14 Esim. Gibney 2013.
Maastapoistamisten aika
141
”laitonta” maahanmuuoa ehkäisevä merkitys on kuitenkin käy-
tännössä vähäinen, mikäli henkilöllä ei ole mahdollisuuksia saada
viisumia ja epäviralliset maahantuloreitit ovat ainoa liikkumisen
vaihtoehto. Tutkimukseni mukaan kansalliset maahantulokiellot
toimivat merkiävänä liikkumista epävirallistavana instrument-
tina Euroopan sisällä, sillä niiden seurauksena henkilöt voivat pää-
tyä toistuvasti säilöönotetuiksi ja palautetuiksi.
15
Joka tapauksessa
maahantulokiellot ovat esimerkki siitä, kuinka rajajärjestelmä
aseaa ajallisia rajoja myös pitkälle tulevaisuuteen ja pitää ulko-
maalaisen oeessaan vielä vuosia palautuksen jälkeenkin.16
Toimeenpanon aika
Siinä missä ulkomaalaislaki aseaa selkeitä ajallisia rajoja niin
maahanmuutolle kuin maastapoistamiselle, hallinnollinen toi-
meenpanon aika vaihtelee poliisin resurssien, henkilön yhteis-
työhalukkuuden ja palautusmaan perusteella. Maastapoistamisen
toimeenpanoa koskevat hallinnolliset prosessit ovat samanlaisia
kaikille ulkomaalaisille täytäntöönpanokelpoisen päätöksen jäl-
keen. Mikäli henkilö ei poistu vapaaehtoisesti tai hänellä ei ole va-
roja paluumatkaan, poliisi järjestää palautuksen. Suomessa poliisi
on keskeinen toimija maastapoistamisjärjestelmässä, sillä poliisi
toimeenpanee tai valvoo suurimman osan palautuksista sekä päät-
tää maastapoistamista edeltävästä säilöönotosta tai muista turvaa-
mistoimista. Poliisi antaa myös tiedoksi kielteiset oleskelulupa- ja
turvapaikkapäätökset ja rikosperusteiset maastapoistamispäätök-
set sekä järjestää maastapoistamispuhuelut, joissa selvitetään
henkilön suhtatumista maastapoistamiseen ja tehdään riskiarvio
turvaamistoimien ja saatetun palautuksen tarpeesta. Käytännössä
maastapoistamispuhuelun viesti on yksinkertainen: jos henkilö
ei toimi yhteistyössä viranomaisten kanssa, palautus toteutetaan
pakkokeinoin. Vaikka maastapoistamispäätökset tulee toimeen-
15 Könönen 2020.
16 Könönen 2022.
Jukka Könönen
142
panna ilman aiheetonta viivytystä, poliisi käyää laajaa harkin-
tavaltaa siinä, miten ja milloin maastapoistamiset toteutetaan.
Poliisi pyrkii poistamaan maasta nopeasti etenkin rikoksiin syyl-
listyneet henkilöt.
Huomaavaa on, eä enemmistö ulkomaalaisten maastapois-
tamisista Suomesta toimeenpannaan toisiin EU-maihin: Viron ja
Romanian ohella keskeisiä palautusmaita ovat Italia, Ruotsi, Saksa
ja Espanja (taulukko 2). Suomi on osa eurooppalaista rajajärjes-
telmää, minkä seurauksena ulkomaalaisen aiempi henkilökohtai-
nen maahanmuuohistoria Euroopassa vaikuaa palautusmaan
määriämiseen eikä palautusmaa välämää vastaa henkilön
kansalaisuua. Toisessa EU-maassa turvapaikanhakijaksi rekis-
teröity henkilö voidaan palauaa Dublin-asetuksen perusteella
hänen turvapaikkahakemuksensa käsielystä vastuussa olevaan
valtioon. Dublin-siirtojen ohella toisissa EU-maissa oleskeluluvan
saaneiden kolmansien maiden kansalaisten käännytykset toteute-
taan kyseiseen EU-maahan, mikäli se hyväksyy palautuksen. Esi-
merkiksi monet länsiafrikkalaiset palautetaan Suomesta Italiaan
tai Espanjaan, missä heillä on oleskelulupa. Huolimaa vapaan
liikkuvuuden oikeudesta myös EU-kansalaiset voidaan poistaa
maasta ja määrätä kansalliseen maahantulokieltoon, mikäli he
muodostavat uhkan yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.
EU-kansalaisilla on kuitenkin oikeus poistua toiseen EU-maahan,
mikäli maksavat itse matkakulut.
17
Noin viidennes, joinakin vuo-
sina jopa yli neljännes, kaikista maastapoistamisista on toimeen-
pantu Viroon, sisältäen myös Romanian, Lieuan ja Latvian kan-
salaisten palautuksia.
Maastapoistamisilla on hyvin erilaisia ajallisia ulouvuuksia
ja nopeuksia, jotka riippuvat paitsi kohdemaasta myös henkilön
suhtautumisesta palautukseensa. Tutkimukseni perusteella säi-
löönotetut ulkomaalaiset eivät yleensä vastustaneet palautusta
17 Könönen 2020.
Maastapoistamisten aika
143
EU-maihin tai Itä-Euroopan maihin, vaan usein nimenomaan
pyysivät poliisia järjestämään palautuksen mahdollisimman no-
peasti muiden vaihtoehtojen puuuessa. Ulkomaalaisten palau-
tukset toteutetaan useimmiten niin sanouna valvouna maas-
tapoistamisena, jolloin henkilö ilmoiautuu rajanylityspaikalla
viranomaisille, jotka luovuavat matkustusasiakirjat ja valvovat,
eä henkilö poistuu maasta. Poliisi voi myös saaaa henkilön esi-
merkiksi säilöönoo- tai vastaanookeskuksesta suoraan rajanyli-
tyspaikalle tai laivaterminaaliin. Maastapoistamisten mopeuteen
vaikuaa myös poliisin resurssit ja täytäntöönpanokelpoista pää
-
töstä edeltävät ennakkovalmistelut: esimerkiksi rikoksesta epäilty
tai maahanmuuosäädöksiä rikkonut ulkomaalainen voidaan sul-
kea säilöönookeskukseen maastapoistamispäätöksen valmiste-
lun ajaksi. Myös ulkomaalaisten identiointi ja kontrollointi, ku-
ten turvapaikanhakijoiden matkustusasiakirjojen takavarikoimi-
nen, oleskelulupaprosessin aikana helpoaa maastapoistamisten
toimeenpanoa.
Viime vuosina poliisi on toteuanut noin 500 palautusta saa-
teuna. Luku sisältää pakkokeinoin toimeenpantujen ”pakkopa-
lautusten” lisäksi vapaaehtoiset paluut kohdemaahan järjestetyillä
tilauslennoilla, joilla poliisi on ollut mukana. Irakin ja Afganista-
nin lisäksi ihmisiä on palauteu Suomesta kansallisilla tilauslen-
noilla ainakin Albaniaan ja Kosovoon sekä toisiin EU-maihin –
pääasiassa Italiaan, Kreikkaan ja Saksaan – ja Euroopan raja- ja
merivartiovirasto Frontexin järjestämillä palautuslennoilla esi-
merkiksi Kongoon, Nigeriaan ja Pakistaniin. Saaajien käyö yk-
siäisen henkilön palautuksessa perustuu yleensä maastapoista-
mispuhuelussa arvioituun riskiin siitä, eä henkilö vastustaa ak-
tiivisesti palautusta. Riskiarvio voi perustua myös henkilön aikai-
sempaan toimintaan, kuten poliisin määräysten laiminlyömiseen
tai palautuksen välelyyn pakenemalla. Lisäksi rikosperusteiset
palautukset toteutetaan saateuina riippumaa henkilön suhtau-
tumisesta, jos lentoyhtiö luokielee maastapoisteavan ”riskimat-
Jukka Könönen
144
kustajaksi”. Palautuksia Suomessa valvovan yhdenvertaisuusval-
tuutetun (YVV) mukaan poliisi on rajoianut tarpeeomasti pa-
lauteavien henkilöiden yhteydenpitoa sekä turvautunut yksiäi-
sissä tapauksissa liialliseen voimankäyöön. Lisäksi palautuksen
toimeenpano on tullut osalle palauteavista yllätyksenä, eivätkä
he ole ehtineet hoitaa asioitaan ennen maastalähtöä.
18
Pakkokei-
noin toteuteujen palautusten osuus on kuitenkin suhteellisen
pieni Suomessa: myös säilöönoton kaua toteutetut palautukset
ovat usein valvouja maastapoistamisia.
Vaikka poliisi saaaa toteuaa riskihenkilöiden palautukset
nopealla aikataululla vähentääkseen pakenemisen, vastarinnan tai
18 Yhdenvertaisuusvaltuuteu 2020.
Taulukko 2. Maastapoistamiset palautusmaiden mukaan.
Lähde: Poliisi 2021.
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Viro 436 622 656 646 593 560 619 663 554 510
Venäjä 287 372 413 323 253 229 255 224 300 199
Irak 42 5 3 15 218 1742 142 137 47 14
Italia 192 113 262 230 176 211 144 229 158 68
Ruotsi 119 132 143 114 114 204 128 68 106 95
Romania 83 102 88 88 92 100 127 138 160 134
Saksa 32 44 44 63 32 621 44 44 39 32
Espanja 71 85 117 111 90 51 66 73 75 42
Albania 112 19 43 366 97 43 39 58 32
Ukraina 18 19 31 41 47 59 63 62 132 89
Turkki 57 51 44 34 38 68 64 50 63 73
Kosovo 48 70 75 39 63 63 25 16 33 19
Val k o-
venäjä 52 40 33 26 35 27 38 38 70 89
Lieua 36 50 59 40 27 39 31 30 29 22
Norja 70 49 59 47 836 16 610 2
Yhteensä 2206 2387 2643 2555 2736 4828 2479 2472 2656 2127
Maastapoistamisten aika
145
uusien oikeudellisten prosessien mahdollisuua,19 säilöönoo on
yleisin palautusta edeltävä hallinnollinen pakkokeino Suomessa.
Vuosiain reilut tuhat ulkomaalaista sijoitetaan säilöönooyksik-
köön pääasiassa maastapoistamisen turvaamiseksi, ja karkeasti
arvioiden noin puolet kaikista palautuksista Suomessa toimeen-
pannaan säilöönoton kaua. Suomessa on kaksi suljeua säi-
löönooyksikköä: Metsälän yksikkö Helsingissä ja Konnunsuon
yksikkö Joutsenossa. Niissä on yhteensä 110 säilöönoopaikkaa.
Säilöönoopäätökset perustuvat useimmiten viranomaisten arvi-
oimaan pakenemisen vaaraan tai epäilyyn, eä henkilö muutoin
toiminnallaan vaikeuaisi maastapoistamisprosessiaan tai syyllis-
tyisi uusiin rikoksiin ennen palautustaan. Suomessa säilöönoton
kynnys on varsin matala. Poliisin laajojen toimivaltuuksien lisäksi
säilöönoton yleisyyteen vaikuaa puueellinen jälkikäteinen oi-
keudellinen valvonta käräjäoikeudessa, jossa pakkokeino-osaston
tuomarit poikkeuksea hyväksyvät poliisin esiämät arviot säi-
löönoton välämäömyydestä.
20
Säilöönoo voidaankin ymmär-
tää hallinnollisena rangaistuksena virkamiehen vastustamisesta –
henkilö ei ole noudaanut määräyksiä poistua maasta – ja instru-
menina, jolla painostetaan palautusta vastustavia ulkomaalaisia
yhteistyöhön viranomaisten kanssa.21
Säilöönoton kesto vaihtelee huomaavasti riippuen palautus-
maasta ja henkilön yhteistyöhalukkuudesta: esimerkiksi Viron ja
Romanian kansalaisten säilöönooajat ovat keskimäärin vain
muutamia päivä, kun taas palautuksia Afrikan maihin edeltävä
säilöönoo kestää yleensä useita kuukausia.
22
Vuosiain muu-
tamia ulkomaalaisia vapautetaan säilöönooyksiköistä, koska
poliisi ei ole kyennyt toimeenpanemaan palautusta säilöönoton
12 kuukauden enimmäisajan puieissa. Maastapoistamisten toi-
meenpano voi kestää useita kuukausia tai jopa vuosia, sillä pa-
19 Eule ym. 2019, 169171.
20 Könönen 2017.
21 Ks. Leekers & Kox 2016.
22 Könönen 2021.
Jukka Könönen
146
lautukset edellyävät neuvoeluja kohdemaan viranomaisten
kanssa palauteavan henkilön oamisesta takaisin. Puuuvat
matkustusasiakirjat tai varmistamaton henkilöllisyys aiheuavat
ongelmia palautusten järjestämisessä, sillä esimerkiksi paperio-
milla siirtolaisilla tai turvapaikanhakijoilla saaaa olla useita eri
henkilöllisyyksiä. Poliisi järjestää identioimaomien henkilöi-
den tunnistamiseksi haastaeluja, joissa ulkomaiden lähetystöjen
edustajat voivat vahvistaa henkilön kansalaisuuden myös epävi-
rallisten kielitestien perusteella. Olennaista ei viime kädessä ole
niinkään henkilön identioiminen vaan kansalaisuuden määrit-
täminen siinä määrin, eä kohdemaa suostuu vastaanoamaan
henkilön.
Maastapoistaminen on myös logistinen operaatio, joka edel-
lyää palautusmatkojen varaamista, mahdollisten saaajien
rekrytoimista, riskimatkustajailmoituksen tekemistä lentoyhtiölle
sekä mahdollisten kauakulkuviisumien hankkimista, mikäli Suo-
mesta ei ole suoria yhteyksiä kohdemaahan. Maastapoistamisten
toimeenpanoon vaikuavat valtioiden väliset suhteet ja globaali
valtahierarkia: valtioiden välisten palautussopimusten seurauk-
sena jotkut ulkomaalaiset ovat helpommin palauteavia kuin toi-
set. EU:lla on kaikkia jäsenmaitaan koskevia palautusopimuksia
joidenkin Itä-Euroopan ja Aasian maiden kanssa. Lisäksi Suo-
mella on kahdenvälisiä palautusopimuksia lähinnä toisten EU-jä-
senmaiden kuten Viron, Lieuan, Latvian, Romanian ja Bulga-
rian kanssa. Hallinnon näkökulmasta palautuksiin liiyykin niin
sanou toimeenpanovaje
23
pääasiassa Afrikan ja Lähi-idän mai-
den kansalaisten kohdalla: monet aseellisista konikteista kärsi-
vät maat, kuten Afganistan, Irak ja Somalia, ovat olleet haluomia
oamaan vastaan kansalaisiaan huolimaa länsimaiden painos-
tuksesta.
23 Englanninkielinen hallinnollinen termi deportation gap (tai removal gap) viiaa
maastapoistamispäätösten ja toimeenpantujen palautusten väliseen eroon.
Maastapoistamisten aika
147
Ulkomaalaisten aika
Lukuisissa tutkimuksissa on kiinnitey huomiota siihen, eä
odoaminen on keskeinen maahanmuuoprosessia luonneh-
tiva piirre. Esimerkiksi Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset odoa-
vat ensin mahdollisesti viisumia tai sopivaa tilaisuua rajojen yli-
tykseen, kansainvälistä suojelua hakevat turvapaikkapuhuelua,
turvapaikkapäätöstä tai kielteisten päätöksen jälkeen valituksen
käsielyä oikeusistuimessa, tilapäisesti oleskelevat ulkomaalaiset
taas oleskeluluvan uusimista ja myöhemmin pysyvää oleskelulu-
paa.
24
Odoaminen luonnehtii myös maastapoistamisprosessia,
joka konkretisoituu säilöönotossa: säilöönookeskus on tilallinen
vastine ulkomaalaisen väliaikaiselle ja karkoteavalle asemalle.
Vaikka maastapoistaminen voi näyäytyä ulkomaalaiselle
ylläävänä tapahtumana, karkoteavuus on kaikkien ulkomaa-
laisten elämää määriävä horisoni niin kauan, kunnes he saavat
kansalaisuuden. Ilman pysyvää oleskelulupaa oleskelevat ulko-
maalaiset ovat tavallaan ”vajaavaltaisia kansalaisia” ja elävät lainat-
tua aikaa, sillä heidän oleskelunsa riippuu maahanmuuoviran-
omaisten päätöksistä.
25
Palautusten oikeudellis-hallinnollinen aika
voi kuitenkin jäädä näkymäömäksi tai vaikeasti hahmoteavaksi
palauteavalle henkilölle. Poliisi saaaa toteuaa oleteujen riski-
henkilöiden ennakolta valmistellut palautukset lyhyellä varoitus-
ajalla säilöönoton kaua, minkä lisäksi kansallisesti organisoidut
tai Frontexin koordinoimat tilauslennot vaikuavat palautusten
ajankohtaan. Ulkomaalainen kuitenkin yleensä saa tietää palau-
tuksensa ajankohdan etukäteen, jos hän toimii yhteistyössä polii-
sin kanssa. Puueet tulkkauksessa voivat aiheuaa väärinkäsityk-
siä maastapoistamisprosessin aikana, mua kyse ei ole pelkästään
teknisestä kääntämisen ongelmasta vaan vaikeudesta ”kääntää”
maahanmuuton hallinnan järjestelmä: hallinnolliset kategoriat ja
ulkomaalaislain sanelema byrokraainen aika eivät useinkaan vas-
24 Anderson 2014; Gris 2014; Tazzioli 2018.
25 Könönen 2014.
Jukka Könönen
148
taa ulkomaalaisten elämän aikaa. Huolimaa tiedosta palautuksen
valmistelusta henkilöt saaavat uskoa epärealistisiinkin mahdol-
lisuuksiinsa jäädä maahan, jolloin toimeenpanon realisoituminen
konkretisoi koetun epäoikeudenmukaisuuden ja maastapoistami-
seen liiyvät uhkat
Maastapoistamispäätös merkitsee yhtäältä maassaoleskelun
loppua ja tulevaisuushorisontin tuhoutumista, toisaalta paluuta
menneeseen, ikään kuin ajassa ”taaksepäin. On tietenkin selvää,
eä maastapoistaminen on usein henkisesti raskas prosessi tilan-
teessa, jossa se merkitsee loppua toiveille turvallisesta elämästä ja
henkilökohtaisille tulevaisuuden suunnitelmille tai pahimmillaan
paluuta vaarallisiin olosuhteisiin. Keskeisiä tekijöitä, jotka määrit-
tävät henkilön suhtautumista palautukseensa, ovat juuri olosuh-
teet, mahdollisuudet ja riskit palautusmaassa, minkä takia palau-
tukset Lähi-idän tai Afrikan konikteista kärsiviin maihin voivat
olla hyvin dramaaisia tilanteita. Kansainvälisessä tutkimuksessa
on korosteu myös karkotuksiin liiyvää stigmaa: maastapoista-
minen merkitsee epäonnistumista, ja siihen liiyy häpeää parem-
man elämän mahdollisuuden meneämisestä ja paluusta tyhjin
käsin.
26
Palautukset ovat kuitenkin monissa lähtömaissa normaa-
lia arkipäivää, eikä niihin liiyvä stigma välämää ole merkiävä
niiden ”veteraanisiirtolaisten” kohdalla,27 jotka on palauteu Eu-
roopasta useita kertoja. Monille siirtolaisille maastapoistamisista
ja säilöönotoista onkin muodostunut normaali osa elämää: Viron
kansalaisten ohella monet itäeurooppalaiset ja länsiafrikkalaiset
miehet on poisteu useita kertoja Suomesta.
Palautusmaan ohella maastapoistamisen henkilökohtaiseen
merkitykseen vaikuaa merkiävästi maassaoloaika. Maasta-
poistaminen merkitsee eräänlaista ”varasteua aikaa”, sillä hen-
kilö meneää maahanmuuoon investoimansa resurssit sekä
26 Schuster & Majidi 2015.
27 Ks. Anderson 2014.
Maastapoistamisten aika
149
oleskelunsa aikana luomansa suhteet ja sosiaalisen pääomansa.28
Maastapoistaminen on erityisen raskas prosessi niille, joilla on
perheenjäseniä tai jopa omia lapsia Suomessa ja joille palautus
tarkoiaa käytännössä perhe-elämän loppua. Maastapoistamisilla
on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, sillä ne kosket-
tavat palauteujen lisäksi heidän puolisoitaan, perheenjäseniään,
ystäviään sekä työ- tai opiskelukavereitaan. Karkotuspäätökset
koskevat myös henkilöitä, jotka ovat saaaneet asua suurimman
osan elämästään Suomessa. Heillä ei välämää ole enää yhteyk-
siä palautusmaahansa, eivätkä he välämää enää osaa kyseisen
maan kieltä. Maastapoistaminen onkin verrannollinen pakotet-
tuun muuoliikkeeseen, sillä se merkitsee pakoteua lähtemistä
paikasta, jonne on rakentanut elämänsä tai jossa olisi mahdollista
elää turvallista elämää.29
Kaikki ulkomaalaiset eivät kuitenkaan vastusta maastapois-
tamista: luvun alussa kuvaujen esimerkkien mukaisesti monet
ulkomaalaiset pikemminkin pyytävät poliisia toimeenpanemaan
palautuksensa mahdollisimman pikaisesti. Maastapoistaminen
onkin vähemmän dramaainen tilanne niille, jotka ovat oleskel-
leet vain väliaikaisesti maassa, mahdollisesti vain päiviä tai viik-
koja, ja joilla ei ole erityisiä siteitä Suomessa. Näin ollen maas-
tapoistaminen voi tarkoiaa katkosta suunnitelmiin, oli sien
kyse liikkumisesta, työnteosta tai epävirallisesta toimeentulosta.
Liikkuminen on usein luonteva vaihtoehto tavoitella parempaa
elämää etenkin monille köyhistä maista – mukaan lukien Itä-Eu-
roopan maat – lähteville nuorille miehille. Myös oleskeluluvan
Etelä-Euroopan maissa saaneet siirtolaiset jatkavat liikkumistaan
Euroopassa johtuen puuellisesta sosiaaliturvasta ja rajallisista
työmahdollisuuksista. Monet siirtolaiset hankkivat toimeentu-
lonsa tekemällä pimeitä töitä tai muutoin epävirallisen keinoin
vaihtoehtojen puueessa, sillä heillä ei useinkaan ole oikeua so-
28 Khosravi 2018.
29 Gibney 2013.
Jukka Könönen
150
siaalietuuksiin eikä myöskään laillista työnteko-oikeua tosissa
EU-maissa. Maastapoisteavien joukossa on myös henkilöitä,
jotka ovat syyllistyneet toistuvasti rikoksiin tai ovat suorianeet
vankeusrangaistuksen Suomessa.
Vaikka maastapoistamiset ilmentävät valtion väkivaltamono-
polin käyöä ei-kansalaisiin, ulkomaalaiset eivät ole passiivisia
karkotuskoneiston uhreja, vaikka heidän vaikutusmahdollisuu-
tensa ovatkin usein rajalliset. Ulkomaalaiset mieivät aktiivisesti
eri vaihtoehtoja sekä niihin liiyviä hyötyjä ja riskejä maastapois-
tamisprosessin aikana. Kaikki palauteavat henkilöt eivät vas-
tusta palautustaan tai he valitsevat vapaaehtoisen paluun muiden
vaihtoehtojen puuuessa.30 Usein keskeinen vastarinnan muoto
pakenemisen tai aktiivisen vastarinnan sijaan on turvautuminen
oikeudellisiin prosesseihin maastapoistamispäätöksen kumoami-
seksi,
31
sillä valitukset kielteisistä turvapaikkapäätöksistä tai uu-
det turvapaikkahakemukset mahdollistavat eräänlaisen jatkoajan
maastapoistamisprosessiin. Uusi oleskelulupahakemus työn tai
perhesiteen perusteella ei kuitenkaan estä käännytystä, jos hen-
kilöllä on jo voimassa oleva maastapoistamispäätös esimerkiksi
kielteisen turvapaikkapäätöksen myötä.
Täytäntöönpanokelpoisen maastapoistamispäätöksen jäl-
keen ulkomaalainen voi yriää piileskellä viranomaisia omien
tukiverkostojensa avulla tai paeta Suomesta toisiin Euroopan
maihin, joissa hänellä on mahdollisesti paremmat mahdollisuu-
det elää paperiomana tai saada oleskelulupa. Kiinnijäämisen
ja säilöönoton jälkeen henkilö voi yriää aktiivisesti vastustaa
palautuksensa toimeenpanoa. Palautuksen toimeenpanon kes-
keyäminen yleensä ainoastaan lykkää palautusta, sillä poliisi
voi järjestää maastapoistamisen tarviaessa tavallista isommilla
resursseilla. Ainoastaan tilanteissa, joissa henkilön identiteet-
tiä ei voida varmistaa tai hänen kotimaansa ei suostu oamaan
30 Könönen 2021.
31 Hasselberg 2016.
Maastapoistamisten aika
151
vastaan palauteavia, henkilöstä voi tulla karkoamaton (un-
deportable) ainakin väliaikaisesti.
32
Monet Irakista ja Afganista-
nista tulleet turvapaikanhakijat ovat tällaisessa välitilassa, jossa
heille ei ole myönney kansainvälistä suojelua, mua heitä ei
voida tosiasiallisesti palauaa. He eivät silti välämää ole pa-
periomina Suomessa, koska ovat tehneet uusia turvapaikka-
hakemuksia.
Huolimaa maastapoistamisjärjestelmään käytetyistä huo-
maavista resursseista ja maastapoistamispäätöksiin sisältyvistä
maahantulokielloista palautukset eivät merkitse välämää
muuoliikkeen loppua vaan sen väliaikaista katkosta. Riippuen
henkilön tilanteesta, resursseista ja palautusmaasta liikkuminen
uudelleen takaisin Suomeen tai muualle Eurooppaan onkin mer-
kiävä vastarinnan muoto. Useita kertoja Suomesta palauteujen
Viron kansalaisten ja muiden ulkomaalaisten lisäksi muut haas-
taelemani säilöönotetut suunnielivat palaavansa Eurooppaan.
33
Uudelleenliikkumisen mahdollisuudet ja kustannukset riippuvat
pitkälti palautusmaasta: liikkuminen EU-maasta toiseen on ym
-
märreävästi helpompaa kuin esimerkiksi Länsi-Afrikasta Eu-
rooppaan palaaminen, mikä edellyää vaarallista matkaa Välime-
ren poikki. Huolimaa liikkumisen korkeaista kustannuksista ja
riskeistä myös monet Irakiin ja Afganistaniin palautetut pyrkivät
lähtemään joko lähialueiden turvallisimpiin maihin tai mahdol-
lisuuksien mukaan takaisin Eurooppaan.
34
Eurooppaan palaa-
vat henkilöt saaavat joutua kuitenkin uudelleen palautetuiksi
maahantulokiellon seurauksena: maahantulokiellot ilmentävät
maastapoistamisten ajallista kestoa tilallisen siirtymän jälkeen ja
aseavat henkilökohtaisia rajoja, jotka voivat realisoitua tulevai-
suudessa.35
32 Campesi 2015.
33 Könönen 2021.
34 Schuster & Majidi 2015.
35 Könönen 2022.
Jukka Könönen
152
Vaihtoehdoomuuden aika
Vaikka julkisessa keskustelussa ”pakkopalautuksista” ja myös
kansainvälisessä karkotuksia käsielevässä tutkimuksessa viite-
pisteenä usein on koniktialueelle odoava kielteisen päätöksen
saanut turvapaikanhakija tai haavoiuvassa asemassa oleva pape-
riton siirtolainen, maastapoistamiset koskeavat hyvin erilaisissa
tilanteissa olevia ulkomaalaisia, joiden maassaoloaika, sosiaaliset
siteet Suomessa sekä palautukseen liiyvät riskit eroavat huomat-
tavasti toisistaan. Merkiävä osa maastapoistamisista Suomesta
toimeenpannaan Itä-Euroopan maihin tai toisiin EU-maihin, ja
niiden kohteina ovat useimmiten Viron, Romanian, Venäjän, Ira-
kin, Nigerian, Gambian ja Albanian kansalaiset. Myös samasta
maasta kotoisin olevat tai samalla perusteella maastapoistea-
vat voivat kohdata hyvin erilaisia haasteita: palautusmaa ei vält-
tämää vastaa henkilön kansalaisuua johtuen hänen aikaisem-
masta maahanmuuohistoriastaan muualla Euroopassa, kun taas
esimerkiksi turvapaikanhakijat ovat eri tavalla haavoiuvassa
asemassa riippuen lähtömaan tilanteesta ja yksilöllisistä uhkista.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen ohella maastapoistamisen koh-
teeksi voi joutua myös rikostutkinnan seurauksena tai mikäli hen-
kilö ei täytä maahantuloon ja maassaoleskeluun vaadiavia kri-
teerejä.
Vaikka maastapoistamiset näyäytyvät usein dramaaisina
tapahtumina, niitä edeltää yleensä pitkä prosessi oleskelulupa- tai
turvapaikkahakemuksesta kielteiseen päätökseen ja siitä tehdyn
valituksen käsielyyn, päätösten tiedoksiannosta maastapoista-
mispuhueluun ja vapaaehtoisen paluun neuvoeluista turvaa-
mistoimien, kuten säilöönoton, käyöön. Aika maastapoistamis-
päätöksestä sen toimeenpanoon vaihtelee päivistä jopa vuosiin
ja riippuu maastapoistamisen perusteesta, viranomaisten resurs-
seista ja palautusmaasta. Maastapoistaminen vaikuaa ulkomaa
-
laisen asemaan myös palautuksen jälkeen maahantulokieltojen
kaua, mua niistä huolimaa palautuksia voi seurata uudellee
-
Maastapoistamisten aika
153
liikkumisen aika. Maastapoistamiseen liiyvien oikeudellis-hal-
linnollisten prosessien huomioiminen on tärkeää tutkimuksessa,
koska kyseiset prosessit määriävät erilaisia ajallisia rajoja ja vai-
kuavat merkiävästi ulkomaalaisten neuvoeluihin ja kamppai
-
luihin.
Maastapoistamisprosessiin liiyvien erilaisten ajallisten ulot-
tuvuuksien lisäksi maastapoistamisten aika kuvaa nykyistä maa-
hanmuuopolitiikkaa, jossa palautukset ja hallinnollisten pakko-
keinojen käyö näyäytyvät välämäöminä ratkaisuina epävi-
rallisesta maahanmuutosta esiteyihin uhkakuviin. Maastapois-
tamisia läpäisee yleisen järjestyksen ja turvallisuuden logiikka
riippumaa yksilöllisistä maastapoistamisen perusteista. Mikäli
ilman oleskeluoikeua olevia henkilöitä ei poisteta maasta, pa-
periomien määrä lisääntyy, mikä puolestaan poliisin mukaan
vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuua, lisää rikollisuua ja
ääriliikkeitä sekä johtaa yhteiskunnan epävakauteen.36 Kansain-
välisessä tutkimuksessa onkin puhuu pitkään muuoliikkeiden
turvallistamisesta ja kriminalisoinnista
37
viitaten siihen, kuinka
etenkin epävirallisista muuoliikkeistä rakennetaan erityinen
turvallisuusuhka, mikä puolestaan oikeuaa tiukat kontrollitoi-
met. Samalla maahanmuuton hallintaan sovelletaan rikostor-
juntaa muistuavia toimintatapoja ja pakkokeinoja: esimerkiksi
säilöönotosta on muodostunut rutiininomainen toimenpide
maastapoistamisen turvaamiseksi huolimaa hallinnolliseen va-
paudenriistoon liiyvistä ongelmista ihmisoikeuksien näkökul-
masta.
Maahanmuutosta on tullut voimakkaasti politisoitunut ky-
symys nationalismin ja äärioikeiston vaikutuksen voimistumi-
sen seurauksena: maastapoistamiset konkretisoivat yhteisöön
kuulumisen ehdot ja rajat ulossulkemisen kaua. Maastapoista-
miset eivät kuitenkaan ole väistämätön ilmiö, vaan ne ovat aina
36 Poliisi 2017.
37 Esim. Franko 2019.
Jukka Könönen
154
seurausta maahanmuuopolitikasta – yhtäältä laillisen oleskelun
ja maastapoistamisen kriteerit määriävästä lainsäädännöstä, toi-
saalta toimeenpanevien viranomaisten käyämästä harkinnasta
oleskelulupa- ja käännytyspäätöksissä. Nykyisen lainsäädännön
puieissa olisi mahdollista esimerkiksi myöntää enemmän kan-
sainvälistä suojelua koniktialueilta tuleville turvapaikanhakijoille
tai käännytyspäätöksen sijaan määrätä vähäisten rikosten osalta
ainoastaan sakkorangaistus – kuten Suomen kansalaiselle. Maas-
tapoistamiset ovat viime kädessä seurausta kansallisvaltiojärjestel-
mästä, jossa syntymäpaikka määriää pitkälti ihmisten oikeuksia
ja jossa valtioilla on oikeus pääää liikkumisen ja maahanmuu-
ton ehdoista. Näin ollen rakenteellinen väkivalta läpäisee koko
maahanmuuton hallinnan järjestelmää ja ylläpitää sekä tuoaa
eriarvoisuua eroelemalla ne, joiden liikkumisen oikeus syistä
riippumaa on itsestäänselvää, niistä, joiden liikkumiselle ja maa-
hanmuutolle asetetaan tiukkoja kriteerejä ja jotka voidaan pois-
taa maasta, mikäli heidän toimintansa eivät vastaa joustamaomia
hallinnollisia kategorioita.
Voimakeinoin toimeenpannut palautukset ja säilöönoo voi-
daan ymmärtää osana ”rajaspektaakkelia”,
38
joka toimii samalla
symbolisena viestinä niin siirtolaisille kuin huolestuneille kansa-
laisillekin tekemällä näkyväksi tiukan maahanmuuopolitiikan.
Vastaavasti karkotusten vastustaminen tiivistyy julkisuudessa
eräänlaiseen humanitääriseen spektaakkeliin: turvapaikanhakijoi-
den ”pakkopalautukset” ja säilöönoo tuomitaan kohtuuomina,
poliisin voimankäyöä arvostellaan ja Maahanmuuoviraston
turvapaikkalinjauksia kritisoidaan, samalla kun muita ulkomaa-
laisia poistetaan maasta rutiininomaisesti. Huomion rajaaminen
yksiäiseen henkilöön kohdistuvaan voimankäyöön ja ”pak-
kopalautuksiin” ei kuitenkaan välämää johda rakenteellisen
väkivallan käsielemiseen. Se voi päätyä myös etuoikeutetusta
38 De Genova 2002.
Maastapoistamisten aika
155
asemasta tehtyihin moraalisiin eroeluihin oikeutetuista ja epä-
oikeudenmukaisista palautuksista. Vaikka dramaainen, yksiäi-
seen henkilöön kohdistuva väkivalta on helpommin tuomiavissa
kuin eriarvoisuuksia ylläpitävä ja niitä tuoava rakenteellinen vä-
kivalta, maastapoistamiset koskevat potentiaalisesti kaikkia ul-
komaalaisia ja vaikuavat heidän elämäänsä tuoamalla epävar-
muua tulevaisuudesta.
Lähteet
Andersson, Ruben (2014) Illegality, Inc.: Clandestine migration and the business of
bordering Europe. Berkeley: University of California Press.
Boehm, Deborah (2016) Returned: Going and coming in an age of deportation. Berkeley:
University of California Press.
Campesi, Giuseppe (2015) Hindering the deportation machine: An ethnography of
power and resistance in immigration detention. Punishment & Society 17:4, 427
453.
Collyer, Michael (2018) Paying to go: Deportability as development. Teoksessa Shahram
Khosravi (toim.) Aer deportation: Ethnographic perspectives. Lontoo: Palgrave
Macmillan, 105126.
Cwerner, Saulo B (2001) e times of migration. Journal of Ethnic and Migration Studies
27:1, 7–36.
De Genova, Nicholas (2002) Migrant ”illegality” and deportability in everyday life.
Annual Review of Anthropology 31, 419444.
Ellermann, Antje (2009) States against migrants. Deportation in Germany and the United
States. Cambridge: Cambridge University Press.
Eule, Tobias & Lisa Marie Borrelli & Annik a Lindberg & Anna Wyss (2018) Migrants
before the law: Contested migration control in Europe. Lontoo: Palgrave Macmillan.
Franko, Katja (2019) e crimmigrant other: Migration and penal power. Lontoo:
Routledge.
Hasselberg, Ines (2016) Enduring uncertainty: Deportation, punishment and everyday life.
Lontoo: Berghahn Books.
Gibney, Mahew (2013) Is deportation a form of forced migration? Refugee Survey
Quarterly 32:2, 116129.
Griths, Melanie (2014) Out of time: e temporal uncertainties of refused asylum
seekers and immigration detainees. Journal of Ethnic and Migration Studies 40:12,
19912009.
Griths, Melanie & Ali Rogers & Bridget Anderson (2013) Migration, time and
temporalities: Review and prospect. COMPAS Research Resources Paper.
COMPAS: Oxford.
Khosravi, Shahram (2018) Introduction. Teoksessa Shahram Khosravi (toim.) Aer
deportation: Ethnographic perspectives. Lontoo: Palgrave Macmillan, 1–14.
Könönen, Jukka (2014) Pidätelty elämä. Rajat prekaarisuua tuoavana
instituutiona.Oikeus 43:2, 171191.
Jukka Könönen
156
Könönen, Jukka (2015)Maahanmuuton hallinta ja hallitsemaomuus: Huomioita
rajojen ja liikkumisen suhteista Euroopassa.Tiede & edistys40:4, 227248.
Könönen, Jukka (2017) Remote justice. e im-potentiality of the law in judicial reviews
of immigrant detention in Finland. Materiali per una storia della cultura giuridica
47:2, 573588.
Könönen, Jukka (2020) Legal geographies of irregular migration: An outlook on
immigration detention. Population Space and Place 26(5), e2340. DOI: hps://doi.
org/10.1002/psp.2340
Könönen, Jukka (2021) e waiting game: Immigration detention as the waiting room of
immigration law. Migration Studies 9:3, 721739.
Könönen, Jukka (2022) Borders in the future: policing unwanted mobility through entry
bans in the Schengen area. Journal of Ethnic and Migration Studies. DOI: hps://
doi.org/10.1080/1369183X.2022.2029375
Malkki, Liisa (2012) Kuluuri, paikka ja muuoliike. Tampere: Vastapaino.
Leekers, Arjen & Mieke Kox (2016) Pressured into deportation? Detainees’ (un)
willingness to ”return” and the moderating inuence of international relations.
Teoksessa Rich Furman, Douglas Epps & Greg Lamphear (toim.) Detaining the
immigrant other. Global and transnational issues. Oxford: Oxford University Press,
15–26.
Peutz, Natalie (2006) Embarking on an anthropology of removal. Current Anthropology
47:2, 217241.
Rigo, Enrica (2009) Rajojen Eurooppa. Helsinki: Tutkijaliio & LIKE.
Poliisi (2019) Maastapoistamisohje. Saatavilla pyydeäessä.
Poliisi (2017) Laioman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma 2017
2020. Helsinki: Poliisihallitus.
Poliisi (2021) Maastapoistamistilastot. Saatavilla pyydeäessä.
Robertson, Shanti (2014) Time and temporary migration: e case of temporary
graduate workers and working holiday makers in Australia. Journal of Ethnic and
Migration Studies 40:12, 19151933.
Schuster Liza & Nassim Majidi (2015) Deportation stigma and re-migration. Journal of
Ethnic and Migration Studies 41:4, 635–652.
Tazzioli, Martina (2018) e temporal borders of asylum. Temporality of control in the
EU border regime. Political Geography 64, 1322.
Yhdenvertaisuusvaltuuteu (2020) Maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonta –
havaintoja vuosilta 20142019. Helsinki: Yhdenvertaisuusvaltuuteu.
ResearchGate has not been able to resolve any citations for this publication.
Article
Full-text available
Despite their prominent role in the Return Directive and the constitution of the common European border regime, entry bans and their role in the governance of unwanted mobility remain largely unexamined in migration research. Entry bans accompany removal decisions for non-compliant or criminalised non-citizens, applying by default in the whole Schengen area, excluding EU citizens and legally residing third-country nationals, who receive national bans. In this article, drawing from my research on the immigration detention system in Finland, I discuss how entry bans sanction and irregularise movement mainly inside Europe, complicate non-citizens' regularisation, and affect their mobility strategies. Despite also being intertwined with crime control in Finland, national entry bans seem largely ineffective in preventing unwanted mobility inside the Schengen area: many Estonian citizens, in particular, are detained and removed from Finland several times a year. Notwithstanding the Europe-wide effect intended in the Return Directive, national entry bans issued alongside Schengen bans reintroduce borders inside Europe. Furthermore, by prolonging the duration of removal orders for years, entry bans establish individual borders that may be faced in the future.
Article
Full-text available
In this article, I discuss legal geographies of irregular migration, drawing on a case study on immigration detention in Finland. Based on analysis of detention records, four different types of legal geographies are identified, relating to south-north movement of third-country nationals inside Europe, criminalised Eastern European EU citizens , irregularity during the asylum process (in particular, related to the Dublin Regulation) and irregularly residing foreign nationals, including deportable long-term residents. The analysis focuses on the relations between space, law and persons during detainees' irregular migration trajectories, paying attention to their varying entry routes, residence times, legal grounds for removal and detention and removal countries. I argue for the need for empirically contextualised analysis that addresses the complex relations between law and geography beyond a particular national context, in order to better understand the dynamics of irregular migration in all its variety.
Article
Full-text available
In this article, I examine detained third-country nationals’ negotiations with the immigration system during detention, focusing on how immigration and removal proceedings inform their waiting while in detention. Based on multisited ethnographic research into the immigration detention system in Finland, I argue that waiting in immigration detention needs to be understood as a relational concept that involves different objects and expectations depending on the details of detainees’ immigration cases that affect the possibility of being released and the country of removal under the common European border regime. Immigration detention is a ‘waiting room’ of immigration law in that detainees wait for the outcome of pending immigration proceedings or the implementation of enforceable removal decisions. At the same time, immigration detention constitutes a space of border struggles, or what I call the ‘waiting game’, where detainees actively negotiate with authorities concerning their immigration cases, including terms of removal. Contrary to common belief, deportable detainees did not usually actively resist removal, especially to other European Union Member States. Instead, waiting in detention is a different matter for those with pending immigration decisions or whose removal would be to African or Middle Eastern countries. Additionally, detainees’ migration preferences affect their level of compliance and attitudes while in detention: many research participants planned to come back to Europe. My empirical analysis demonstrates that detention times and detainees’ attitudes toward removal are significantly dependent upon their individual immigration cases and their country of removal, resulting in different temporal horizons among waiting detainees.
Article
Full-text available
Artikkelissa tarkastelen maahanmuuttoa kiinnittäen huomion maahantulon ja pysyvän oles-keluluvan saamisen väliseen vuosia kestävään vaiheeseen. Artikkelin viitekehys perustuu kansainväliseen keskusteluun rajojen muutoksesta. Rajat eivät ainoastaan sääntele maahantuloa, vaan ne määrittävät myös erilaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia jäädä maahan. Artikkelissa analysoin EU:n ulkopuolelta tulleiden hen-kilöiden (N=32) haastattelujen kautta eri oikeudellisten asemien materiaalisia vaikutuksia ulkomaalaisten elämälle. Prekaarisuuden käsitteellä viittaan oikeudellisiin asemiin liittyvään ehdollisuuteen, epävarmuu-teen ja tilapäisyyteen. Maahanmuutto ei ole lineaarinen prosessi maahantulosta kansalaisuuteen, vaan myös maassa jo oleskelevat ulkomaalaiset joutuvat luomaan oleskelustrategioita jäädäkseen maahan. Erilaiset oikeudet suhteessa sosiaaliturvaan, työntekoon ja perheenyhdistämiseen vaikuttavat konkreettisesti ulko-maalaisten yhteiskunnalliseen asemaan. Prekaarin oikeudelliseen asemaan liittyvä vajaavaltaisuus vaikut-taa myös sosiaalisiin suhteisiin ja voi luoda henkilökohtaista riippuvuutta esimerkiksi avioliitossa. Oles-kelulupajärjestelmä pilkkoo ulkomaalaisten elämää odotusvaiheisiin, mikä lisää epävarmuutta ja vahvis-taa kokemusta tilapäisyydestä. Termillä pidätelty elämä viittaan siihen, kuinka rajat viivyttävät itsenäi-sen elämän mahdollisuutta. Huomion kiinnittäminen oikeudellisiin asemiin luo uudenlaisen näkökulman keskusteluun paperittomuudesta, maahanmuuton hallinnasta ja kotoutumisesta.
Article
Full-text available
Artikkelissa tarkastelen liikkumisen hallinnan lähtökohtia, rajojen muuttunutta roolia sekä niiden erilaisia tilallisia ja ajallisia muotoja liikkumisen pidättämisessä eurooppalaisessa kontekstissa ennen kaikkea siitä näkökulmasta, minkälaisia vaikutuksia rajoilla on niitä ylittäville ihmisille. Siirtolaisten liikettä on tarkasteltava suhteessa rajoihin, sillä ilman rajoja ei olisi siirtolaisuutta tai maahanmuuttoa, vaan ainoastaan liikkuvia ihmisiä. Rajat ovat maahanmuuttopolitiikan keskeinen instituutio, koska ne muokkaavat liikkumisen olosuhteita ja erottelevat rajoja ylittäviä ihmisiä kansalaisuuden, maahantulon syyn tai riskianalyysien perusteella. Rajat seuraavat siirtolaisia Euroopan oikeudelliseen tilaan, sillä heidän asemaansa määrittää karkotuksen mahdollisuus niin kauan, kunnes he saavat pysyväisluonteisen oleskeluluvan. Euroopan rajat eivät käy yksiin territoriaalisten rajojen kanssa, vaan niiden toiminta liikkumisen hallinnan välineenä niin Euroopan sisä- kuin ulkopuolella on mahdollista tavoittaa vain suhteessa siirtolaisten liikkeeseen.
Article
Full-text available
The article examines the judicial review on legal grounds of immigrant detention in Finland based on multi-sited ethnographic research and mixed-method data. While the legal framework on immigrant detention is well established in Finland, the district courts endorse detention orders that have been issued and implemented by the police or the border guards without thorough judicial scrutiny. The court hearing is largely a formality, and short processing times, lack of individual assessment, and low release percentages confirm a very low threshold for detention of immigrants. I argue that the ineffective legal review process legitimizes and normalizes detention and leaves wide discretionary powers to the police, who are the main actors in the detention and removal system.
Book
Full-text available
Focusing on the lived experience of immigration policy and processes, this volume provides fascinating insights into the deportation process as it is felt and understood by those subjected to it. The author presents a rich and innovative ethnography of deportation and deportability experienced by migrants convicted of criminal offenses in England and Wales. The unique perspectives developed here – on due process in immigration appeals, migrant surveillance and control, social relations and sense of self, and compliance and resistance – are important for broader understandings of border control policy and human rights. This title was made Open Access by libraries from around the world through Knowledge Unlatched.
Book
Returned follows transnational Mexicans as they experience the alienation and unpredictability of deportation, tracing the particular ways that U.S. immigration policies and state removals affect families. Deportation-an emergent global order of social injustice-reaches far beyond the individual deportee, as family members with diverse U.S. immigration statuses, including U.S. citizens, also return after deportation or migrate for the first time. The book includes accounts of displacement, struggle, suffering, and profound loss but also of resilience, flexibility, and imaginings of what may come. Returned tells the story of the chaos, and design, of deportation and its aftermath.