ArticlePDF Available

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä opinnäytetyön työelämäyhteydestä / Students’ perceptions of the connection between the thesis and working life

Authors:

Abstract

Tässä eksploratiivisessa tapaustutkimuksessa kartoitettiin valmistumisvaiheessa olevien terveys- ja hyvinvointialan ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä opinnäytetyön työelämäyhteydestä. Määrällisenä aineistona käytettiin valtakunnallisen AVOP-kyselyn vuoden 2019 yhden ammattikorkeakoulun terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoiden (n=595) valmistumisvaiheen opinnäytetyöhön liittyvien neljän palautekysymyksen tunnuslukuja. Laa- dullinen aineisto koostui 16 opiskelijan teemahaastatteluista. Tulokset osoittivat, että opinnäytetyöhön ja työelämäyhteyteen liittyy monia näkökulmia ja haasteita. Tuloksia tarkasteltiin integratiivisen pedagogiikan mallin viitekehyksessä. Opinnäytetyön tekemiseen liittyviksi yläteemoiksi määrittyivät yhteistyö, opinnäytetyöprosessi ja ohjaus. Parhaimmillaan opinnäytetyöt toimivat sekä opiskelijan, työelämän että ammattikorkeakoulun yhteisenä ohjattuna oppimisareenana, jossa aitoja kehittämiskohteita pohditaan ja ratkotaan kaikkien toimijoiden yhteisessä vuorovaikutuksessa eri organisaatioiden toimintakulttuurit ja -prosessit huomioiden. Tuen saaminen ja ryhmässä toimiminen koettiin aineiston perusteella merkitykselliseksi opiskeluprosessia edistäväksi tekijäksi. Tulosten perusteella voidaan onnistuneen opinnäytetyöprosessin lähtökohdaksi määritellä hyvä yhteistyö kaikkien prosessitoimijoiden kesken. https://akakk.fi/wp-content/uploads/Aikakauskirja-2.21-C-Väänänen-et-al..pdf
50
Ammattikorkea-
kouluopiskelijoiden
näkemyksiä opin-
ytetyön työelämä-
yhteydestä
Ilkka Väänänen
FT, AmO, dosentti, erikoistutkija
LAB-ammattikorkeakoulu
ilkka.vaananen@lab.fi
Päivikki Lahtinen
KT, lehtori
LAB-ammattikorkeakoulu
paivikki.lahtinen@lab.fi
Sirpa Laitinen-Väänänen
TtT, johtava tutkija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu,
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
sirpa.laitinen-vaananen@jamk.fi
Väänänen, I., Lahtinen, P. ja Laitinen-Väänänen, S. (2021). Ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä opinnäy-
tetyön työelämäyhteydestä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 23 (2), 50-64.
51
Tiivistelmä
Tässä eksploratiivisessa tapaustutkimuk-
sessa kartoitettiin valmistumisvaiheessa
olevien terveys- ja hyvinvointialan ammat-
tikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä
opinnäytetyön työelämäyhteydestä. Mää-
rällisenä aineistona käytettiin valtakunnal-
lisen AVOP-kyselyn vuoden 2019 yhden
ammattikorkeakoulun terveys- ja hyvin-
vointialan opiskelijoiden (n=595) valmistu-
misvaiheen opinnäytetyöhön liittyvien nel-
jän palautekysymyksen tunnuslukuja. Laa-
dullinen aineisto koostui 16 opiskelijan tee-
mahaastatteluista. Tulokset osoittivat, että
opinnäytetyöhön ja työelämäyhteyteen liit-
tyy monia näkökulmia ja haasteita. Tulok-
sia tarkasteltiin integratiivisen pedagogii-
kan mallin viitekehyksessä. Opinnäytetyön
tekemiseen liittyviksi yläteemoiksi määrit-
tyivät yhteistyö, opinnäytetyöprosessi ja
ohjaus. Parhaimmillaan opinnäytetyöt toi-
mivat sekä opiskelijan, työelämän että am-
mattikorkeakoulun yhteisenä ohjattuna op-
pimisareenana, jossa aitoja kehittämiskoh-
teita pohditaan ja ratkotaan kaikkien toimi-
joiden yhteisessä vuorovaikutuksessa eri
organisaatioiden toimintakulttuurit ja -pro-
sessit huomioiden. Tuen saaminen ja ryh-
mässä toimiminen koettiin aineiston perus-
teella merkitykselliseksi opiskeluprosessia
edistäväksi tekijäksi. Tulosten perusteella
voidaan onnistuneen opinnäytetyöproses-
sin lähtökohdaksi määritellä hyvä yhteist
kaikkien prosessitoimijoiden kesken.
Avainsanat: korkeakoulutus, opinnäytetyö,
opiskelijapalaute
Students’ perceptions of the
connection between the thesis
and working life
Abstract
This exploratory case study examined high-
er education students’ perceptions of the
connection between the thesis and work-
ing life. The quantitative material included
the statistical indicators of the feedback on
the thesis given by the students of one of
Finnish University of Applied Sciences in
the field of health and well-being (n=595)
in the nationwide ARDOP 2019 question-
naire. The qualitative material consisted of
thematic interviews with 16 students. The
results were examined in the framework of
the integrative pedagogy model. The study
indicated that there are many perspectives
and challenges associated with the connec-
tion between the thesis and working life.
The main themes related to the completion
of the theses were the cooperation, the pro-
cess and the supervision. At its best, theses
serve as a joint guided learning arena for
the student, the world of work and the high-
er education institution, where genuine de-
velopment challenges are considered and
resolved in the joint interaction and collab-
oration of all actors, taking into account the
operating cultures and processes of each
participating organization.
Keywords: higher education, thesis,
student’s feedback
52
Johdanto
Korkeakoulutuksen ja tut-
kimuksen vision 2030
tiekartassa on suomalai-
sen yhteiskunnan vah-
vuudeksi ja mahdolli-
suudeksi määritelty eri
toimijoiden yhteistyö
(Opetus- ja kulttuuri-
ministeriö [OKM], 2019, s. 5). Työelä-
mäyhteistyön kytkeminen kiinteäksi osak-
si opetusta ja oppimista onkin yksi tämän-
hetkisistä korkeakoulutuksen kehittämis-
hankkeista (OKM, n.d.). Ammattikorkea-
kouluissa työelämäyhteistyö voi toteutua
ydintehtävien kautta opiskelijan oppimis-
prosessiin monin eri tavoin integroituvana
toimintana: yhteisinä tutkimus-, kehittä-
mis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) hank-
keina, työelämälle tarjottavina palvelutoi-
mintoina tai alumniyhteistyönä. Opetus-
suunnitelmassa yhteistyön paikkoja ovat
opiskelijan työharjoittelut, opinnäytetyöt
ja erilaiset projektityyppiset opintoko-
konaisuudet (Jääskö ja muut, 2018) se-
kä muut vaihtoehtoisen opiskelutavan -
opinnollistamisen - käsitteeseen (ks. esim.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2014)
liittyvät työpaikoilla toteutuvat osaamisen
kehittämisen prosessit.
Tässä artikkelissa tarkastellaan opin-
näytetyötä ammattikorkeakoulujen ja
työelämän yhteistyöalustana. Artikkeli pe-
rustuu eksploratiiviseen tapaustutkimuk-
seen (Stebbins, 2001; Kyrö ja muut,
2013), joka tarkastelee valmistumisvai-
heessa olevien terveys- ja hyvinvointialan
ammattikorkeakouluopiskelijoiden näke-
myksiä opinnäytetyön työelämäyhteydes-
tä aineistolähtöisesti integratiivisen peda-
gogiikan mallin viitekehyksessä (Tynjälä ja
muut, 2020).
Työelämäyhteys ammattikorkea-
kouluissa
Ammattikorkeakoulujen (AMK) työ-
elämäyhteistyö pohjautuu lakiin ja ase-
tukseen sen tehtävistä (Ammattikorkea-
koululaki [AMK-laki] 932/2014; Valtio-
neuvosto [VN], 2014). Niiden mukaan
ammatillisiin asiantuntijatehtäviin täh-
täävän korkeakouluopetuksen tulee pe-
rustua työelämän ja sen kehittämisen vaa-
timuksiin sekä tukea opiskelijan amma-
tillista kasvua (AMK-laki 932/2014, 4§).
Tehtäviään suorittaessaan ammattikorkea-
koulun tulee olla erityisesti omalla alueel-
laan yhteistyössä elinkeino- ja muun työ-
elämän kanssa (AMK-laki 932/2014, 6§.)
Kun huomioidaan se, että ammattikor-
keakouluissa tehdään lähes 5 000 opetus-
ja 1 500 TKI-henkilötyövuotta ja siellä on
yli 110 000 päätoimista opiskelijaa (Vi-
punen opetushallinnon tilastopalvelu [Vi-
punen], n.d.), voidaan ammattikorkea-
kouluja pitää todella potentiaalisena työ-
ja elinkeinoelämän yhteistyökumppanina
ja -resurssina. Ammattikorkeakoulut voi-
vat kuitenkin itsenäisesti suunnitella sen,
kuinka työelämänäkökulma integroidaan
opetukseen ja TKI-toimintaan. Opiskeli-
jan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että
hänellä on opintojensa aikana oiva mah-
dollisuus osallistua monella tavalla työelä-
mäyhteistyöhön ja työelämän kehittämi-
seen (ks. esim. Väänänen & Laitinen-Vää-
nänen, 2010; 2011).
Kun tarkastellaan koulutuksen ja tut-
kimustoiminnan yhteyttä, se voidaan jä-
sentää aineelliseksi, aineettomaksi ja ko-
koavaksi (Neumann, 1992). Aineellisessa
yhteydessä on keskiössä tutkimustiedon
ja -taitojen välittäminen korkeakoulus-
ta työelämälle. Tällöin kyse ei ole yhdes-
sä tuottamisesta vaan ikään kuin teki-
jä-hyötyjä-asetelmasta. Aineettomassa yh-
teydessä tarkastellaan opiskelijan amma-
53
tillista kehittymistä ja asiantuntijana kas-
vua tutkimuksen teon yhteydessä ja siinä
kuvataan korkeakouluopiskelijoiden tai-
pumusten, asenteen ja sitoutumisen ke-
hittymistä suhteessa tietoon ja havaintoi-
hin. Kokoavassa yhteydessä taas on kyse
korkeakoulutoimintaa ohjaavasta koko-
naisesta viitekehyksestä ja työelämän toi-
mijoiden sekä korkeakoulun ydintoimin-
tojen integroimisesta. Tämä laajin näkö-
kulma tarkoittaa ammattikorkeakoulussa
koulutus- ja TKI-toiminnan yhdistämistä
saumattomaksi toimintaympäristöyhteis-
työksi opintoja hankkeistamalla tai pro-
jekteja opinnollistamalla (Väänänen &
Peltonen, 2020).
Työelämäyhteyttä opetukseen, oppimi-
seen ja koulutukseen integroivia malle-
ja on rakennettu ja esitetty useita (esim.
Guile & Griths, 2001; Fung, 2017;
Jääskelä ja muut, 2017; Tynjälä ja muut,
2020). Integratiivisen pedagogiikan mal-
li (Kuvio 1) rakentuu oppijaan kiinnitty-
vän käsitteellisen, kokemuksellisen ja itse-
säätelytiedon sekä yhteisöllisen sosiokult-
tuurisen tiedon yhdistämiselle reektion
kautta. Opinnäytetyö on esimerkki oppi-
misratkaisusta, joka mahdollistaa integra-
tiivisen pedagogiikan toteutumisen. Työ-
elämään kytkeytynyt, hankkeistettu opin-
näytetyö prosessina sisältää yhteistyötä
ja vuorovaikutusta työelämän kanssa, jo-
hon opiskelija luontevasti tulee osalliseksi.
Opinnäytetyössä ja sen työstöprosessin ai-
kana opiskelija soveltaa ja testaa käsitteel-
listä teoriatietoaan ja toisaalta käsitteellis-
tää työelämästä saamaansa tai työelämän
kanssa tuottamaansa kokemus- ja käytän-
nöllistä tietoa. Näin opiskelija voi päästä
sisälle myös työelämän sosiokulttuuriseen
tietoon ja kehittää näinkin työelämäosaa-
mistansa. Parhaimmillaan opinnäytetyö-
prosessi yhdistää työelämän, opiskelijan
ja myös opettajan rakentaen käytäntöyh-
teisön. Brownin ja Duguidin (1991) mu-
kaan käytäntöyhteisöön osallistujat ratkai-
sevat ongelmia ja luovat uutta tietoa. Op-
pimiselle ja innovoinnille näissä yhteisöis-
sä on olennaista, että se tapahtuu tarinoi-
den kautta.
Kuvio 1. Integratiivisen pedagogiikan malli (Tynjälä ja muut, 2020, s. 16)
Pedagogiset
välineet:
keskustelu,
kirjoittaminen,
yhteistyö,
projektit...
Pedagoginen
tuki: ohjaus
ja palaute
Uutta
tietoa ja
osaamista.
Identiteetin
rakentumista.
Uusia työelämän käy-
täntöjä sekä palveluja
ja tuotteita.
Sosiokulttuurinen
tieto ja osaaminen
Itsesäätelytieto
Käsitteellinen/
teoreettinen tieto
Kokemuksellinen/
käytännöllinen tieto
ja osaaminen
Prosessit: ongelmanratkaisu,
interaktiivinen ajattelu, sosiaalisesti
vastuullinen eettinen toiminta,
vuorovaikutus ja yhteist
Toimijuus
E
m
o
t
i
o
n
a
a
l
i
n
e
n
u
l
o
t
t
u
v
u
u
s
:
t
u
n
t
e
e
t
,
a
s
e
n
t
e
e
t
,
m
o
t
i
v
a
a
ti
o
54
Opinnäytetyö osana ammatti-
korkeakouluopintoja
Opinnäytetyö kuuluu AMK-tutkintoon
johtaviin opintoihin (VN, 2014, 2 §).
Se on ollut ammattikorkeakoulujen alku-
vuosista lähtien yksi yhteisistä kehittämi-
sen kohteista (Oulun seudun ammattikor-
keakoulu [OAMK], n.d.). Opinnäytetyön
työelämäyhteyttä on pyritty vahvistamaan
ja sen tavoite on nähty kaksijakoisena: yh-
täältä opiskelijan ammattitaidon oppimi-
nen ja ammatillinen kehittyminen, mutta
myös työelämän kehittäminen (Rissanen,
2003). Opinnäytetyössä toteutuva työelä-
män ja ammattikorkeakoulun tutkimuk-
sellinen suhde eroaa perinteisestä tutki-
mussuhteesta. Puhutaankin tutkimus- ja
kehittämissuhteesta ja kumppanuudesta,
jossa tavoitteena on saada hyötyä ja lisä-
arvoa molemmille osapuolille (Rissanen,
2003). Työelämäyhteistyön vahvistami-
nen opinnäytetöiden yhteydessä on kä-
sitteellistetty ”hankkeistetuiksi opinnäy-
tetöiksi”. Viime vuosina (2018–2019)
opinnäytetöistä kolmeneljäsosaa (76 %)
on ollut hankkeistettuja eli niissä on ol-
lut nimettynä ohjaajaksi työelämän edus-
taja, tai työelämä on maksanut AMK:lle
tai opiskelijalle työn tekemisestä, tai työ-
yhteisön tarkoituksena on ollut alusta
lähtien hyödyntää opinnäytetyön tulok-
sia omassa toiminnassaan (Ammattikor-
keakoulujen tiedonkeruukäsikirja, 2016,
s. 58). Opinnäytetyön eettisiä näkökulmia
on vahvistettu laatimalla ammattikorkea-
koulujen yhteiset opinnäytetöiden eettiset
suositukset (Arene ry, 2020).
Aikaisempia tutkimuksia
Kirjallisuushaun perusteella näyttää siltä,
että tutkimuksia suomalaisten ammatti-
korkeakouluopiskelijoiden näkemyksis-
tä opinnäytetyöhön liittyvästä työelämä-
yhteistyöstä ja korkeakoulujen työelämä-
yhteydestä on vähän. Isohanni ja Toljamo
(2005) analysoivat kirjallisuuskatsaukses-
saan kotimaisista ja ulkomaisista tietokan-
noista löytämiään ammattikorkeakoulu-
jen opinnäytetöitä käsitteleviä tieteellisiä
julkaisuja. He totesivat aikaisempien tut-
kimusten (n=14) tarkastelleen opiskelijoi-
den, opettajien ja työelämäohjaajien käsi-
tyksiä, kokemuksia, mielipiteitä ja merki-
tyksiä opinnäytetyöstä, sen tavoitteista ja
ohjauksesta, mutta yhdessäkään ei tarkas-
teltu työelämäyhteistyötä.
Kahden fenomenograsella otteella teh-
dyn väitöskirjan aiheena on ollut ammat-
tikorkeakoulujen opinnäytetyö (Rissanen,
2003; Frilander-Paavilainen, 2005). Rissa-
nen (2003) tarkasteli työelämälähtöisyy-
den ja -kontekstin merkitystä oppimiseen,
ja osaamisen kehittämiseen. Kiinnostuk-
sen kohteena oli tradenomiopiskelijoiden
ja opinnäytetyössä mukana olleiden työ-
elämän edustajien ymmärrys työelämäläh-
töisestä opinnäytetyöstä. Tulokset osoitti-
vat, että työelämäkontekstissa toteutettu
opinnäytetyöprosessi loi autenttisen mah-
dollisuuden ammattitaidon oppimiselle ja
asiatuntijaosaamisen kehittymiselle, mut-
ta ei kuitenkaan aina taannut sitä. Kriitti-
siä tekijöitä olivat työyhteisön sitoutunei-
suus opinnäytetyöprosessiin, opiskelijan
omakohtainen mielenkiinto ongelman-
ratkaisuun ja halu oppia itseohjautuvas-
ti, sekä myös tiedonsiirron avoimuus, kes-
kustelut ja luottamus.
Frilander-Paavilainen (2005) tutki am-
mattikorkeakoulun opinnäytetyössä tavoi-
teltavaa asiantuntijuutta sekä asiantunti-
juuden ohjaamista opinnäytetyön yh-
teydessä. Tutkimuksessa haettiin teema-
haastatteluilla opiskelijoiden, opettajien
ja työelämäohjaajien näkemyksiä koulu-
tuspoliittisista ja opinnäytetyölle asete-
tuista tavoitteista sekä oppimisesta, että
opinnäytetyöprosessin ohjauksesta ja ke-
55
hittämisestä. Kävi ilmi, että opinnäytetyö
kehitti sekä yksilöllistä että yhteisöllistä
asiantuntijuutta. Kaikki osapuolet olivat
sitä mieltä, että oppimista ja opinnäyte-
työn ohjausta heikensi se, ettei yhteisiä ta-
voitteita ja arviointikriteerejä ollut, kou-
lun ja työelämän yhteistyö oli vähäistä ja
opettajien työelämäkonteksti oli löyhä.
Opiskelijat korostivat työelämän edusta-
jan roolia opinnäytetyön ohjaajana sään-
nöllisten ohjaustapaamisten vuoksi. Työ-
elämäohjaajat pitivät tärkeänä yrityksen
tavoitteiden toteutumista, mutta korosti-
vat samalla dialogista, yhteistoiminnallis-
ta ohjausta ja opiskelijan vastuuttamista.
Opiskelijan, opettajan ja työelämäohjaa-
jan jaettua ohjauksellista asiantuntijuutta
oli vain vähän. Yritykset käyttivät opin-
näytetyötä myös rekrytoinnin välineenä.
Opettajat vastuuttivat opiskelijat itsenäi-
seen työskentelyyn ja tukivat opiskelijan
asiantuntijuuden kehittymistä opettaja-
keskeisesti opinnäytetyöprosessin alku- ja
loppuvaiheessa sekä arvioinnissa. Opiske-
lijoiden mielestä opettajien ohjaus keskit-
tyi lähinnä opinnäytetyöprosessin arvioin-
tiin.
Poliisiammattikorkeakoulussa tutkittiin
opinnäyteprosessia ohjaamisen näkökul-
masta ja aineisto koostui ohjaajahaastat-
teluista. Ohjauksen painopisteen todet-
tiin olleen prosessin sijasta produktissa ja
opiskelijan edistymisen kontrollissa (Myl-
lylä ja muut, 2015). Ylemmän ammatti-
korkeakoulutuksen kuntoutuksen koulu-
tusohjelman opiskelijat ovat kokeneet, et-
tä moniammatillisella opiskelijaryhmällä
oli merkittävä roolin työelämälähtöisessä
oppimisessa (Jämsä, 2014).
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön
ja harjoittelun on todettu toteutuvan toi-
sistaan erillisinä (Siitonen, 2011). Nii-
den systemaattisella integraatiolla voitai-
siin opetus, T&K-toiminta sekä työelämä
tulisi sitoa tiukasti yhteen ja tehdä näin
työelämän kehittäjien kanssa tehokkaam-
min yhteistyötä, mikä samalla syventäi-
si opiskelijoiden yhteistyötä työelämään
(Siitonen, 2011). Myös Rissanen (2003)
on suositellut uusien työelämälähtöisten
toimintatapojen luomista sekä metodien
kehittämistä työelämälähtöisen opinnäy-
tetyön toteuttamiseksi.
Tässä artikkelissa tarkastellaan yhden
ammattikorkeakoulun valmistumisvai-
heessa olevien terveys- ja hyvinvointialan
opiskelijoiden näkemyksiä opinnäytetyös-
tä työelämän yhteistyöalustana integratii-
visen pedagogiikan mallin viitekehyksessä
(Tynjälä ja muut, 2020).
Tutkimuksen toteutus ja
utkimusmenetelmät
Tässä eksploratiivisessa tapaustut-
kimuksessa aineistoina käytet-
tiin sekä määrällistä että laadullis-
ta aineistoa. Määrällisenä näyteaineistona
oli yhden ammattikorkeakoulun vuoden
2019 valmistumisvaiheen fysioterapian,
hoitotyön ja sosiaalialan opiskelijoiden
(n=595) valtakunnallisen opiskelijapalau-
tekyselyn (AVOP, n.d.) opinnäytetyöpro-
sessin kysymysryhmän neljän väittämän
tulokset ja saman alan vastaavat valta-
kunnalliset tulokset. Väittämien vastaus-
asteikko oli seitsenportainen (1 = Täysin
eri mieltä, 4 = Siltä väliltä ja 7 = Täysin
samaa mieltä).
Koska opinnäytetyön työelämäyhteyt-
tä haluttiin ymmärtää myös yksittäisen
AMK-opiskelijan näkökulmasta, tutki-
musaineistoa rikastettiin vielä laadullisesti
teemahaastattelemalla 16 opiskelijaa. Tee-
moina olivat opiskelijan näkemys omas-
ta, ohjaajan ja työelämäohjaajan roolista
opinnäytetyöprosessissa, yhteistyö opiske-
lijan, ohjaajan ja työelämäohjaajan välillä
56
sekä se, millaista yhteistyön pitäisi opis-
kelijan omasta mielestä olla ja miten yh-
teistyötä voisi tarvittaessa kehittää. Opis-
kelijoita informoitiin tutkimuksesta ja
osallistumisen anonyymiudesta. Kaikil-
ta osallistujilta saatiin henkilökohtainen
tutkimuslupa. Tutkimuksen toteuttami-
seen oli myös koulutusalan päällikön lu-
pa. Lopullinen aineisto koostui struktu-
roidun AVOP-kyselyn määrällisistä tun-
nusluvuista ja litteroitujen haastattelujen
tekstiaineistoista.
Laadullisen aineiston analyysi käyn-
nistyi haastattelujen litteroinnilla (Esko-
la & Vastamäki, 2010, s. 43) välittömästi
haastattelujen jälkeen. Aineiston analyy-
si suoritettiin teemoittelemalla, ja se aloi-
tettiin jo teemahaastattelujen aukikirjoi-
tusvaiheessa tutustumalla aineistoon. Au-
ki kirjoitettua haastatteluaineistoa oli yh-
teensä 54 sivua (Times New Roman, 12
fontilla, rivivälillä 1). Tekstianalyysi jat-
kui lukemalla aineistoa useaan kertaan
läpi. Tässä analysoinnin vaiheessa halut-
tiin saada ymmärrys aineiston todellises-
ta sisällöstä (Ruusuvuori ja muut, 2010,
s. 13; Flick, 2014, s.422). Javadi ja Zarea
(2016) korostavat, että analyysin ensim-
mäisessä vaiheessa kaikki kerätty aineis-
to on samanarvoisessa asemassa. Tämä
tarkoittaa sitä, että tutustuessa ja lukies-
sa aineistoa on kaikkea siitä pidettävä vie-
lä tärkeänä. Seuraavassa analyysivaiheessa
oli tavoitteena erotella merkitykselliset ja
piilevät (taustalla olevat) teemat. Toisaal-
ta kahden tai useamman tiedonantajan sa-
maa asiaa tarkoittava, eri sanoin sanottu
lausuma kirjautui samaan teemaan. Tässä
vaiheessa käytettiin eriväristä yliviivausta
tekstin koodauksessa eri teemoihin. Ana-
lyysin kolmannessa vaiheessa koodattiin
teemoja edelleen sekä pyrittiin löytämään
aineistosta olennainen sisältö eri teemoi-
hin. Analyysissa oli harkittava, miten eri-
laiset koodit kuvaavat teemaa kattavasti.
Samaan aikaan oli mietittävä koodien vä-
listä yhteyttä, teemoja sekä teemojen vä-
listä tasoa. Neljännen analyysivaiheen ta-
voitteena oli parantaa koodausjärjestys-
tä erottelemalla teemoja alateemoihin ja
jättämällä pois vähemmän merkitykselli-
set teemat. Alateemoja nimettiin niiden
ydinsisällön mukaan. Alateemat kertoivat
myös jo aineiston keskeisen sisällön. Vii-
dennessä analyysin vaiheessa ylä- ja alatee-
moista piirrettiin temaattinen kartta (Ku-
vio 2). Viimeisessä eli kuudennessa vai-
heessa tulokset kirjoitettiin raporttiin (vrt.
Flick, 2014, s. 422).
Tutkimuksen kohteena olleen ammat-
tikorkeakoulun ja kaikkien suomalais-
ten ammattikorkeakoulujen AVOP-ky-
selyn tulokset esitetään väittämäkohtai-
sesti Opetushallituksen tilastopalvelusta
(Vipunen, n.d.) saatavina tunnuslukuina
(keskiarvot ja -hajonnat).
Tulokset
Opinnäytetyöpalaute
Valmistumisvaiheessa olevien ter-
veys- ja hyvinvointialan opiske-
lijoiden kaikkien opinnäytettä
koskevien AVOP-väittämien keskiarvot
sekä tutkimuksen kohteena olleessa am-
mattikorkeakoulussa että valtakunnalli-
sesti olivat yli mediaanin (4 = siltä välil-
tä). Kohdeammattikorkeakoulun kolmen
väittämän keskiarvot olivat hieman (2,1–
5,7 %) korkeammat kuin valtakunnalliset
vastaavien väittämien keskiarvot. Keski-
hajonnoissa erot aineistojen kesken olivat
yhtä pienet (alle 5,9 %). Yksittäisten väit-
tämien keskiarvot ja -hajonnat on esitetty
taulukossa 1.
Oman ammattikorkeakoulun edustajil-
ta opinnäytetyössä saadun tuen ja ohjauk-
sen riittävyyden keskiarvo oli kohdeam-
57
mattikorkeakoulussa yli viisi. Myös muilta
oman koulun opiskelijoilta saadun vertais-
tuen keskiarvo oli hieman yli viisi, mutta
työelämän edustajilta saadun tuen ja oh-
jauksen keskiarvo jäi hieman sen alapuo-
lelle. Myös työelämän ja oman ammatti-
korkeakoulun henkilökunnan välisen yh-
teistyön keskiarvo oli kohdeammattikor-
keakoulun opiskelijoiden mielestä hieman
alle viisi.
Taulukko 1. Valmistumisvaiheessa olevien terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoiden
opinnäytetyötä koskevien väittämien keskiarvot ja -hajonnat tutkimuskohteena olleessa
ammattikorkeakoulussa ja kaikissa ammattikorkeakouluissa vuonna 2019
VÄITTÄMÄ
Kohde AMK
(n=595)
Kaikki AMK:t
(n=8615)
Keski-
arvo
Keski-
hajonta
Keski-
arvo
Keski-
hajonta
Sain korkeakouluni edustajilta riittävästi
tukea ja ohjausta opinnäytetyössäni 5,3 1,7 5,0 1,8
Muilta opiskelijoilta saamani vertaistuki
auttoi opinnäytetyössäni 5,1 1,7 5,2 1,7
Työelämän edustajat antoivat riittävästi
tukea ja ohjausta opinnäytetyössäni 4,7 1,9 4,6 1,9
Yhteistyö työelämän ja korkeakouluni henkilö-
kunnan välillä toimi opinnäytetyössäni hyvin 4,7 1,7 4,5 1,8
Neljän väittämän keskiarvo ja keskihajonta 4,9 1,8 4,8 1,8
Kuvio 2. Teemakartta opinnäytetyöopintokokonaisuuteen liittyvistä ylä- ja alateemoista
Opinnäytetyön työelämäyhteys
Haastatteluaineistossa esiintyi runsaas-
ti opinnäytetyön työelämäyhteyteen liit-
tyviä näkemyksiä. Laadullisen aineis-
ton analyysin tuloksena muodostui ku-
viossa 2 esitettävä teemakartta kolmes-
ta ONT-opintokokonaisuuteen liittyväs-
tä yläteemasta (yhteistyö, ohjaus, proses-
si) sekä niiden alateemoista. Työelämän
YHTEISTYÖ
• opiskelijat
• ohjaaja
• toimeksiantaja
• työelämäohjaaja
OHJAUS
• vertaistuki
• tuki ohjaajalta
PROSESSI
• prosessikuvaus
• ohjaajan rooli
• tiedottaminen
OPINNÄYTETYÖ
58
kiinnittyminen välittyi yhteistyön ja oh-
jauksen yläteemoissa, mutta kolmannes-
sa yläteemassa (prosessi) näyttäytyi vain
ammattikorkeakoulu.
Yhteistyö
Haastatteluaineistosta yhteistyöhön liitty-
vinä teemoina nousi esille opiskelijan, op-
pilaitoksen ohjaajan ja työelämäohjaajan
yhteistyön lisäksi opiskelijoiden välinen
yhteistyö. Opiskelijoiden välisessä yhteis-
työssä merkitys kiinnittyi opiskelijoiden
toisiltaan saamaan vertaistukeen. Positii-
vinen ryhmähenki oli kannustanut nii-
täkin, jotka olisivat ehkä yksin ollessaan
jättäneet opinnäytetyönsä kesken. Ryhmä
oli kuitenkin tukenut ja motivoinut jat-
kamaan prosessia. Opiskelijat korostivat
myös vertaisarvioinnin merkitystä. Se oli
opettanut tuomaan esiin asioita omassa
työssä opinnäytetyöltä edellytetyllä taval-
la. Toisten opiskelijoiden kysymykset oli-
vat myös auttaneet. Niistä oli saanut mo-
nesti ”vinkkejä” oman opinnäytetyön si-
sältöön. Ryhmän ”tsemppihenki” oli mo-
tivaattori, joka oli auttanut opinnäytetyö-
prosessin vaikeimpina aikoina eteenpäin.
”Minulle sattui, joka ohjauskertaan aina
sama opinnäytetyöntekijöiden porukka sa-
maan aikaan. Heidän työnsä tulikin tutuksi
ja oli tosi mukavaa, kun saimme lopulta toi-
mia toistemme vertaisarvioijina.” (OP12)
”Koko meidän ohjausryhmä oli niin kan-
nustava. Siinä oli positiivinen ryhmähen-
ki.” (OP16)
Opinnäytetyön tekeminen yhdessä toi-
sen opiskelijan kanssa ei aina kuitenkaan
nopeuttanut prosessia. Pari saattoi päin-
vastoin hidastaa etenemistä, koska hän ei
osallistunut tasavertaisesti työskentelyyn.
Tällöin joutui itse kantamaan aiemmin
suunniteltua enemmän vastuuta proses-
sista ja työn valmistumisesta. Useamman
kuin yhden opiskelijan kanssa työskente-
ly koettiin yleisesti hidastavana tekijänä.
Tällöin esimerkiksi aikataulujen yhteenso-
vittaminen ja sisällön muokkaaminen oli
haasteellista.
Yhteistyö liitettiin sekä opinnäytetyö-
ohjaajan ja työelämäohjaajan väliseen toi-
mintaan sekä kaikkien kolmen keskinäi-
seen yhteistyöhön. Opiskelijat korostivat
hyvän yhteistyön merkitystä kaikkien toi-
mijoiden välillä prosessin etenemisen kan-
nalta. Erityisesti prosessin alkuvaiheessa
kolmikantaneuvottelu työelämäohjaajan
tai toimeksiantajan sekä koulun opinnäy-
tetyöohjaajan, että opiskelijan kesken oli
koettu hyväksi. Tuolloin oli voitu käydä
yhdessä keskustelua työn tavoitteista ja
työelämälähtöisyydestä.
Työelämäohjaajien ja toimeksiantajan
luottamus koettiin positiivisena tekijänä.
Toimeksiantajan tai työelämäohjaajan ai-
dolla kiinnostuksella ja aiemmalla ohjaus-
kokemuksella oli merkitystä työn edisty-
miseen. Opinnäytetyön työelämälähtöi-
syys ja aito merkitys työelämälle motivoi-
vat opiskelijoita.
Meillä oli niin hyvä tuuri työelämäoh-
jaajan kanssa, että hänellä oli kokemusta
opinnäytetöistä. Meillä oli hyvät yhteis-
työhenkilöt, joiden kanssa on pystytty to-
della hyvin sopimaan toiminnan toteu-
tuksesta, ja he ovat olleet suurena apu-
na. He ovat kantaneet kortensa kekoon
ja kyllä myöskin ohjanneet. Toimeksian-
taja on lähinnä esittänyt toiveita, mitä
hän haluaisi työltä ja antanut melko va-
paat kädet, hän on luottanut tosi hyvin.
(OP1)
Opiskelijat olivat saaneet työelämäoh-
jaajien kanssa tehdystä yhteistyöstä us-
koa omiin kykyihinsä ja lisämotivaatiota
opinnäytetyön valmistumiseen. He olivat
myös saaneet eväitä ammatilliseen kas-
59
vuunsa ja tulevaan työelämään yhteistyön
myötä. Positiivisena seikkana oli koettu
sekin, että julkaisuseminaari voitiin pi-
tää toimeksiantajan tiloissa. Sen koettiin
osoittavan toimeksiantajan aitoa kiinnos-
tusta työtä kohtaan. ”Toimeksiantajan ja
siellä ohjaajan rooli on merkittävä (kyselylo-
makkeiden jakelu). Työelämäohjaaja on ol-
lut hyvin aktiivinen. Kun sieltä on ollut yksi
henkilö, on se ollut selkeää.” (OP14)Työ-
elämäohjaajan kanssa on ollut hyvä yhteis-
työ ja olen saanut nopeasti vastauksia sähkö-
posteihin.” (OP15)
Vaikka yhteistyössä oli koettu olleen
paljon positiivisia ja opiskelijan toimi-
juutta edistäviä tekijöitä, ilmeni aineistos-
sa myös paljon erilaisia prosessia hidasta-
neita tekijöitä. Osa toi esiin, että yhteis-
työtä työelämäohjaajan ja opiskelijan vä-
lillä oli ollut liian vähän tai ei lainkaan.
Myös yhteistyö ohjaavan opettajan ja työ-
elämäohjaajan välillä oli koettu liian vä-
häiseksi. Opiskelijat olivat kokeneet ajoit-
tain olleensa sanansaattajia heidän välil-
länsä. Vaikka toteutuksesta oli sovittu tiet-
tyjä asioita toimeksiantajan kanssa, olivat
tilanteet muuttuneet ilman, että opiskeli-
jalle tai ohjaavalle opettajalle oli ilmoitet-
tu asiasta.
Ohjaus
Ammattikorkeakoulusta saadulla ohjauk-
sella oli keskeinen merkitys opinnäyte-
työprosessissa. Haastatteluaineiston pe-
rusteella ohjaava opettaja oli usein koettu
helposti lähestyttävänä henkisenä tukena,
joka oli ymmärtänyt opiskelijoiden tur-
hautumiakin. Erityisesti korostettiin oh-
jaajan tapaa kysellä prosessin aikana sen
etenemisestä. Ohjaaja oli kannustanut
työn etenemisessä ja kysellyt siitä, vaikka
opiskelija ei olisi aina ohjauksissa ollut-
kaan. Ohjaajan oli koettu tarttuneen oi-
keisiin asioihin ja antaneen oikean suun-
taista palautetta. Vastauksia kysymyksiin
oli ohjaavalta opettajalta saatu yleensä no-
peasti. Osa totesi, että olisi palauttanut
opinnäytetyön aivan liian keskeneräisenä,
ilman ohjaavan opettajan ohjausta. Vaikka
asia oli sillä hetkellä harmittanut, se tun-
tui jälkikäteen hyvältä. Ohjaajan oli hy-
vä aina muistuttaa, mitä ammattikorkea-
koulun opinnäytetyöltä vaaditaan. T-
elämäohjaajat koettiin kiireisiksi. Heillä
ei koettu olleen riittävästi aikaa ohjauk-
seen tai opiskelijan lähettämiin sähköpos-
teihin ei vastattu riittävän nopeasti tai ei
joskus ollenkaan. Työelämästä saatu ohja-
us saattoi olla myös ristiriitaista, kun sa-
man opinnäytetyön toimeksiantajalta oli
nimetty useita ohjaajia, jotka antoivat eri-
laista palautetta. ”Ohjaaja tuki meitä, oh-
jasi työn kanssa, kävimme hänen kanssaan
hyödyllisiä keskusteluja. Ohjaaja kannusti
työn teossa ja oli tavoitettavissa, kun tar-
ve vaati.” (OP11) ”Opinnäytetyön ohjaa-
jan antama palaute on ollut ihan keskeinen
asia. Hän on tarttunut oikeisiin asioihin.
En olisi yksin päässyt maaliin.” (OP17)
Prosessi
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön
prosessikuvaus oli työkaluna auttanut use-
aa opiskelijaa. Prosessikuvauksesta oli ollut
hyvä seurata mitä pitäisi tehdä seuraavak-
si ja millaisia vaiheita on vielä tekemättä.
Prosessi oli auttanut myös jonkin verran
aikataulun laatimisessa. Opinnäytetyöin-
fo haluttiin prosessikuvaukseen pakolli-
seksi osaksi prosessia. Sisäisessä tiedotus-
kanavassa (intra) olevaa prosessikuvausta
pidettiin selkeänä, mutta se oli myös he-
rättänyt alkuvaiheessa aikataulua koske-
via kysymyksiä: mitä milloinkin olisi hy-
vä olla valmiina. Opinnäytetyöhön ja sen
prosessiin liittyvää tietoa oli monessa pai-
kassa eikä aina tiedetty, mistä oikea tieto
löytyy. Osa koki saaneensa hyvää ohjausta
tähän ohjaavalta opettajaltaan, mutta osa
60
toivoi vieläkin tarkempaa aikataulutusta.
”Opinnäytetyön prosessikuvaus palveli hyvin
oman työn tekemistä. Sen avulla pysyimme
aikataulussa sekä tiesimme aina suunnil-
leen, mitä milloinkin tapahtuu ja mitä tu-
lisi tehdä sekä ennakoida.” (OP11)
Toimeksiantajan, opettaja- tai työelämä-
ohjaajan vaihtuminen kesken prosessin oli
viivästyttänyt prosessia. Mikäli toimeksi-
antajan edustaja oli vaihtunut kesken pro-
sessin, se oli viivästyttänyt esimerkiksi toi-
meksiantosopimuksen allekirjoitusta, tai
lupahakemuksen / lomakkeiden toimitus-
ta. ”Toimeksiantaja oli sitten vähän haasta-
vampi. Oli vaikea saada yksi henkilö, johon
olisimme olleet yhteydessä. Lupa-asioissa, en-
nen kesää laitettiin hakemus ja sieltä unoh-
dettiin laittaa vastaus ja toimeksiantosopi-
mus. Kesti yli kaksi kuukautta ennen kuin
meille tuli vastaus.” (OP7)
Prosessi ei ollut sujunut aina suunni-
tellussa aikataulussa. Hidastumiseen oli
vaikuttanut muun muassa opiskelijoiden
(oma tai parin) työssäkäynti ja/tai muut
opiskeluun liittyvät samanaikaiset tehtä-
vät. Aikataulu oli laadittu liian kireäksi
aloitettaessa ja oli otettu liian paljon mui-
ta opintoja opinnäytetyön rinnalle. Erityi-
sesti harjoittelujaksot koettiin hidastavina
tekijöinä. Se oli kuitenkin haluttu ottaa
vastaan, kun sellaisen oli saanut. Oma ak-
tiivisuus oli saattanut laskea myös silloin,
jos terveystilanne oli heikentynyt tai lähi-
piirissä oli tapahtunut jotain. ”Oma aktii-
visuus vaikutti, olisi voinut muokata aika-
taulua paremmin.” (OP15) ”Muut opintoi-
hin liittyvät työt ja harjoittelu opinnäytetyö-
prosessin ohella haittasivat.” (OP12)
Pohdinta
Tässä eksploratiivisessa tapaustutki-
muksessa kartoitettiin opinnäyte-
työtä ammattikorkeakoulujen työ-
elämäyhteistyön alustana. Valmistumis-
vaiheessa olevien terveys- ja hyvinvoin-
tialan opiskelijoiden näkemyksiä opinnäy-
tetyön työelämäyhteydestä tarkasteltiin
integratiivisen pedagogiikan mallin viite-
kehyksessä (Tynjälä ja muut, 2020). Tu-
losten analyysin perusteella näyttää siltä,
että opinnäytetyöhön ankkuroituva työ-
elämäyhteys näyttäytyy parhaimmillaan
opiskelijan, työelämän ja ammattikorkea-
koulun yhteisenä ohjausta vaativana op-
pimisareenana, jossa aitoja työelämän ke-
hittämiskohteita pohditaan ja ratkotaan
vuorovaikutuksessa opiskelijoiden, toi-
meksiantajan edustajien ja ammattikor-
keakouluhenkilöstön kesken.
Tutkimuskohteena olleen ammattikor-
keakoulun terveys- ja hyvinvointialan
opiskelijoiden näkemykset opinnäytetyön
työelämäyhteydestä olivat AVOP-kyselys-
sä samalla tasolla kuin kaikkien suoma-
laisten ammattikorkeakoulujen vastaavalla
alalla. Sekä työelämän että korkeakoulun
edustajilta saatu tuki ja ohjaus sekä muilta
opiskelijoilta saatu vertaistuki että työelä-
män ja korkeakoulun henkilökunnan vä-
linen yhteistyö oli seitsenportaisella astei-
kolla hieman mediaanitason yläpuolella.
Haastatteluaineistosta oli lukuisia opin-
näytetyön työelämäyhteyteen liittyviä nä-
kemyksiä, joista muodostui kolme ylätee-
maa yhteistyö, opinnäytetyöprosessi ja oh-
jaus.
Tulosten perusteella hyvän ja sujuvan
yhteistyön kaikkien toimijoiden kesken
nähtiin olevan onnistuneen työelämäyh-
teistyötä tukevan opinnäytetyöprosessin
lähtökohtana. Erityisesti prosessin alku oli
tärkeä. Opiskelijat toivat esille näkemyk-
sensä työelämäohjaajan ohjauspanoksen
merkityksestä ja sen arvostamisesta. Opis-
kelijat kokivat, että alun yhteinen tavoi-
tekeskustelutilaisuus rakensi yhteistä nä-
kemystä siitä, mitä prosessin aikana pyri-
61
tään saamaan aikaan luoden näin kaikille
yhtenevän käsityksen tavoitteista ja yhteis-
työstä. Opinnäytetyöprosessi onkin näh-
ty, ei vain opiskelijan oman henkilökoh-
taisen osaamisen, vaan myös yhteiskehit-
tämisen ja organisaatioiden välisen osaa-
misenrakentumisen foorumina (Salonen,
2013, s. 25).
Tulokset osoittivat edelleen, että vertais-
opiskelijan rooli opinnäytetyössä koettiin
tärkeäksi. Tämä tulos on yhtenevä Mäen-
pään (2014) tutkimuksen kanssa, jonka
mukaan terveydenhoitajaopiskelijat olivat
kokeneet kumppaneiden kiinnostuksen
kannustavana tekijänä, mutta työelämä-
yhteistyössä aikataulujen yhteensovittami-
sen ja erilaisen käsityksen sitoutumisesta
yhteistyöhön haasteelliseksi. Kuten Jääs-
kelä ja muut (2017) ovat todenneet, opis-
kelijatovereiden ja opettajien tuki on mer-
kittävä opiskelijan toimijuutta tukeva re-
surssi. Tuen saaminen ja ryhmässä toimi-
minen koettiin tämänkin aineiston perus-
teella merkitykselliseksi opiskeluprosessia
edistäväksi tekijäksi yhtenevästi Koivuluh-
dan ja Puhakan (2015) havaintojen kans-
sa. Kuitenkin tulosten pohjalta näyttäisi,
että yhteistyötä tekevien vertaisopiskeli-
joiden määrällä on merkitystä. Mitä vä-
hemmän opinnäytetyöprosessissa on toi-
mijoita, esimerkiksi vain ohjaaja ja ohjat-
tava, sitä herkempi suhde on yhteistyössä
tapahtuville probleemille, mutta toisaalta,
se mahdollistaa myös todennäköisemmin
paremmin aikataulussa pysymisen.
Opinnäytetyöprosessin etenemisen sel-
keys eli mitä eri vaiheissa tapahtuu sekä
selkeän tiedon saatavuus nousivat tulok-
sissa esille. Turvasiko kokemus tai tieto
selkeästä prosessista ja sovitut aikataulut
myös työelämäyhteistyön laadun opiskeli-
joiden mielestä, siihen aineistomme ei an-
na suoranaisesti vastausta. Enemmänkin
se ehkä kuvaa opiskelijan näkemystä omaa
oppimista ja hallinnan tunnetta tukevis-
ta toimista. Yhteinen prosessin alun kes-
kustelutilaisuus selkeyttäisi varmasti myös
prosessin etenemistä kaikille toimijoille.
Hankkeistettu opinnäytetyö on tulkit-
tavissa koulutuksen ja tutkimustoiminnan
kokoavaksi yhteydeksi (Neumann, 1992).
Opinnäytetyön hankkeistaminen tuo kes-
kiöön työelämän, sen tarpeeseen vastaa-
misen ja myös työelämälle työstä tulevan
hyödyn. Prosessina se integroi onnistues-
saan korkeakoulun ja työelämän vähin-
täänkin opinnäytetyöprosessin kestoiseen
luontevaan vuorovaikutukseen.
Integratiivisen pedagogiikan mallin
viitekehyksessä (Tynjälä ja muut, 2020)
opinnäytetyö ja sen prosessi näyttävät
mahdollistavan opiskelijalle pääsyn työ-
elämän ja asiantuntijayhteisön sosiokult-
tuuriseen tietoon. Tätä päätelmää tukee
opiskelijan maininnat siitä, miten merki-
tyksellisinä he kokivat työelämäohjaajan
ohjaustapaamiset, jotka kiireen takia es-
tyivät. Opinnäytetyö, sen ohjaus, ohjaajan
esittämät kysymykset ja prosessin selkeys
voidaan nähdä pedagogisina välineinä it-
sesäätelytiedon rakentumisessa, tietoisuu-
den lisääntymisenä siitä, mikä opinnäyte-
työ on ja mitä siinä tavoitellaan. Tällainen
pedagoginen tuki, ohjaus ja palaute ovat-
kin integratiivisen pedagogiikan tärkei-
tä elementtejä (Tynjälä ja muut, 2020).
Myös opinnäytetyön ja työelämäohjaajan
roolin mainittiin antaneen eväitä opiske-
lijan ammatilliseen kasvuun.
Vertais opiskelijan
rooli opinnäytetyössä
koettiin tärkeäksi.
62
Tarkasteltaessa opinnäytetyötä työelä-
män kehittämistehtävänä, se toimii työ-
paikan ja koulun rajakohteena, yhteisenä
välineenä, jossa opiskelija toimii välittäjä-
nä eli koulun ja työelämän rajanylittäjä-
nä (ks. Tuomi-Gröhn, 2001). Ammatti-
korkeakoulu ei kuitenkaan voi ulkoistaa
yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän
kanssa opiskelijan vastuulle (vrt. Jämsä,
2014). Kun kuvataan opiskelijoiden yksi-
löllistä oppimista ja työyhteisöissä toteu-
tettuja kehittämistehtäviä, on ylemmän
AMK-tutkinnon opiskelijoiden yksilö-
tason oppimisen tulokseksi määrittynyt
palvelutoimijuus (Jämsä, 2014). Opiske-
lijalle opintojakso- ja oppimistehtäväläh-
töinen työelämäyhteistyö saattaa muodos-
tua yksittäisten tehtävien sarjaksi, vaikka
ammattikorkeakoululla olisi mahdolli-
suus rakentaa olemassa olevien kump-
panuuksien ympärille laajempia, useita
opintokokonaisuuksia yhdistäviä proses-
seja. Se tuottaisi laadukasta lisäarvoa kai-
kille osapuolille ja laajemmin yhteiskun-
nalle. Opinnäytetyön kautta opiskelijal-
le mahdollistuu pääsy työelämään, siellä
olevaan tietoon, vuorovaikutukseen toi-
mijoiden kanssa ja näin syntyy mahdolli-
suus rakentaa merkityksiä oppimiselleen.
Työelämäläheisen opinnäytetyön ohjaa-
misen funktio ei saisikaan olla opintojen
suorittamisessa, vaan sekä opiskelijoiden
osaamisen että työelämän kehittämisessä.
Työelämäyhteydessä toteutuvaa oppimis-
ta motivoi se, että tarvittava tieto ja taito
voidaan ankkuroida sen todelliseen mer-
kityskontekstiin. Brew’n (2003) mukaan
oppimisessa on kyse merkityksenannos-
ta. Tiedonmuodostaminen voidaan näh-
dä yhteisöllisenä prosessina, jossa luodaan
yhdessä opettajien, työelämäedustajien ja
opiskelijoiden kanssa uusia työkäytäntö-
jä ja merkittäviä oppimiskokemuksia. Täl-
lainen yhteisöllinen tiedon rakentaminen
vaatii korkeakouluilta siirtymistä pois op-
pimistehtävälähtöisestä toiminnasta koh-
ti käytäntölähtöistä tutkivaa ja kehittävää
toimintaa (ks. Väänänen & Laitinen-Vää-
nänen, 2010).
Eksploratiivisen tapaustutkimus tarkas-
telee tutkittavaa ilmiötä avoimesti ja ai-
neistolähtöisesti ja sen tavoitteena on sy-
ventää ymmärrystä tutkittavasta, yleensä
kompleksisesta ilmiöstä (Stebbins, 2001;
Kyrö ja muut, 2013). Menetelmällisesti tä-
män tutkimuksen kontribuutiona voidaan
pitää laadullisen ja määrällisen aineiston
yhdistämistä. Vaikka määrällisen aineiston
perusjoukkona olivat kaikki vuoden 2019
suomalaisten ammattikorkeakoulujen yli
3800 terveys- ja hyvinvointialan opiskeli-
jaa, ei AVOP-kyselyn tuloksia voida yleis-
tää. Tämä johtuu siitä, että tässä aineis-
tolähtöisessä tapaustutkimuksessa näyte
(osajoukko) valittiin todennäköisyysotan-
taa käyttämättä samasta ammattikorkea-
koulusta kuin laadullisen aineiston tiedo-
nantajat. Tutkimuksen laadullisen aineis-
ton tulokset eivät myöskään ole yleistet-
tävissä, mutta ne nostavat kuitenkin esiin
pohdittavia näkökulmia opinnäytetyön ja
sen prosessin merkityksestä opiskelijalle
työelämäyhteistyöareenana. Laadullisen
tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa
korostuu analyysin systemaattisuus ja tul-
kinnan kriteeristö (Ruusuvuori ja muut,
2010, s. 27). Tässä tutkimuksessa analyy-
siprosessi kuvattiin yksityiskohtaisesti, mi-
kä auttaa lukijaa sen pohjalta arvioimaan
tutkimuksen ja tulkinnan luotettavuutta
(vrt. Koro-Ljunberg, 2005). Tutkimuksen
tiedontuottajat valikoituivat valmistumis-
vaiheen opiskelijoista satunnaisesti, mutta
kuitenkin siten, että heillä kaikilla oli ko-
kemusta tutkittavasta ilmiöstä (vrt. Kana-
nen, 2011, s. 52).
Tämä tutkimus tuotti uutta tietoa työ-
elämäläheisestä opinnäytetyöstä ja vahvis-
ti aikaisempien tutkimusten tuloksia ter-
veys- ja hyvinvointialalla. Tämän tutki-
63
muksen pohjalta voidaan nostaa muuta-
mia jatkotutkimusaiheita. Alumnien roo-
lin selvittäminen ja kehittäminen opin-
näytetyöprosessissa voisi olla mielenkiin-
toista selvittää. Myös opinnäytetyön kes-
keytyksiä ja niihin johtaneita syitä on tar-
peellista tarkastella tarkemmin.
Kiitokset
Tämä artikkeli on osa Opetus- ja
kulttuuriministeriön rahoittaman
Työelämäpedagogiikka korkea-
koulutuksessa 2018–2020 (TYÖ-
PEDA) -kehittämishankkeen alais-
ta Työelämänäkökulma opetus-
suunnitelmissa -työpakettia.
Lähteet
Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja
2016. (2016). s. 58. https://wiki.eduuni./pa-
ges/viewpage.action?pageId=39984937&pre-
view=/39984937/39987587/Ammattikorkeakoulu-
jen%20tiedonkeruuk%C3%A4sikirja%202016%20
(PDF).pdf
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. https://www.
nlex.//laki/alkup/2014/20140932
Arene ry. (2020). Ammattikorkeakoulujen opin-
näytetöiden eettiset suositukset. http://www.arene./
wp-content/uploads/Raportit/2020/AMMATTI-
KORKEAKOULUJEN%20OPINN%C3%84Y-
TET%C3%96IDEN%20EETTISET%20SUOSI-
TUKSET%202020.pdf?_t=1578480382
AVOP. (n.d.). Ammattikorkeakoulujen valmistu-
misvaiheen opiskelijapalautekysely. https://avop./
Brew, A. (2003). Teaching and Research: New re-
lationships and their implications for inquiry-based
teaching and learning in higher education. Higher
Education Research & Development, 22(1), 3–18.
Brown, J.S., & Duguid, P. (1991). Organisation-
al Learning and Communities-of Practice: Toward a
Unied View of Working, Learning and Innovation.
Organizational Science, 2(1), 40–57.
Eskola, J., & Vastamäki, J. (2010). Teemahaastat-
telu: Opit ja opetukset. Teoksessa J. Aaltola, & R.
Valli (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin (I). 3.
painos. (ss. 26-44). PS-kustannus.
Flick, U. (2014). An introduction to qualitative re-
search. 5. painos. Sage Publications Ltd.
Frilander-Paavilainen, E-L. (2005). Opinnäytetyö
asiantuntijuuden kehittäjänä ammattikorkeakoulussa.
Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopiston kas-
vatustieteen laitoksen tutkimuksia 199. Helsingin
yliopisto.
Fung, D. (2017). A Connected Curriculum for
Higher Education. UCL Press.
Guile, D., & Griths, T. (2001). Learning
rough Work Experience. Journal of Education and
Wor k. 14(1), 113–131.
Isohanni, I., & Toljamo, M. (2005). Ammat-
tikorkeakoulun opinnäytetyö opiskelijoiden, op-
ettajien ja työelämäkulmasta - kirjallisuuskat-
saus ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liit-
tyvistä tutkimuksista. Kever 3/2005. https://arkis-
to.uasjournal./kever_2005-3/24832e589cba0d-
93c225708a0031021b.htm
Javadi, M., & Zarea, K. (2016). Understanding
thematic analysis and its pitfall. Journal of Client Ca-
re. 1(1) 34–40.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (2014). Opinto-
pisteistä osaamiseen Työvälineitä ja tarinoita työelämä-
yhteistyössä. S. Blom, A., Lepänjuuri, A., Niskanen,
R., Nurminen (toim.). Jyväskylän ammattikorkea-
koulun julkaisuja 172. Suomen Yliopistopaino Oy
– Juvenes Print.
Jämsä, U. (2014). Kuntoutuksen muutosagentit
Tutkimus työelämälähtöisestä oppimisesta ylemmässä
ammattikorkeakoulutuksessa. Acta Universitatis Ou-
luensis, D Medica 1252. Oulun yliopisto. Juvenus
Print.
Jääskelä, P., Poikkeus, A-M., Vasalampi, K., Val-
leala, U., & Rasku-Puttonen, H. (2017). Assessing
agency of university students: validation of the AUS
Scale. Studies in Higher Education, 42(11), 2061–
2079.
Jääskö, P., Korpela, M., Laaksonen, M., Pien-
onen, T., Davey, T., & Meerman, A. (2018). Kor-
keakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. https://
tem./documents/1410877/2132258/Korkea-
koulujen+-ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A-
4yhteisty%C3%B6n+tilannekuva/80f05582-f
357-1b69-1bdb-397201e57990/Korkeakoulu-
jen+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4-yhteis-
ty%C3%B6n+tilannekuva.pdf
Kananen, J. (2011). Rafting through the thesis
process. Step by step guide to thesis research. Publica-
tions of JAMK University of Applied Sciences 114.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Koro-Ljunberg, M. (2005). Tietoteoreettinen va-
liditeettitarkastelu laadullisessa tutkimuksessa. Suo-
men kasvatustieteellinen aikakauskirja, 36(4), 274–
284.
64
Kyrö, P., Hägg, O., & Peltonen, K. (2013). Ex-
plorative research: An unexploited opportunity for
entrepreneurship research. Teoksessa A. Fayolle, P.
Kyrö, T. Mets, & U. Venesaar (toim.), Conceptu-
al Richness and Methodological Diversity in Entrepre-
neurship Research (ss. 289–321). Edward Elgar Pub-
lishing.
Myllylä, M., Hakala, J., Saaranen-Kauppin-
en, A., & Eskola, J. (2015). Poliisikoulutus muut-
tui korkeakoulututkinnoksi: Opinnäytetyön
ohjaaminen ja opinnäytetyöprosessin tuottamat
työelämätaidot tutkinnonuudistuksen alkuvaiheessa.
Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 17(3), 8–23.
Mäenpää, T. (2014). Terveydenhoitajaopiskelijoi-
den ammatillisen osaamisen kehittyminen opinnäy-
tetyöprosessissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja,
16(2), 50–62.
Neumann, R. (1992). Perceptions of the teach-
ing-research nexus: a framework for analysis. Higher
Education, 23(2), 159–171.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2019). Korkea-
koulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Vision tiekartta.
https://minedu./documents/1410845/12021888/
Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VI-
SION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-
4776-c3f9-91dd66ba9574/Korkeakoulutus+ja+-
tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_
V2.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (n.d.). Korkea-
koulutuksen kehittämishankkeet 2018–2020. https://
minedu./korkeakoulutuksen-kehittamishankkeet
Oulun seudun ammattikorkeakoulu. (n.d.). Valta-
kunnallinen ammattikorkeakoulujen verkostohanke
2004–2006. http://www.oamk./opinnaytehanke/
Rissanen, R. (2003). Työelämälähtöinen opinnäy-
tetyö oppimisen kontekstina. Fenomenograsia näkö-
kulmia tradenomin opinnäytetyöhön. [Väitöskirja,
Tampereen yliopisto]. Acta Universitatis Tamperen-
sis, 970.
Ruusuvuori, J., Nikander, P., & Hyvärinen, M.
(2010). Haastattelun analyysin vaiheet. Teoksessa J.
Ruusuvuori, P. Nikander, & M. Hyvärinen (toim.),
Haastattelun analyysi (ss. 9–35). Vastapaino.
Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen
ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoil-
le, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikor-
keakoulun puheenvuoroja 72. Turun ammattikor-
keakoulu.
Siitonen, M. (2011). Harjoittelusta opinnäytetyö-
hön: nykytilan ja mahdollisuuksien kartoitus. Turun
ammattikorkeakoulun raportteja, 121. Turun am-
mattikorkeakoulu.
Stebbins, R.A. (2001). Exploratory Research in the
Social Sciences [Qualitative Research Methods, Series
48]. Sage Publications.
Tuomi-Gröhn, T. (2001). Kehittävä siirtovaikutus
koulun ja työpaikan yhteistyön tavoitteena – tapaus-
tutkimus lähihoitajien lisäkoulutuksesta. Teoksessa
T. Tuomi-Gröhn, & Y. Engeström (toim.), Koulun
ja työn rajavyöhykkeellä. Uusia työssä oppimisen mah-
dollisuuksia. (ss. 8–18). Yliopistopaino.
Tynjälä, P., Virtanen, A., & Helin, J. (2020). Työ-
elämäpedagogisia malleja. Teoksessa A. Virtanen, J.,
Helin & P. Tynjälä (toim.), Työelämäpedagogiikka
korkeakoulutuksessa (ss.15–21). Jyväskylän yliopis-
to. Grano.
Valtioneuvosto. (2014). Asetus ammattikorkea-
kouluista 18.12.2014/1129, 2§. https://nlex.//
laki/ajantasa/2014/20141129
Vipunen opetushallinnon tilastopalvelu. (n.d.).
Ammattikorkeakoulutus. https://vipunen./-/am-
mattikorkeakoulutus
Väänänen, I., & Laitinen-Väänänen, S. (2010).
Opiskelija aluekehittäjänä. Teoksessa T. Toivola
(toim.), Yhdessä tekemällä 11 tapaa linkittää T&K
ja oppiminen (ss. 104–111). Haaga-Helia ammat-
tikorkeakoulu, Multiprint.
Väänänen, I., & Laitinen-Väänänen, S. (2011).
Notes on the Developing R&D Integrated Learn-
ing in Regional Knowledge Production. AMK-le-
hti // Journal of Finnish Universities of Applied Sci-
ences 1. https://uasjournal./tutkimus-innovaa-
tiot/notes-on-the-developing-rd-integrated-learn-
ing-in-regional-knowledge-production/
Väänänen, I., & Peltonen, K. (2020). Siiloista
saumattomaan opetuksen ja TKI-toiminnan integro-
intiin ammattikorkeakouluissa. Ammattikasvatuksen
aikakauskirja, 22(2), 52–69.
ResearchGate has not been able to resolve any citations for this publication.
Article
Full-text available
This paper reports on the perceptions that senior academic administrators hold on the relationship between the research and teaching components of academic work. Semi-structured, in-depth interviews were conducted with senior academic administrators from the humanities, sciences, social sciences and professional areas. The findings indicate a strong belief in a symbiotic nexus between teaching and research. Indeed, the data reveal many important, but often subtle, interconnections between these two components of academic work. A three-level nexus between teaching and research is suggested: the tangible nexus, the intangible nexus and, the global nexus. These findings form part of a wider investigation into the nature of academic work in Australian universities and are proposed as a suitable framework for further research.
Teaching and Research: New relationships and their implications for inquiry-based teaching and learning in higher education
  • Arene Ry
Arene ry. (2020). Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset. http://www.arene.fi/ wp-content/uploads/Raportit/2020/AMMATTI-KORKEAKOULUJEN%20OPINN%C3%84Y-TET%C3%96IDEN%20EETTISET%20SUOSI-TUKSET%202020.pdf?_t=1578480382 AVOP. (n.d.). Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely. https://avop.fi/fi Brew, A. (2003). Teaching and Research: New relationships and their implications for inquiry-based teaching and learning in higher education. Higher Education Research & Development, 22(1), 3-18. Brown, J.S., & Duguid, P. (1991). Organisational Learning and Communities-of Practice: Toward a Unified View of Working, Learning and Innovation. Organizational Science, 2(1), 40-57.
Teemahaastattelu: Opit ja opetukset
  • J Eskola
  • J Vastamäki
Eskola, J., & Vastamäki, J. (2010). Teemahaastattelu: Opit ja opetukset. Teoksessa J. Aaltola, & R.
Ikkunoita tutkimusmetodeihin (I). 3. painos. (ss
  • Valli
Valli (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin (I). 3. painos. (ss. 26-44). PS-kustannus.
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö opiskelijoiden, opettajien ja työelämäkulmasta -kirjallisuuskatsaus ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liittyvistä tutkimuksista
  • U Flick
  • E-L Frilander-Paavilainen
  • D Fung
  • D Guile
  • T Griffiths
  • I Isohanni
  • M S Toljamo
  • A Blom
  • A Lepänjuuri
  • R Niskanen
Flick, U. (2014). An introduction to qualitative research. 5. painos. Sage Publications Ltd. Frilander-Paavilainen, E-L. (2005). Opinnäytetyö asiantuntijuuden kehittäjänä ammattikorkeakoulussa. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 199. Helsingin yliopisto. Fung, D. (2017). A Connected Curriculum for Higher Education. UCL Press. Guile, D., & Griffiths, T. (2001). Learning Through Work Experience. Journal of Education and Work. 14(1), 113-131. Isohanni, I., & Toljamo, M. (2005). Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö opiskelijoiden, opettajien ja työelämäkulmasta -kirjallisuuskatsaus ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liittyvistä tutkimuksista. Kever 3/2005. https://arkisto.uasjournal.fi/kever_2005-3/24832e589cba0d-93c225708a0031021b.htm Javadi, M., & Zarea, K. (2016). Understanding thematic analysis and its pitfall. Journal of Client Care. 1(1) 34-40. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (2014). Opintopisteistä osaamiseen Työvälineitä ja tarinoita työelämäyhteistyössä. S. Blom, A., Lepänjuuri, A., Niskanen, R., Nurminen (toim.). Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 172. Suomen Yliopistopaino Oy -Juvenes Print.
Kuntoutuksen muutosagentit Tutkimus työelämälähtöisestä oppimisesta ylemmässä ammattikorkeakoulutuksessa
  • U Jämsä
  • P Jääskelä
  • A-M Poikkeus
  • K Vasalampi
  • U Valleala
  • H Rasku-Puttonen
Jämsä, U. (2014). Kuntoutuksen muutosagentit Tutkimus työelämälähtöisestä oppimisesta ylemmässä ammattikorkeakoulutuksessa. Acta Universitatis Ouluensis, D Medica 1252. Oulun yliopisto. Juvenus Print. Jääskelä, P., Poikkeus, A-M., Vasalampi, K., Valleala, U., & Rasku-Puttonen, H. (2017). Assessing agency of university students: validation of the AUS Scale. Studies in Higher Education, 42(11), 2061-2079.
Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva
  • P Jääskö
  • M Korpela
  • M Laaksonen
  • T Pienonen
  • T Davey
  • A Meerman
Jääskö, P., Korpela, M., Laaksonen, M., Pienonen, T., Davey, T., & Meerman, A. (2018). Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. https:// tem.fi/documents/1410877/2132258/Korkea-koulujen+-ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A-4yhteisty%C3%B6n+tilannekuva/80f05582-f 357-1b69-1bdb-397201e57990/Korkeakoulu-jen+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4-yhteis-ty%C3%B6n+tilannekuva.pdf Kananen, J. (2011). Rafting through the thesis process. Step by step guide to thesis research. Publications of JAMK University of Applied Sciences 114. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Tietoteoreettinen validiteettitarkastelu laadullisessa tutkimuksessa. Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja
  • M Koro-Ljunberg
Koro-Ljunberg, M. (2005). Tietoteoreettinen validiteettitarkastelu laadullisessa tutkimuksessa. Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 36(4), 274-284.