Abstract

Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa-Asiantuntijuus, toimijuus ja työelämätaidot (TYÖPEDA) oli opetus-ja kulttuuriministeriön vuosina 2018-2020 tukema korkeakoulutuksen kehittämishanke. Tähän Jyväskylän yliopiston koordinoimaan hankkeeseen osallistui 10 yliopistoa ja 6 ammattikorkeakoulua. Hankkeen avulla on vahvistettu korkeakoulutuksen työelämänäkökulmaa muun muassa luomalla toimintamalleja työelämätaitojen kehittämiseen, opetussuunnitelmien uudistamiseen, työelämäpedagogiseen ohjaukseen sekä TKI-toiminnan ja koulutuksen kiinteämpään linkittämiseen toisiinsa. Työpeda-hankkeen päättyessä haluamme kiittää kaikkia hanketoimijoita ja yhteistyökumppaneitamme saumattomasta ja hedelmällisestä yhteistyöstä. Hankkeen loppukaudelle on lyönyt leimansa COVID-19-pandemia, joka on monin tavoin vaikuttanut korkeakoulujen toimintaan ja tuonut mukanaan odottamattomia haasteita. Pandemian myötä on noussut myös hyviä asioita: uudenlaisten opiskelu-ja työskentelytapojen oppimista, teknologian parempaa hyödyntämistä, toisista välittämistä ja uudenlaista yhteisöllisyyttä. Odottamattomat muutokset ovat toki olleet kuormittavia. Pandemian alkuvaiheessa monien työmäärä lisääntyi äkillisesti, varsinkin terveydenhuollossa ja opetussektorilla. Sitten alettiin puhua uudesta normaalista, ja siitä, ettei paluuta täysin entiseen ole, vaan asiantuntijatyössä etätyöskentely jäänee osittain pysyväksi työskentelytavaksi korona-viruksen kukistamisen jälkeen. Pandemia onkin yksi esimerkki siitä, miten nopeasti työelämä voi muuttua. Samalla se osoitti, miten koulutuksen on valmistettava tulevia osaajia toimimaan muuttuvassa maailmassa, ja miten tärkeässä roolissa korkeakoulujen, työelämän ja kolmannen sektorin yhteistyö eri muodoissaan tulee olemaan tulevaisuudessa. Voimmekin Työpeda-hankkeessa olla ylpeitä siitä, että olemme olleet monipuolisesti edistämässä tätä yhteistyötä ja siinä tarvittavan pedagogiikan-työelämäpedagogiikan-kehittämistä. Kokoamme tässä blogissa yhteen hankkeen rikkaasta kehittämistyöstä nousseita teemoja ja suosituksia työelämäpedagogiikan kehittämiseksi. Ne esitetään seuraavassa hankkeen työpakettien teemojen mukaisesti. Opiskelijoiden asiantuntijuuden, toimijuuden ja työelämätaitojen kehittäminen Asiantuntijuuden kehittymisen tukeminen korkeakouluopinnoissa lähtee liikkeelle jo teoriaopinnoissa ja perinteisissä oppilaitoslähtöisissä opetuksessa. Tämä edellyttää pedagogeilta hyvää substanssinsa työelämätuntemusta, alansa verkostoja kentälle sekä monipuolisia työelämäpedagogisia menetelmiä opetus-ja ohjaustyössä. Opintojaksojen hankkeistamiset, projektit, teoriaa ja käytäntöä kytkevät ja reflektointitaitoja kehittävät oppimistehtävät luovat pohjaa työelämätaidoille. Käänteisen luokkahuoneen, simulaatioiden ja erilaisten vuorovaikutuksellisten pedagogisten menetelmien hyödyntäminen kuuluvat työelämäpedagogiseen työkalupakkiin. Tietojen ja taitojen ohella viisaiden, eettisten ja kestävien toimintatapojen kehittäminen on huomioitava korkeakouluopinnoissa asiantuntijuuden kasvun tukena. Oppimisen ja oman osaamisen kehittämisen ohjaus on avainasemassa ennen työelämäjaksoja ja projekteja sekä niiden aikana, että jälkireflektoinneissa. Näin taataan substanssin oppimisen lisäksi metakognitiivisten taitojen kehittyminen osana ammatillisuutta. Kun edellä mainittu kattava pohjatyö on tehty, niin opintojen ja sen rinnalla tehtävän työn integroiminen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta tapahtuu luontevasti. Osaamisperustainen oppiminen ja työn opinnollistamisen muodot eivät tunnu vieraalta tavalta tehdä korkeakouluopintoja, kun kattava ja monipuolinen pohja oppimiselle on mahdollistettu korkeakoulussa. Formaalin työn rinnalle vapaaehtoistyössä ja harrastustoiminnassa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulee huomioida osana korkeakouluopintoja ja
Eväitä eteenpäin
Kokemuksia Työpeda-hankkeesta
Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa Asiantuntijuus, toimijuus ja työelämätaidot
(TYÖPEDA) oli opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 20182020 tukema korkeakoulutuksen
kehittämishanke. Tähän Jyväskylän yliopiston koordinoimaan hankkeeseen osallistui 10 yliopistoa
ja 6 ammattikorkeakoulua. Hankkeen avulla on vahvistettu korkeakoulutuksen
työelämänäkökulmaa muun muassa luomalla toimintamalleja työelämätaitojen kehittämiseen,
opetussuunnitelmien uudistamiseen, työelämäpedagogiseen ohjaukseen sekä TKI-toiminnan ja
koulutuksen kiinteämpään linkittämiseen toisiinsa.
Työpeda-hankkeen päättyessä haluamme kiittää kaikkia hanketoimijoita ja
yhteistyökumppaneitamme saumattomasta ja hedelmällisestä yhteistyöstä. Hankkeen
loppukaudelle on lyönyt leimansa COVID-19-pandemia, joka on monin tavoin vaikuttanut
korkeakoulujen toimintaan ja tuonut mukanaan odottamattomia haasteita. Pandemian myötä on
noussut myös hyviä asioita: uudenlaisten opiskelu- ja työskentelytapojen oppimista, teknologian
parempaa hyödyntämistä, toisista välittämistä ja uudenlaista yhteisöllisyyttä. Odottamattomat
muutokset ovat toki olleet kuormittavia. Pandemian alkuvaiheessa monien työmäärä lisääntyi
äkillisesti, varsinkin terveydenhuollossa ja opetussektorilla. Sitten alettiin puhua uudesta
normaalista, ja siitä, ettei paluuta täysin entiseen ole, vaan asiantuntijatyössä etätyöskentely
jäänee osittain pysyväksi työskentelytavaksi korona-viruksen kukistamisen jälkeen.
Pandemia onkin yksi esimerkki siitä, miten nopeasti työelämä voi muuttua. Samalla se osoitti,
miten koulutuksen on valmistettava tulevia osaajia toimimaan muuttuvassa maailmassa, ja miten
tärkeässä roolissa korkeakoulujen, työelämän ja kolmannen sektorin yhteistyö eri muodoissaan
tulee olemaan tulevaisuudessa. Voimmekin Työpeda-hankkeessa olla ylpeitä siitä, että olemme
olleet monipuolisesti edistämässä tätä yhteistyötä ja siinä tarvittavan pedagogiikan
työelämäpedagogiikan kehittämistä.
Kokoamme tässä blogissa yhteen hankkeen rikkaasta kehittämistyöstä nousseita teemoja ja
suosituksia työelämäpedagogiikan kehittämiseksi. Ne esitetään seuraavassa hankkeen
työpakettien teemojen mukaisesti.
Opiskelijoiden asiantuntijuuden, toimijuuden ja työelämätaitojen kehittäminen
Asiantuntijuuden kehittymisen tukeminen korkeakouluopinnoissa lähtee liikkeelle jo
teoriaopinnoissa ja perinteisissä oppilaitoslähtöisissä opetuksessa. Tämä edellyttää pedagogeilta
hyvää substanssinsa työelämätuntemusta, alansa verkostoja kentälle sekä monipuolisia
työelämäpedagogisia menetelmiä opetus- ja ohjaustyössä. Opintojaksojen hankkeistamiset,
projektit, teoriaa ja käytäntöä kytkevät ja reflektointitaitoja kehittävät oppimistehtävät luovat pohjaa
työelämätaidoille. Käänteisen luokkahuoneen, simulaatioiden ja erilaisten vuorovaikutuksellisten
pedagogisten menetelmien hyödyntäminen kuuluvat työelämäpedagogiseen työkalupakkiin.
Tietojen ja taitojen ohella viisaiden, eettisten ja kestävien toimintatapojen kehittäminen on
huomioitava korkeakouluopinnoissa asiantuntijuuden kasvun tukena. Oppimisen ja oman
osaamisen kehittämisen ohjaus on avainasemassa ennen työelämäjaksoja ja projekteja sekä
niiden aikana, että jälkireflektoinneissa. Näin taataan substanssin oppimisen lisäksi
metakognitiivisten taitojen kehittyminen osana ammatillisuutta.
Kun edellä mainittu kattava pohjatyö on tehty, niin opintojen ja sen rinnalla tehtävän työn
integroiminen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta tapahtuu luontevasti.
Osaamisperustainen oppiminen ja työn opinnollistamisen muodot eivät tunnu vieraalta tavalta
tehdä korkeakouluopintoja, kun kattava ja monipuolinen pohja oppimiselle on mahdollistettu
korkeakoulussa. Formaalin työn rinnalle vapaaehtoistyössä ja harrastustoiminnassa hankitun
osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulee huomioida osana korkeakouluopintoja ja
osaamisen kehittymistä asiantuntijuuden monipuolisessa kasvussa. Korkeakoulujen tulee
huolehtia teorian ja käytännön jatkuvasta vuoropuhelusta ja niiden sulautumisesta alati liikkeessä
olevaksi kehittyväksi hermeneuttiseksi kehäksi opinnoissa. Tämä edistää tutkivaa ja kehittävää
työotetta moniammatillisissa ja moniteellisissä konteksteissa. Opiskelijoiden toimijuuden tukeminen
mahdollistuu, kun korkeakouluopiskelu tarjoaa rajapinnat työelämän, järjestöjen ja korkeakoulun
kentillä.
Tuki ja ohjaus työelämäpedagogiikassa
Työelämäpedagogisen tuen ja ohjauksen käytänteissä on tärkeää pitää esillä osallistava
lähestymistapa. Sen avulla edistetään yksilön toimijuuden ja toimintakyvyn vahvistumista siten,
että hänestä tulee aktiivinen oman koulutuspolkunsa rakentaja. Tukea ja ohjausta kehitetään myös
verkostoyhteistyöllä ja yhteiskehittämisellä. Työelämäpedagogista tukea ja ohjausta suunnitellaan
ja toteutetaan näin ollen kaikkien toimijoiden opettajien työpaikkaohjaajien ja opiskelijamentorien
yhteistyönä. Opettajien työelämäpedagogisen osaamisen kehittäminen tähtää siihen, että he
pystyvät entistä paremmin organisoimaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja toimimaan
yhteistyössä työpaikkaohjaajien kanssa tukien heitä opiskelijoiden ohjaamistehtävässä.
Digitaalinen teknologia on tulevaisuudessa entistä enemmän läsnä, ja sitä hyödynnetään eri tavoin
tuessa ja ohjauksessa. Yksittäisten digivälineiden kehittämisen sijaan keskiöön on otettava
nykyistä kokonaisvaltaisempi teknologian tarjoamien yhteistoiminnallisten ja yhteisöllisten
ohjauksen ja tuen tapojen hyödyntäminen.
Työelämänäkökulma opetussuunnitelmissa
Työelämänäkökulman vahvistamista opetussuunnitelmissa voidaan tukea kuvaamalla työelämän
ja korkeakoulutuksen kohtaamispisteet prosesseiksi. Näiden ydinprosessien tunnistaminen, kuten
työelämäläheisten opintojen ja opinnäytetyöprosessin sekä oppimis- ja osaamistavoitteiden, sekä
osaamisperusteisten arviointiprosessien kuvaukset palvelevat työelämän ja korkeakoulun yhteisen
vision tuottamista ja mahdollistavat yhteisen kielen. Näitä ydinprosesseiksi tuotettuja malleja
voidaan yhteiskehitellä edelleen opiskelijoiden, työelämän ja opettajien yhteistyössä paikallisesti.
Yhteistyötä tukevat myös konkreettiset työvälineet, kuten “kolmikantasopimukset” opinnäyte- ja
projektitöissä. Ne mahdollistavat opiskelija- ja tehtäväkohtaisen tavoitteenmäärittelyn.
Kokonaisuutena työelämänäkökulman vahvistaminen korkeakoulujen opetussuunnitelmissa
edellyttää perspektiivin siirtoa korkeakoulun omasta opetussuunnitelmasta opiskelijan
opetussuunnitelmaan, ja siihen miten erilaiset opintojaksot, mukaan lukien työelämäläheiset
opintojaksot, ovat osa opiskelijoiden elämänlaajuisia oppimisen ekosysteemejä.
Tutkimus- kehittämis- ja innovaatio (TKI) -toiminnan kytkeminen koulutukseen
TKI-toiminnassa painottuu ensinnäkin opiskelijan aktiivinen rooli. TKI-hankkeissa mahdollistuu
kollektiivinen oppiminen, jossa opiskelija on osa luovaa tiimiä, ja jossa tuotetaan aidosti uutta jo
opintojen aikana. Toiseksi, TKI-toiminnan yhdistäminen opetukseen edistää myös pedagogisten
toimintatapojen ja ympäristöjen uudistamista. Kokemuksemme ovat osoittaneet, että
opintojaksojen integrointi TKI-hankkeisiin usein puhtaasti kokeilemalla kehittää koulutuksen
sisältöjä ja opetusmenetelmiä monella eri tavoin. Kolmanneksi, itsensä ylittäminen tällaisessa TKI-
toimintaa ja opetusta yhdistelevässä projektissa on voimakas oppimiskokemus kaikille: niin
opiskelijoille, ohjaajille kuin yritysten henkilöstölle.
Tämänkaltainen toiminta kuitenkin edellyttää sellaisen toimintaympäristön ja -kulttuurin luomista
korkeakouluihin, joka tarkoin annetun tehtävän ja ennalta määrätyn tuloksen sijaan mahdollistaa
opiskelijoille kokeilemisen ja myös epäonnistumisen kautta uusien innovaatioiden luomisen. Toisin
sanoen, jotta voidaan luoda uutta entisen ja olemassa olevan ulkopuolelta, pitää osata asettaa
uusia, avoimia kysymyksiä, joihin meillä ei ole valmiita vastauksia. Näitä luovuuden,
innovatiivisuuden ja yrittäjyyden opettamiseen liittyviä haasteita on käsitelty laajemmin tässä
kirjoituksessa.
Lopuksi
Työpeda-hanke alkoi Sipilän hallituksen ohjelmaan sisältyneiden kärkihankkeiden puitteissa.
Hallitus on sittemmin vaihtunut, mutta koulutuksen ja työelämän yhteistyön teema on edelleen
ajankohtainen. Samanaikaisesti kun Työpeda-hankkeessa on kehitetty korkeakoulujen käytänteitä
työelämänäkökulman vahvistamiseen koulutuksessa, opetus- ja kulttuuriministeriö on vienyt
eteenpäin Rinteen-Marinin hallitusohjelmaan liittyvän jatkuvan oppimisen uudistusta, johon
korkeakouluja kannustetaan muun muassa uuden rahoitusmallin kautta. Hallitusohjelmassa
linjataan, että korkeakoulut kehittävät työelämälähtöisiä tai työelämäläheisiä
koulutuskokonaisuuksia, osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä elinikäistä ohjausta.
Voimme hyvillä mielin todeta, että hankkeessa tehty laajamittainen ja monipuolinen kehitystyö
palvelee myös näitä jatkuvan oppimisen kehittämistarpeita. Voisi ennakoida, että työssä käyville
aikuisille suunnattuja opintojaksoja suunnitellaan yhä enenevissä määrin niin, että ne kytkeytyvät
tutkinto-opiskelijoiden koulutusohjelmiin. Tällöin mahdollistetaan opiskelijoiden ja osaamistaan
täydentävien työssäkäyvien tai työttömien ammattilaisten vuorovaikutus ja yhdessä oppiminen,
millä on varmasti oppimista rikastava vaikutus kaikille osapuolille.
Kirjoittajat
Päivi Tynjälä, Jaana Kettunen, Maarit Virolainen, Anne Virtanen ja Jouni Helin
Jyväskylän yliopisto
Camilla Wikström-Grotell
Yrkeshögskolan Arcada
Kimmo Mäki
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Arja Pakkala
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Sanna Brauer
Oulun yliopisto
Terhi Virkki-Hatakka ja Markku Ikävalko
LUT-yliopisto
ResearchGate has not been able to resolve any citations for this publication.
ResearchGate has not been able to resolve any references for this publication.