PresentationPDF Available

Puolisona maahanmuuttaja - Monikulttuuristen perheiden viihtyminen Suomessa ja muuttosuunnitelmat

Authors:
  • Migration Institute of Finland
Puolisona maahanmuuttaja
Monikulttuuristen perheiden viihtyminen
Suomessa ja muuttosuunnitelmat
Tutkija Heli Sjöblom-Immala ja tutkimusjohtaja Elli Heikkilä
Siirtolaisuusinstituutti
KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö 13.4.2015
Vuonna 2012 Suomessa oli 47 000
monikulttuurista perhettä, ja määrä on
jatkuvasti kasvussa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana
suomalaiset miehet ovat solmineet eniten
avioliittoja thaimaalaisten, venäläisten ja
virolaisten naisten kanssa, suomalaiset
naiset puolestaan turkkilaisten, brittiläisten
ja yhdysvaltalaisten miesten kanssa.
Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusarjassa on
ilmestynyt tutkimus, joka käsittelee monikulttuuristen
perheiden Suomessa viihtymistä ja muuttosuunnitelmia.
Nettipohjaiseen kyselyyn vastasi 207 suomalaista ja 200
ulkomaalaistaustaista puolisoa, jotka ovat kotoisin
Venäjältä, Virosta, Isosta-Britanniasta, Turkista ja
Thaimaasta. Venäläiset, virolaiset ja thaimaalaiset ovat
enimmäkseen naisia, britit ja turkkilaiset miehiä. Lisäksi
haastateltiin puhelimitse viisi kyselyyn vastannutta
suomalaista puolisoa.
Vastanneista maahanmuuttajapuolisoista eniten on
venäläisiä, 87 henkilöä.
Kyselyn kohderyhmä ja vastaajat
2 022
(1 011 paria)
Kyselyn saajat
207
Kyselyyn vastanneet
suomalaiset puolisot
200
Kyselyyn vastanneet
maahanmuuttajapuolisot
52
Naiset
155
Miehet
155
Naiset
45
Miehet
Neljä viidestä maahanmuuttajasta tyytyväinen
elämäänsä Suomessa
Lähes 90 prosenttia suomalaisista tutkimukseen
osallistuneista ja runsas 80 prosenttia maahanmuuttajista on
tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Maahanmuuttajapuolisoista
venäläiset ja virolaiset ovat tyytyväisimpiä, venäläiset ovat
yhtä tyytyväisiä kuin suomalaisetkin. Vähiten tyytyväisiä on
turkkilaisissa puolisoissa.
Kaikkein tyytyväisimpiä ollaan Suomen turvallisuuteen ja
sosiaaliturvaan. Seuraavina ovat Suomen koulutusjärjestelmä
ja luonto. Omaa asuinkuntaansa kaikki vastaajat pitävät
ennen kaikkea rauhallisena ja turvallisena.
Tyytymättömyyden aiheet ja muuttosuunnitelmat
Tyytymättömyyttä aiheuttavat Suomen korkea hintataso ja
työnsaantimahdollisuudet. Hintatasoon ovat kaikkein
tyytymättömimpiä thaimaalais- ja virolaissyntyiset,
työnsaantimahdollisuuksiin puolestaan britit ja venäläiset.
Asuinkunnasta lähtömuuttosuunnitelmia on etenkin opiskelijoilla ja
työttömillä. Eniten muuttoon vaikuttavat työ tai työnsaanti-
mahdollisuudet. Suosituin muuttokohde Suomen sisällä on Helsinki
ja pääkaupunkiseutu.
Muuttosuunnitelmia ulkomaille on noin 15 prosentilla vastaajista.
Muutossa kohteeksi mainitaan usein puolison syntymämaa.
Ulkomaille muuton motiivina on erityisesti Suomea edullisempi
hintataso. Merkittäviä muutonsyitä ovat myös sukulaiset ja työsyyt.
Kritiikkiä
Puolison vuoksi Suomeen muuttavat ulkomaalaiset eivät ole
mielestään saaneet työllistymiseensä tarpeeksi apua työ- ja
elinkeinotoimistoista, vaan ovat pitkälti jääneet oman
aktiivisuutensa ja puolisonsa avun varaan.
Myös suomen kielen opetus herättää vastaajissa erityisen
paljon tyytymättömyyttä. Kursseja ei ole riittävästi, ne ovat
liian lyhyitä ja niitä järjestetään yleensä päiväsaikaan, jolloin
työssäkäyvä ei voi niihin osallistua.
Myös muunkielisiä palveluja toivotaan nykyistä enemmän.
”Työvoimatoimisto täys 0, kokemuksia on vaimon
työnsaannissa, itse on työt hankittu” (M / Suomi /
Keski-Pohjanmaa / 66 v. / venäläinen puoliso)
”Muuttaessani Suomeen jouduin käymään läpi ja
opettelemaan kaikki Suomen jokapäiväiset asiat
itse. Apuna oli vain oma aviomieheni. Sen ajan
työvoimatoimistossa haastattelussa ensimmäisenä
tuli vastaan se ehdotus, että ehkä aviomieheni
löytää minulle työt… Kotiutumissuunnitelmakin… oli
minun oma näkemys siitä, kuinka ja mistä löydän
itselleni työt.” (N / Venäjä / Kanta-Häme / 40 v.)
”Espoon kaupunki voisi tarjota työssäkäyville
ulkomaalaisille enemmän Suomen ja ruotsin
kielen kursseja ilta-aikaan, esim.
työväenopistojen kautta. Kursseja on harmillisen
vähän!” (N / Suomi / Espoo / 39 v. /
englantilainen puoliso)
”Mielestäni suurin osa esim. TE-keskuksien
kielikursseista joita kaupalliset toimijat pitävät
ovat pääsääntöisesti täysin tehottomia
maahanmuuttajille... Ymmärrettävä, että kielen
opiskelu aloitettava kirjaimesta A.” (M / Suomi /
Helsinki / 53 v.)
Maahanmuuttaja-asenteista
”Virkamiehillä poliisilaitoksessa, maistraatissa,
pitäisi olla neutraalinen asenne maahan-
muuttajia kohtaan.” (M / Turkki / Oulu / 43 v.)
”… Myönteistä asennetta ja suhtautumista toisiin
ihmisiin olisi parannettava ja valittamista
vähennettävä. Edes kunnan kustannuksia
tällaiset parannukset eivät juurikaan lisäisi.” (N /
Suomi / Etelä-Savo / 69 v.)
Toimenpide-ehdotuksia
Maahanmuuttajien kotouttamista edistää muun muassa se, että kuntiin
perustetaan paikallisia toimielimiä, joissa olisivat edustettuina kunnan
viranomaiset, kantaväestö ja maahanmuuttajat. Näin saataisiin kaikkien
ääni paremmin kuuluviin kehittämisessä.
On tärkeää kehittää väestöltään monimuotoisia asuinalueita, joihin voidaan
vaikuttaa esimerkiksi kaavoitustoimilla ja vuokra-asuntojen sijoittamisella.
Kunnissa tulisi olla yhden luukun periaate ja kotouttamisasioissa
yhdyshenkilö. Tällöin asiointi olisi joustavampaa maahanmuuttaja-
asiakkaan näkökulmasta.
Kuntien tulisi huomioida kielitaidoltaan erilaiset maahanmuuttajat ja
räätälöidä kielenopetusryhmiä sen mukaan. Kansalais- ja työväenopistojen
kielikursseja pitäisi lisätä, jotta työssäkäyvillä olisi enemmän
mahdollisuuksia kielenopiskeluun.
Kunnissa tulisi olla erityisesti monikulttuurisille perheille suunnattua
perheneuvontaa ja diakoniatyötä, myös maahanmuuttajien omalla kielellä
tai vähintään englanniksi.
”Asiat Suomessa makrotasolla ovat
edelleen hyvin, vaikka mikrotasolla
olisikin ongelmia.”
Kiitos!
Lisätietoja:
www.siirtolaisuusinstituutti.fi
Elli Heikkilä elli.heikkila@utu.fi
Heli Sjöblom-Immala heli.immala@gmail.com
ResearchGate has not been able to resolve any citations for this publication.
ResearchGate has not been able to resolve any references for this publication.