BookPDF Available

Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus

Authors:

Abstract

Kirjan johdanto luettavissa vapaasti.
Tieteen vapaus ja
tutkijan sananvapaus
Esa Väliverronen & Kai Ekholm (toim.)
Tieteen vapaus
& tutkijan
sananvapaus
Vastapaino
Tampere 

Koneen säätiö
Taiteen edistämiskeskus
Tietokirjailijat ry
Tiedetoimittajat ry
© Vastapaino, tekijät
 ----
Kustannusosakeyhtiö Vastapaino
Yliopistonkatu  A
 Tam pere
www.vastapaino.

Tallinna Raamatutrükikoda Oü, Tallinna 
Sisällys
Esa Väliverronen & Kai Ekholm
Johdanto: Vapaan ajattelun tila kaventuu maailmalla 7
I Miksi tieteen vapautta pitää puolustaa
Esa Väliverronen
Tieteen vapauden ja tutkijan sananvapauden
yhteiskunnallinen merkitys 25
Kari Enqvist
Luonnontieteellisen perustutkimuksen vapaudesta 59
Samuli Reijula & Petri Ylikoski
Tutkijan vapaus institutionaalisen tietoteorian
näkökulmasta 73
II Yliopiston murros: tiede, markkinat ja politiikka
Juha Tuunainen, Reijo Miettinen & Terhi Esko
Tieteen vapaus, vastuu ja vaikuttavuus:
Kontrolli vai luottamus? 103
Oili-Helena Ylijoki
Tiede markkinoilla 135
III Tieteen vapaus ja sen rajat:
historiaa ja esimerkkejä
H. K. Riikonen
Tieteen vapauden vaiheita antiikista 1800-luvulle 167
H. K. Riikonen
Väitöskirjat Suomessa: ennakkotarkastuksia
ja hylkäystuomioita 203
Veera Kaleva & Hanna Kuusela
Ei tiedettä ilman vapautta – eikä vapautta
ilman demokratiaa 245
IV Mitä tutkija saa sanoa julkisuudessa
Janne Hukkinen
Tutkijoiden sananvapaus yhteiskunnallisesti
vaikuttavan tieteen aikakaudella 261
Esa Väliverronen & Sampsa Saikkonen
”Tutkijat vaikenevat itsesuojeluvaistonsa perusteella”
– kokemuksia tieteen vapauden ja sananvapauden
uhkista 283
Johanna Vuorelma
Tutkija kritiikin kohteena tieteen julkisuuden
yhteiskunnallisilla areenoilla 319
Severi Hämäri
Sanat jotka vaientavat – miten puuttua tutkijoihin
kohdistuvaan verbaaliseen väkivaltaan netissä 341
Kirjoittajat 359
7
Esa Väliverronen & Kai Ekholm
Johdanto: Vapaan ajattelun
ja tutkimuksen tila kaventuu
maailmalla
Vapaus on yksi tieteen keskeisiä periaatteita. Tiedettä har-
joitetaan itsenäisesti toimivissa yhteisöissä ja instituu-
tioissa. Erilaiset rajoitukset tai tieteen ulkopuoliset intres-
sit sotivat tieteen perusperiaatteita vastaan. Samalla va-
paudesta on tullut kuitenkin jonkinlainen itsestäänselvyys.
Tätä osoittaa hyvin se, miten vähän tieteen vapautta itse
asiassa on tutkittu. Siksi tämä kirja oli tarpeen tehdä.
Vapaus on myös yksi politiikan avainkäsitteitä, ja sillä on
vahva positiivinen arvolataus. Myös politiikassa vapauteen
vedotaan usein, mutta yleensä tarkemmin määrittelemättä.
Vaikka politiikan tutkimuksessa tai losoassa vapautta on
käsitelty paljon, yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei
ole löytynyt, kuten vapauden käsitteestä antologian toimit-
tanut Sami Syrjämäki1 huomauttaa. Hänen mukaansa tällai-
selle poliittisesti latautuneelle käsitteelle ei voida edes antaa
mitään yhtä oikeaa ja neutraalia määritelmää.
Sananvapaus on puolestaan viestinnän ja median tut-
kimuksen avainkäsitteitä. Sananvapautta on viestinnässä
Syrjämäki , .
Esa Väliverronen & Kai Ekholm8
tutkittu paljon, mutta tutkijoiden sananvapautta ei juuri
lainkaan. -luvulla tämä tutkimus tai ainakin siihen
liittyvä akateeminen keskustelu on virinnyt. Tähän on ai-
nakin kaksi syytä. Ensimmäinen, ilmeinen syy on se, että
autoritaarisen hallinnon uusi nousu eri puolilla maailmaa
on tuonut mukanaan erilaisia sananvapauden loukkauksia.
Toinen, piilevämpi syy on siinä, että yhteiskunnallisesta
keskustelusta on tullut yhä tärkeämpi osa yliopistojen ja
muiden tieteen organisaatioiden toimintaa. Tutkijoita kan-
nustetaan osallistumaan julkiseen keskusteluun ja tutki-
mukselta vaaditaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tämä
kehitys synnyttää myös kritiikkiä, kun tutkijoiden näke-
mykset eivät ole vallanpitäjien mieleen: syntyy yrityksiä
vaientaa tutkijoiden ääni tai ohittaa tutkimustieto poliitti-
sessa päätöksenteossa.
Koska aihetta on toistaiseksi tutkittu vähän, päätimme
ottaa tähän kirjaan tutkimusartikkelien lisäksi myös lyhy-
empiä katsauksia ja henkilökohtaisempia puheenvuoroja
aiheesta.
Vapauden rajoitukset yhä näkyvämpi ongelma
Tieteen vapauden ja tutkijoiden toiminnan rajoitukset
ovat yhä näkyvämpi ilmiö eri puolilla maailmaa. Kyse ei
ole pelkästään diktatuurivaltioiden ongelmasta, vaan auto-
ritaarisen populismin nousu valtavirtaan on ruokkinut il-
miötä myös Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa2.
Columbian yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan
Sabine Center for Climate Change Law ylläpitää Silen-
cing Science Tracker -verkkosivustoa, joka kerää tietoja
Väliverronen .
Johdanto 9
tieteen vapauden loukkauksista. Siellä julkaistaan tietoja
”toiminnasta, joka rajoittaa tieteellistä tutkimusta, kou-
lutusta ja keskustelua tai tieteellisen tiedon julkaisemista
tai käyttöä.3 Sivusto kokoaa tietoja esimerkiksi hallituk-
sen harjoittamasta sensuurista, tutkijoiden itsesensuurista,
tutkimusrahoituksen leikkauksista ja tutkimusapurahojen
peruuttamisesta, tietojen tuhoamisesta ja julkaisujen ra-
joittamisesta sekä tieteellisen tutkimuksen vääristämisestä
poliittisessa päätöksenteossa. Sivusto on vain yksi oire ke-
hityksestä, joka on voimistunut Yhdysvalloissa sen jälkeen,
kun Donald Trump valittiin presidentiksi .
Kansainvälinen Scholars at Risk -järjestö seuraa tieteen
vapauden ja tutkijan sananvapauden loukkauksia eri puo-
lilla maailmaa. New Yorkissa päämajaa pitävä järjestö jul-
kaisee säännöllisesti raportteja tieteen vapauden tilasta. Jär-
jestön tehtävänä on paitsi väärinkäytösten paljastaminen ja
julkisen keskustelun herättäminen myös väärinkäytösten
uhreiksi joutuneiden avustaminen. Scholars at Risk jaot-
telee tieteen vapauden rajoitukset kuuteen tyyppiin, jotka
ulottuvat fyysisestä väkivallasta työpaikasta erottamiseen.
Järjestön  julkaiseman Free to think -raportin4 mukaan
edellisen vuoden aikana yhteensä  tutkijaa eri puolilla
maailmaa joutui väkivallan uhriksi, katosi tai kuoli. Perus-
teettomasti vangittuja oli yhteensä , ja tekaistujen syytös-
ten kohteeksi joutui  tutkijaa. Lisäksi  tutkijaa menetti
työpaikkansa ja  joutui matkustusrajoitusten kohteeksi.
Scholars at Risk -järjestön selvitysten mukaan suuri
osa vakavimmista tieteen vapauden loukkauksista tapah-
Columbia Law School Sabine Center for Climate Change Law .
Silencing Science Tracker. http://columbiaclimatelaw.com/resources/
silencing-science-tracker.
Scholars at Risk .
Esa Väliverronen & Kai Ekholm10
tuu väkivaltaisesti ja autoritaarisesti hallituissa Afrikan ja
Aasian valtioissa. Lisäksi Turkissa on vuoden  jälkeen
laaja joukko yliopiston opettajia ja tutkijoita joutunut pai-
nostuksen kohteeksi tai erotettu tehtävästään allekirjoi-
tettuaan rauhanvetoomuksen vähemmistöjen vainon lo-
pettamiseksi sekä vuoden  epäonnistuneen vallanku-
mousyrityksen jälkimainingeissa5.
Miten tieteen vapautta voi mitata?
Tieteen vapauden ja tutkijoiden sananvapauden loukkauk-
sia selvittäneet Jannis Grimm ja Ilyas Saliba6 ehdottavat
erityistä tieteenvapausindeksiä (engl. Academic Freedom
Index) ilmiön kartoittamiseen. Tämä muistuttaa kansain-
välistä lehdistönvapausindeksiä, jonka taustalla on kan-
sainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö. Siinä missä
tieteen vapautta tarkastellaan yleensä ylhäältä käsin, voi-
massa olevan lainsäädännön ja hallinnon periaatteiden
kautta, Grimm ja Saliba määrittelevät tieteen vapautta
enemmän alhaalta käsin, yksilöiden näkökulmasta. Hei-
dän tavoitteenaan on tutkia niitä yksittäisen tutkijan tutki-
misen tai ilmaisun vapauden rajoituksia, jotka vaikuttavat
tieteentekijän arkeen.
Grimm ja Saliba erottavat tieteen vapauden rajoituk-
sissa henkilökohtaisen, lainsäädännöllisen ja taloudellisen
tason.7 Henkilökohtaisella tasolla kyse on lievimmillään
matkustusrajoituksista ja muista toiminnan rajoituksista,
pahimmillaan väkivallasta, joka voi johtaa katoamiseen tai
kuolemaan. Lainsäädännön taso tarkoittaa esimerkiksi yh-
Scholars at Risk ; Aktas ym. .
Grimm & Saliba .
Grimm & Saliba , .
Johdanto 11
distymisvapautta, (itse)sensuuria ja institutionaalista auto-
nomiaa. Taloudellisella tasolla kyse on tutkijan työskente-
lyedellytyksistä, kuten työpaikkojen täyttämisestä tai tutki-
muksen rahoituksesta. Koska yliopistot toimivat pääosin
julkisella rahoituksella, autoritaarinen hallinto voi pyrkiä
tekemään omia linjauksiaan esimerkiksi poliittisin perus-
tein ja erottaa opettajia ja tutkijoita.
Eri tasoilla tapahtuvat tieteen autonomian ja tutki-
joiden sananvapauden rajoitukset johtavat itsesensuurin
yleistymiseen. Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja poliittinen
paine vaikuttavat tutkijan mahdollisuuksiin osallistua yh-
teiskunnalliseen keskusteluun. Tämä korostuu tilanteissa,
joissa tutkimuksen julkista rahoitusta ohjaillaan taloudel-
lisin ja poliittisin perustein. Siinä missä esimerkiksi taiteen
sensurointia käsitellään usein julkisuudessa näyttävästi,
tutkijoiden sananvapauden loukkaukset jäävät monesti ra-
portoimatta.8
Häiritsevä palaute ja uhkailu rajaavat sananvapautta
Tieteen vapauteen kuuluu myös julkaisemisen vapaus.
Tutkija voi itse päättää, missä tuloksensa julkaisee. Perin-
teisesti julkaisemisen vapaus on liittynyt siihen ajatukseen,
että tutkimustuloksia ei pidä salata esimerkiksi kaupalli-
sin tai poliittisin perustein. Tutkimuksen julkaisemiseen
liittyy nykyisin olennaisesti myös tutkimustulosten popu-
larisointi ja tutkijoiden esiintyminen asiantuntijoina julki-
sessa keskustelussa.
Yhteiskunnallisen keskustelun ilmapiirin kiristymi-
nen ja poliittinen polarisaatio on tehnyt tutkimustiedon ja
Grimm & Saliba , .
Esa Väliverronen & Kai Ekholm12
asiantuntijoiden näkemysten kyseenalaistamisesta muo-
dikasta. Toimittajien tavoin myös tutkijat ovat joutuneet
uhkailun ja vainon kohteeksi varsinkin sosiaalisessa me-
diassa. Ongelma on ikävä kyllä tuttu myös Suomessa, ku-
ten Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kysely vuonna
 osoitti.9 Uhkailua, vaientamisyrityksiä ja trollausta
kohtaavat esimerkiksi ympäristötutkijat, ravitsemustutki-
jat, rasismin ja monikulttuurisuuden tutkijat sekä suku-
puolentutkijat.
Sekä kansainväliset että kotimaiset esimerkit osoittavat,
että tutkijat ovat usein jääneet yksin, silloin kun he koh-
taavat häirintää ja rajoitusyrityksiä. Onneksi ongelma on
alettu tiedostaa paremmin -luvun lopulla ja tutkimu-
sorganisaatiot ovat alkaneet kehittää käytäntöjä ongelman
käsittelyyn. Tärkeää työtä on tehnyt esimerkiksi Tiedon-
julkistamisen neuvottelukunta, joka uusi kyselynsä  ja
.
Tieteen vapaus ja sananvapaus Suomessa
Kirjan ensimmäisessä osassa Esa Väliverronen tuo esiin,
miten tieteen vapaus ja tutkijoiden sananvapaus julkisuu-
den areenoilla liittyvät vahvasti toisiinsa. Kuten Robert
Merton10 tunnetuissa tiedenormeissaan määritteli, tiede
on luonteeltaan julkista ja kollektiivista toimintaa. Ilman
kriittistä arviointia ja ideoiden testausta tiede ei voisi ke-
hittyä. Tieteen vapauden ja sananvapauden olennainen
yhteys koskee erityisesti tieteen ja tutkijoiden roolia jul-
kisessa elämässä akateemisen yhteisön ulkopuolella. Tie-
Kettunen .
 Merton .
Johdanto 13
teentekijöillä on perinteisesti ollut tärkeä rooli yhteiskun-
nallisessa keskustelussa.
Sekä tieteen autonomian että tutkijoiden sananvapau-
den rajoitukset osoittavat, miten tiede on aina osa yhteis-
kuntaa ja vallitsevaa kulttuuria. Nämä rajoitukset enna-
koivat myös laajempia muutoksia yhteiskunnassa, jotka
kyseenalaistavat demokraattisen oikeusvaltion periaatteet.
Kari Enqvist tuo esiin puheenvuorossaan, miten
-luvulla on sekä meillä että muualla noussut esiin
vaatimuksia tutkimuksen alistamisesta palvelemaan etu-
käteen määrättyjä taloudellisia tai yhteiskunnallisia tavoit-
teita. Elinkeinoelämä haluaisi ulkoistaa omat tutkimustar-
peensa yliopistoille, ja poliitikot puolestaan etsivät ajamil-
leen asioille tutkimustiedon avulla eräänlaista sertiointia,
joka todistaisi heidän mielipiteensä luotettaviksi. Enqvistin
mukaan tiede edistyy kuitenkin parhaiten vapaan perus-
tutkimuksen kautta eikä sille voi asettaa mitään ulkoisia
hyötytavoitteita. Luonnontieteellisen perustutkimuksen
lähihistorian avulla hän osoittaa selkeästi, että vapaa tut-
kimus voi tuottaa seurausilmiönään mittaamattomia hyö-
tyjä.
Samuli Reijula ja Petri Ylikoski huomauttavat, että ”tut-
kijan vapaus tulee ymmärtää laajemmin kuin vain ulkois-
ten esteiden puuttumisena. Kyse ei ole vain tutkijan va-
paudesta toteuttaa ja ilmaista itseään, vaan laajemmin tut-
kimuksen institutionaalisista puitteista ja suhteesta yhteis-
kuntaan. Kahden ajankohtaisen esimerkin avulla he tuovat
esiin tieteen vapauden sekä tieteen ja muun yhteiskunnan
suhteiden kipupisteitä. Käyttäytymistieteiden toistetta-
vuuskriisi on periaatteessa hyvää tarkoittavien tutkijoiden
toiminnan tahaton seuraus, jota ruokkivat tieteen institu-
tionaaliset käytännöt, erityisesti tutkijoiden meritoitumi-
Esa Väliverronen & Kai Ekholm14
sessa ja julkaisemisessa. Toinen esimerkki, lääketehtaiden
organisoima julkaisusuunnittelu, puolestaan hyödyntää
tutkimusjärjestelmän heikkouksia ja tuo konkreettisesti
esille lääketutkimuksen taloudelliset kytkennät.
Tieteen vapauden puolustajat nojautuvat usein hum-
boldtilaisiin ideoihin tieteen autonomiasta.11 Kirjan toi-
sessa osassa Juha Tuunainen, Reijo Miettinen ja Terhi Esko
kuitenkin epäilevät, onko Humboldtin näkemyksistä ny-
ky-yliopiston analyysin pohjaksi. Paluu takaisin -lu-
vun alun saksalaisen sivistysporvariston yliopistoideaaliin
ei ole mahdollinen. Sen sijaan he nostavat esiin Snellma-
nin ajatukset vapauden ja vastuun suhteesta. Artikkelin
analyysin kohteena on yliopistojen yhteiskunnallisen vai-
kuttavuuden määrittely ja mittaaminen. Kirjoittajat kriti-
soivat indikaattoreihin perustuvaa arviointia: se pohjautuu
kontrolliin ja epäluottamukseen tieteentekijöitä kohtaan.
He vertaavat yliopistoja ja peruskoulua hallinnon koh-
teena: ”Suomen peruskoulu on saavuttanut hyviä tuloksia
torjumalla mittaamiseen perustuvan ulkoisen kontrollin ja
luottamalla sen sijaan opettajien osaamiseen ja heidän am-
matilliseen kykyynsä ja etiikkaansa. Eivätkö yliopistotutki-
jat ansaitse samanlaista luottamusta – –?”
Oili-Helena Ylijoki jatkaa nykyisen tiedepolitiikan kri-
tiikkiä tieteensosiologian käsitteiden avulla. Hänen ana-
lyysinsa kohteena on markkinalogiikan vahvistuminen
tutkimuksen tekemisessä ja hyödyntämisessä. Yliopistot,
laitokset, tutkimusryhmät ja yksittäiset tutkijat kilpailevat
ulkopuolisesta rahoituksesta, josta ne ovat yhä riippuvai-
sempia. Välillisemmin markkinalogiikka ilmenee kilpai-
luna huipuille pääsystä, kuten ranking-menestyksestä.
 Esim. Kivistö & Pihlstöm .
Johdanto 15
Elinkeinoelämän tavoin tiede on muuttunut entistä enem-
män projektiluonteiseksi, mikä puolestaan muuttaa tutki-
mustyön arkea. Tämän kehityksen seurauksena tutkijoi-
den on yhä vaikeampi puolustaa tieteen vapautta.
Tieteen vapaudella ja sananvapaudella on pitkä histo-
ria, ja nämä perinteet määrittävät vahvasti nykyisiä käsi-
tyksiämme vapaudesta. Kolmannessa osiossa, Tieteen va-
paus ja sen rajat, H. K. Riikonen luo katsauksen tieteen
vapauden vaiheisiin antiikista -luvulle. Hän osoittaa,
miten akateemisen tutkimuksen ihanteiden ja käytännön
välillä on ollut lähes aina ristiriitaa. Tieteen sananvapaus
on vaatinut marttyyrinsa ja sankarinsa. Tieteen tarina on
jatkuvaa taistelua tietämättömyyttä sekä uskonnollisia tai
poliittisia rajoituspyrkimyksiä vastaan.
Artikkelissaan hylätyistä väitöskirjoista Suomessa Rii-
konen luo kiinnostavan katsauksen väitöskirjojen ja väi-
töskirjainstituution historiaan. Se on ensimmäinen laaja
kokonaisesitys aiheesta Suomessa. Riikonen käsittelee
esitarkastuksen roolia ja käytänteitä akateemisena dialo-
gina ja tuo esille monet hylkäämisen syyt, joista useat ovat
muita kuin tavanomaisia tieteellisiä perusteita.
Veera Kaleva ja Hanna Kuusela tarttuvat puheenvuo-
rossaan ajankohtaiseen tieteen vapautta koskevaan kysy-
mykseen eli yliopistodemokratian kaventumiseen -lu-
vulla. He käyttävät esimerkkinä Tampereen uuden yliopis-
ton rakentamista. ”Siinä missä aiemmin yliopistot olivat
alhaalta ylöspäin rakentuneita asiantuntijaorganisaatioita,
joissa vertaiset valitsivat kollegoistaan yhden tai useam-
man edustamaan ja johtamaan itseään, nyt yliopistot ovat
pääsääntöisesti rehtorien, johtoryhmien ja keskushallin-
non ylhäältä alaspäin johtamia yritysmäisiä organisaa-
tioita.”
Esa Väliverronen & Kai Ekholm16
Kirjan viimeisen osan aiheena ovat tutkijan roolit ja
sananvapauden rajat julkisuuden areenoilla. Janne Huk-
kinen pohtii tutkijan sananvapauden rajoja ydinvoimaan,
energiapolitiikkaan ja metsäntutkimukseen liittyvien esi-
merkkien kautta. Hän tuo esiin sensuurin mekanismeja,
kuten tutkijoiden uhkaamisen, julkisen leimaamisen ja
suitsimisen. Näiden käytäntöjen tavoitteena on hiljentää
kriittinen tutkija, joka tuo esiin vallitseviin poliittisiin lin-
jauksiin sopimatonta tietoa. Hukkinen luonnostelee neljä
tutkijatyyppiä – toimeenpanija, hyödyllinen idiootti, jää-
räpää ja hölmö –, jotka tiedostavat eri tavalla tieteen ja
politiikan väliset kytkennät. ”Tutkijan sananvapaus on
tiedepolitiikan sokea piste, Hukkinen kirjoittaa ja hah-
mottelee uusia käytäntöjä, joiden avulla voidaan parem-
min tunnistaa tiedepolitiikan ongelmia ja sananvapauden
kipupisteitä.
Esa Väliverronen ja Sampsa Saikkonen peilaavat tie-
teen vapauden ja tutkijan sananvapauden jatkumoa ana-
lysoimalla laadullisesti Tiedonjulkistamisen neuvottelu-
kunnan kahta kyselyaineistoa vuosilta  ja . Ky-
selyssä selvitettiin muun muassa tutkijoiden näkemyksiä
sananvapauden tilasta. He hahmottavat aineistosta neljä
erilaista kontrollin muotoa eli tutkimuksen poliittisen ja
taloudellisen ohjauksen, valtion tutkimuslaitoksille tyy-
pillisen organisaation kontrollin, tutkijoiden keskinäisen
kontrollin sekä kontrollin alhaalta päin. Viimeksi mai-
nittu, kansalaisyhteiskunnasta tuleva uhkaava tai leimaava
palaute on monella tapaa uusi ilmiö, joka on saanut nä-
kyvyyttä internetin ja sosiaalisen median aikakaudella.
Kaikki nämä kontrollin muodot ovat omiaan synnyttä-
mään tutkijoiden itsesensuuria, ellei tiedeyhteisö puutu
näihin ongelmiin nykyistä voimakkaammin.
Johdanto 17
Tiedettä ja tutkijoiden näkemyksiä arvioidaan ja kriti-
soidaan yhä useammin myös julkisuudessa. Tieteen omilla
areenoilla ja julkisuuden areenoilla toimivat kuitenkin eri-
laiset keskustelun pelisäännöt. Johanna Vuorelma ottaa esi-
merkiksi kaksi paljon keskustelua herättänyttä tapausta.
Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan sotavankileirin nais-
murhista herätti kiihkeää keskustelua mediassa vuonna
. Liukkonen sai sekä kovaa kansalaispalautetta että tiuk-
kaa kritiikkiä muun muassa historiantutkijoilta. Vuorelman
mukaan keskustelun eri areenoita ylittänyt ja sekoittanut
kommentointi ajautui myös ”poliittisesti motivoitunee-
seen kritiikkiin, tutkijan mustamaalaamiseen tai vihamie-
liseen palautteeseen. Toinen, Yhdysvalloissa vuonna 
kiihkeän keskustelun herättänyt tapaus oli Rebecca Tuvelin
vertaisarvioitu tiedeartikkeli ”In Defense of Tansracialism”
Hypatia-tiedelehdessä. Artikkeli sai kiivaan palautteen kan-
salaisaktivisteilta, ja osa tutkijoista yhtyi kritiikkiin. Lehteä
vaadittiin vetämään artikkeli pois, mihin se suostui anteek-
sipyyntöjen kera. Vuorelman mukaan tapauksia yhdistää se,
että kohteena oli tutkija, joka ei ollut vielä saavuttanut va-
kiintunutta asemaa akateemisessa yhteisössä. Molemmat
joutuivat kohtuuttoman julkisen leimaamisen kohteiksi.
Nykyisin onkin tyypillistä, että verkon ja sosiaalisen
median kautta avautuva julkisuus asettaa tutkijat myös
uudella tapaa kriittisen tarkkailun ja ajoittain myös hen-
kilökohtaisen häirinnän kohteeksi. Severi Hämäri ehdot-
taa puheenvuorossaan keinoja, joilla tällaista häirintää,
kuten henkilökohtaisten tietojen luvatonta levittämistä,
mustamaalausta, maalittamista tai uhkailua, voidaan
ehkäistä. Hämärin mukaan tällainen toiminta edustaa
verbaalista väkivaltaa, johon pitäisi pystyä puuttumaan
nykyistä paremmin.
Esa Väliverronen & Kai Ekholm18
Ympäristötutkijoita vaiennettu Yhdysvalloissa
Yhdysvalloissa 2000-luvun alun ehkä merkittävimmät tieteen va-
pauden rajoitukset toistaiseksi tapahtuivat George W. Bushin pre-
sidenttikaudella 20012009. Silloin tutkijoiden sananvapautta
rajoitettiin merkittävästi ja tutkimustiedon käyttöä poliittisessa
päätöksenteossa vähäteltiin. Tämä näkyi erityisesti ympäristöpo-
litiikassa.
Tunnettu ilmastontutkija James Hansen syytti työnantajaansa
avaruushallinto NASAa sananvapauden loukkauksista ja sensuu-
rista. Hansenin mukaan hänen sähköpostiaan tarkkailtiin, hänen
kirjoituksiaan vaadittiin ennakkotarkastukseen ja julkisia esiinty-
misiä vahdittiin. Hansenin varoitukset ilmastonmuutoksen kiih-
tymisestä eivät sopineet Bushin hallinnon linjaan, joka vastusti
ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviä kansainvälisiä sopi-
muksia. Myös teollisuusyritykset ja erilaiset lobbausjärjestöt ovat
vaikeuttaneet ympäristötutkijoiden työtä tutkijoihin kohdistuvilla
kampanjoilla ja mustamaalauksella. Niiden tarkoituksena on ollut
tutkijoiden vaientaminen.
Tutkijoiden sananvapauden rajoitukset ja tutkimustiedon tar-
koitushakuinen käyttö eivät rajoittuneet vain ympäristötutkimuk-
seen. Samanlaisia ongelmia kohtasivat tutkijat, jotka työskenteli-
vät julkiseen terveydenhuoltoon ja terveyspolitiikkaan, ehkäisyyn
ja seksuaalivalistukseen, huumeisiin, aidsiin tai kantasolututki-
mukseen liittyvien aiheiden parissa. Ympäristötutkimuksen vaien-
tamista motivoi muun muassa öljyteollisuuden intressien puolus-
taminen, terveyspolitiikkaa, seksuaalikasvatusta tai kantasolutut-
kimusta koskevan tutkimuksen vaientamista uskonnollinen kon-
servatismi.
Pelot saman ilmiön toistumisesta heräsivät Donald Trumpin
tultua valituksi presidentiksi 2016. Keväällä 2017 Yhdysvalloista
sai alkunsa tiedemarssi, johon osallistui arvioilta miljoona ihmistä
600 kaupungissa ympäri maailmaa. Tutkijoiden vaientamisyrityk-
sistä raportoi Columbian yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan
Silencing Science Tracker -verkkosivusto.
Johdanto 19
Tutkijat ahtaalla Unkarissa
Euroopassa tutkijoilla on ollut vaikeuksia 2010-luvulla erityisesti
Unkarissa mutta ajoittain myös muissa itäisen Keski-Euroopan
maissa. Unkarissa tieteen vapauden symboliksi on noussut kes-
kieurooppalainen CEU-yliopisto. George Sorosin rahoittama yli-
opisto Budapestissa on ollut pitkään pääministeri Viktor Orbánin
silmätikkuna. Vuonna 2017 Unkarissa tuli voimaan uusi yliopisto-
laki, joka oli suunnattu nimenomaan keskieurooppalaista yliopis-
toa vastaan. Sen jälkeen yliopisto on yrittänyt neuvotella asemas-
taan, mutta sen toimintaedellytykset ovat heikentyneet edelleen.
Joulukuussa 2018 yliopisto päätti luovuttaa ja siirtää tutkintoon
johtavan koulutuksensa Itävallan Wieniin.
Unkarin hallitus on muuttanut lainsäädäntöä myös niin, että se
on vaikeuttanut muiden yliopistojen tutkimuslaitosten toimintaa.
Pääministeri Viktor Orbánin hallitus antoi elokuussa 2018 ase-
tuksen, jolla pyrittiin poistamaan sukupuolentutkimuksen opinnot
Unkarin yliopistoista. Virallinen perustelu oli se, että nämä koulu-
tusohjelmat eivät ole taloudellisesti kannattavia. Samanaikaisesti
hallituksen virkamies totesi: ”Unkarin hallitus on selkeästi sitä
mieltä, että ihmiset ovat syntyneet joko miehinä tai naisina. He
elävät elämäänsä niin kuin he parhaiten näkevät, eikä Unkarin val-
tio halua käyttää julkisia varoja koulutukseen tällä alalla.
Kesällä 2019 hallitus kavensi merkittävästi Unkarin tiedeaka-
temian itsenäisyyttä. Tiedeakatemialle määrättiin uusi hallinto-
porras. Nimeämällä valitsemansa henkilöt uuteen tiedehallintoon
pääministeri ja hallitus voivat näin vaikuttaa tutkimuksen rahoituk-
seen ja painopisteisiin.
Esa Väliverronen & Kai Ekholm20
Kiinan sensuuri ulottuu kansainvälisiin julkaisuihin12
Kiinan hallinto ohjaa poliittisin perustein kaikkea maassa tehtävää
tieteellistä tutkimusta ja yhteiskunnallista keskustelua. Sisäisen
sensuurin lisäksi Kiinan valtio on viime vuosina keskittynyt myös
ulkoiseen sensuuriin. Valtioiden väliset rajat ovat internetissä fyy-
sisiä rajoja helpommin läpäistävissä, ja Kiinassa kielletty internet-
materiaali on ollut mahdollista saada käyttöön ulkomailla sijait-
sevien servereiden avulla. Kiinan hallinnon tavoitteena onkin ollut
estää pääsy aineistoon, johon sillä ei ole laillista vaikutusvaltaa.
Syksyllä 2017 julkisuuteen tuli tieto, että kansainvälisesti kuu-
luisa tiedejulkaisija Cambridge University Press oli myöntynyt
Kiinan hallituksen vaatimukseen sensuroida eli poistaa julkai-
semansa China Quarterly -tiedejulkaisun kiinalaisesta tietokan-
nasta 315 artikkelia. China Quarterly (CQ) on alan yksi arvoste-
tuimmista kansainvälisistä julkaisuista. Sensuroitujen artikkelien
aiheet käsittelivät Kiinalle arkaluonteisia aiheita, kuten Taiwanin
itsenäisyyttä, Hongkongin asemaa, Tiibetin tilannetta, dalai-la-
man asemaa Tiibetin johtajana, vuoden 1989 Tiananmenin aukion
demokratialiikkeen tai 19601970-lukujen kulttuurivallankumo-
uksen todellisia tapahtumia. Sinällään vaatimus näiden aiheiden
poistamiseen ei ole yllätys, sillä sekä tieteellisessä tutkimuksessa
että kansallisessa ja kansainvälisessä politiikassa valtion linjaus
on ollut tiukka: näistä teemoista on olemassa maan virallinen tul-
kinta, jota ei voida muuttaa, eikä tapahtumia voida tutkia tai edes
tulkita uudelleen. Tiedesensuurin näkökulmasta on mielenkiin-
toista, että kielletylle listalle joutuivat artikkelit, jotka käsittelivät
Kiinan oikeusjärjestelmää, perustuslakia, korruptiota, etnisiä vä-
hemmistöjä (kuten tiibetiläisiä tai uiguureja), Xinjiangin autono-
mista aluetta, Kiinan entisiä johtajia (Mao Zedong, Deng Xiaoping)
ja Falun Gongia.
Sensurointi aiheutti laajan vastalauseiden myrskyn ulkomais-
ten ja Kiinan ulkopuolella vaikuttavien kiinalaisten akateemisten
tutkijoiden keskuudessa. Yli 1 200 tutkijaa allekirjoitti vetoomuk-
 Tekstin on kirjoittanut Tiina H. Airaksinen.
Johdanto 21
sen sensuurin poistamiseksi, ja tutkijat ilmoittivat myös, etteivät
he suostu enää julkaisemaan artikkeleitaan CQ-julkaisussa. Sen-
surointia käsiteltiin useissa lehdissä, ja CQ:n toimitusryhmän li-
säksi lukuisat tutkijat kritisoivat kustantajan päätöstä. Kustantaja
joutui perumaan artikkelien poistamisen verkosta, ja sensuroidut
artikkelit ovat jälleen normaalisti luettavissa. China Quarterlyn ta-
pauksessa sen päätoimittaja ja toimituskunta sanoutuivat välittö-
mästi irti sensuuripäätöksestä. On oletettavaa, että Kiinan hallinto
tukee sekä rahallisesti että työvoimana kansainvälisiä tiedejulkai-
suja esimerkiksi yliopistojensa kautta. Samalla on ilmeistä, että
se pyrkii myös sensuroimaan niissä hyväksyttäviä artikkeleita.
Toimituskunnan jäsenillä voi esimerkiksi olla työsuhteita kiinalai-
siin yliopistoihin, jolloin he pelkäävät myös työsuhteensa irtisano-
mista, mikäli julkaisupolitiikka ei miellytä Kiinan hallintoa.
Samaan aikaan kun Cambridge University Press poisti artikke-
leitaan tietokannasta, myös toinen suuri tiedejulkaisija Springer
Nature päätti sensuroida Kiinan tietokannastaan yli 1 000 artik-
kelia. Sensuroidut artikkelit käsittelivät samantyylisiä Kiinassa
kiellettyjä aiheita kuin CQ:n tapauksessa. Julkaisijan selityksen
mukaan koko SpringerLink-sivusto olisi suljettu Kiinassa, jos niin
sanottuja poliittisia artikkeleita ei olisi poistettu tietokannasta.
Springer Naturella on toimistot Beijingissä ja Shanghaissa, ja se
julkaisee yli sataa tiedejulkaisua yhteistyössä kiinalaisten yliopis-
tojen ja tiedeinstituuttien kanssa. Springer Nature perusteli pää-
töstään sillä, että se vain sopeuttaa julkaisunsa paikallisiin lakei-
hin sopivaksi ja että poliittisesti arkaluonteisten artikkeleiden sen-
surointi koskettaa vain prosenttia sen kaikista julkaisuista. Tutki-
jat ovat kritisoineet päätöstä ja organisoineet boikotteja, joissa he
kieltäytyvät vertaisarvioimasta Springerin tai Palgrave Macmillan
tiedejulkaisuihin lähetettyjä artikkeleita.
Esa Väliverronen & Kai Ekholm22
Tšekin presidentti estää ”sopimattomien”
professorien nimitykset
Tšekin presidentti Miloš Zeman on käyttänyt valtaansa estämällä
professorien nimityksiä. Useissa tapauksissa syitä on pidetty po-
liittisina. Tšekin presidentillä on valta vahvistaa professorien nimi-
tykset, mutta aiemmin presidentit eivät ole käyttäneet valtaansa
nimitysten estämiseen.
Ensimmäisen kerran Zeman esti professorin nimityksen
vuonna 2013. Hän perusteli julkisesti päätöstään sillä, että nimi-
tettävä kirjallisuushistorian professorin oli osallistunut näkyvästi
Gay Prideen, mitä presidentti piti sopimattomana.
Aiemmin pääministerinä toiminut Zeman nimitettiin presiden-
tiksi vuonna 2013. Vuonna 2018 hän sai jatkokauden tiukan ää-
nestyksen jälkeen. Zemania on luonnehdittu aiemmin vasemmis-
topopulistiksi, mutta viime vuosina enemmänkin oikeistopopulis-
tiksi. Tšekki on Puolan tavoin jakautunut vahvasti kahtia. Presi-
dentti Zeman on puolustanut näkyvästi Puolan hallitsevaa Laki ja
oikeus -puoluetta ja ihaillut Donald Trumpia. Arvostelijat ovat syyt-
täneet häntä myös läheisistä väleistä Venäjään ja Kiinaan.
Tšekin suurin yliopisto, kansainvälisesti arvostettu Kaarlen
yliopisto, on haastanut presidentin oikeuteen valtansa väärinkäy-
töstä ja akateemisen vapauden loukkaamisesta. Myös maan reh-
torien neuvosto on tukenut yliopistoa asiassa. Yliopiston johto
perusteli päätöstä nostaa kanne presidentin toiminnasta sillä, että
presidentin ei kuulu päättää, kuka on kelvollinen professoriksi.
Kun presidentiltä on kysytty perusteluja päätöksilleen myöhem-
missä tapauksissa, hän on edustajansa välityksellä vihjannut, että
virkanimitysten estämiset ovat perustuneet ”lakiin ja moraaliin”.
Yksi nimityksen estäminen johtui epäilyjen mukaan siitä, että ni-
mitettävä professori oli julkaissut satiirisen kirjoituksen presiden-
tistä. Toisessa tapauksessa nimitettävä professori oli julkisesti tu-
kenut toista ehdokasta presidentinvaaleissa.
Johdanto 23
Lähteet
Aktas, Vezir & Nilsson, Marco & Borell, Klas () Social scientists under
threat: Resistance and self-censorship in Turkish academia. British Journal
of Educational Studies ... DOI: ./...
Columbia Law School Sabine Center for Climate Change Law () Silencing
Science Tracker.
https://climate.law.columbia.edu/Silencing-Science-Tracker (viitattu ..).
Grimm, Jannis & Saliba, Ilyas () Free research in fearful times:
Conceptualizing an index to monitor academic freedom. Interdisciplinary
Political Studies :, –.
Kettunen, Reetta () Ei haukku haavaa tee? Tutkijoiden saama asiaton ja
häiritsevä palaute. Teoksessa Ulla Järvi & Tuukka Tammi (toim.) Maito
tappaa ja muita outoja tiedeuutisia. Tampere: Vastapaino.
Kivistö, Sari & Pihlström, Sami () Sivistyksen puolustus. Miksi akateemista
elämää tarvitaan? Helsinki: Gaudeamus.
Merton, Robert () e Sociology of Science. London: e University of
Chicago Press.
Scholars at Risk () Free to ink: Report of the Scholars at Risk. Academic
Freedom Monitoring Project.
https://www.scholarsatrisk.org/wp-content/uploads///Scholars-at-Risk-
Free-to-ink-.pdf
Syrjämäki, Sami () Esipuhe julkaisussa Syrjämäki, Sami (toim.) ()
Vapaus. Tampere: niin & näin.
Väliverronen, Esa () Tieteen vapauden ja tutkijan sananvapauden ongelmat
yhä näkyvämpiä. Tieteessä tapahtuu  (), –.
Article
Full-text available
Tutkijoiden omat työorganisaatiot, yliopistot, ovat muuttuessaan luonnollisen kiinnostavia mutta yhtäaikaisesti haastavia tutkimuskohteita. Positivististen etäisyys- ja objektiivisuusvaateiden ohella tutkijat kohtaavat organisaation sisäiset poliittiset jännitteet. Tämän ei kuitenkaan tulisi estää tutkijoita perehtymästä oman organisaationsa muutokseen. Hyödyntäen läheisyyden ja osallistuvuuden mahdollistavia tutkimusmetodologioita, kuten kotietnografiaa, tutkijan on mahdollista luodata organisaatiota muutoksessa jännitteet tiedostaen ja samalla reflektoida aktiivisesti omaa asemaansa. Tässä artikkelissa yliopistoreformiin syventyvää tutkimushanketta kuvataan kotietnografian viitekehyksen kautta. Saavutettavan laajemman ymmärryksen ja tiedon potentiaali avaa uusia näkökulmia paitsi tutkimuskohteeseen, myös tutkimukseen ja tutkijoihin itseensä. Poutanen, M., Tervasmäki, T., & Harju, A. (2021). Katse sisäänpäin: Yliopisto­reformin organisatoriset jännitteet koti­etnografian silmin. Tiede & Edistys, 46(1-2), 28–46. https://doi.org/10.51809/te.109599
Ei haukku haavaa tee? Tutkijoiden saama asiaton ja häiritsevä palaute. Teoksessa Ulla Järvi & Tuukka Tammi (toim.) Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia
  • Reetta Kettunen
Kettunen, Reetta (2016) Ei haukku haavaa tee? Tutkijoiden saama asiaton ja häiritsevä palaute. Teoksessa Ulla Järvi & Tuukka Tammi (toim.) Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia. Tampere: Vastapaino.
Scholars at Risk (2019) Free to Think: Report of the Scholars at Risk. Academic Freedom Monitoring Project
  • Robert Merton
Merton, Robert (1973) The Sociology of Science. London: The University of Chicago Press. Scholars at Risk (2019) Free to Think: Report of the Scholars at Risk. Academic Freedom Monitoring Project.
Esipuhe julkaisussa Syrjämäki
  • Sami Syrjämäki
Syrjämäki, Sami (2028) Esipuhe julkaisussa Syrjämäki, Sami (toim.) (2018) Vapaus. Tampere: niin & näin.