Content uploaded by Henna Busk
Author content
All content in this area was uploaded by Henna Busk on May 26, 2020
Content may be subject to copyright.
A preview of the PDF is not available
Työvoiman ammatillisen liikkuvuuden osatekijät ja ohjauskeinot
Abstract
Ammatillinen liikkuvuus on erittäin tärkeää työvoiman kohtaannon ja saatavuuden kannalta. Liikkuvuuden merkitys korostuu erityisesti voimakkaasti muuttuvassa ympäristössä. Se, kuinka helposti henkilö voi vaihtaa toimialalta ja ammatista toiseen määrittää, kuinka nopeasti talous kehittyy ja muuntautuu uusien tilanteiden edessä ilman työvoiman saatavuusongelmia.
Ammatilliseen liikkuvuuteen liittyy kuitenkin kustannuksia, koska aikaisemmassa ammatissa hankittua osaamista ei välttämättä voida hyödyntää uudessa ammatissa. Tässä hankkeessa ammatin vaihtamisen esteitä tarkasteltiin erityisesti ammattien tehtäväsisältöjen eron näkökulmasta. Tehtävien erilaisuus vaikuttaa henkilöiden mahdollisuuksiin vaihtaa ammatista toiseen, mutta osa aikaisemmasta osaamisesta on hyödynnettävissä myös uudessa ammatissa.
Tiedollisten taitojen erot ammattien välillä estävät Suomessa ammatillista liikkuvuutta vähemmän kuin erot ammattien tehtäväsisällöissä. Tiedollisten taitojen eroihin liittyy kuitenkin suurempia palkan menetyksiä irtisanotuilla, kun siirrytään matalamman taitotason ammattiin.
Koulutuspolitiikassa tarvitaan erilaisia ratkaisuja riippuen henkilöiden lähtö- ja tavoiteammateista, koska osaamiserot vaihtelevat. Teknologian kehittyessä osaamisvaatimukset kasvavat, joten koulutustason nostaminen yleisesti ylläpitää työntekijöiden työskentelymahdollisuuksia erilaisissa ammateissa.
Kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa tarvitaan aikaisempaa enemmän aktiivisen työvoimapolitiikan välineiden hyödyntämistä, kuten työhaun ohjausta henkilölle mahdollisiin hakukohteisiin sekä uudelleenkoulutusta. Työnvälitystä on mahdollista tehostaa kustannustehokkaasti hyödyntämällä digitalisaatiota sekä ammattien välisiin tehtäväeroihin ja aikaisempiin ammatillisiin siirtymiin liittyvää tietoa hakukohteiden valinnassa.
Tarkastelen nuorisotyöntekijöiden suhtautumistaalanvaihtamiseen Suomessa 2020-luvulla heille tehdyn kyselytutkimuksen valossa. Kyselyaineiston analysoinnissa hyödynnän työurien kaaosteoriaa, joka auttaa tulkitsemaan monimutkaisia siirtymiä työurilla. Ajatuksia alan vaihtamisesta herättävät vastausten mukaan matala palkka, työn kuormittavuus, työtehtävien laajentuminen, nuorten pahoinvointi sekä nuorisotyön rakenteelliset haasteet ja yhteiskunnallinen asema. Tuon myös esiin, että laaja-alainen koulutus ja korkeakoulutus tarjoavat nuorisotyöntekijöille mahdollisuuksia ammatilliselle liikkumiselle etenkin sosiaali- ja terveysalalla.
Establishment closures have lasting negative consequences for the workers they displace from their jobs. We study how these consequences vary with the amount of skill mismatch that workers experience after job displacement. Developing new measures of occupational skill redundancy and skill shortage, we analyze the work histories of individuals in Germany between 1975 and 2010. We estimate difference-in-differences models, using a sample of displaced workers who are matched to statistically similar non-displaced workers. We find that displacements increase the probability of occupational change eleven-fold. Moreover, the magnitude of post-displacement earnings losses strongly depends on the type of skill mismatch that workers experience in such job switches. Whereas skill shortages are associated with relatively quick returns to the counterfactual earnings trajectories that displaced workers would have experienced absent displacement, skill redundancy sets displaced workers on paths with permanently lower earnings. We show that these differences can be attributed to differences in mismatch after displacement, and not to intrinsic differences between workers making different post-displacement career choices.
We develop and evaluate experimentally a novel tool that redesigns the job search process by providing tailored advice at low cost. We invited jobseekers to our computer facilities for twelve consecutive weekly sessions to search for real jobs on our web interface. For one-half, instead of relying on their own search criteria, we use readily available labour market data to display relevant alternative occupations and associated jobs. The data indicate that this broadens the set of jobs they consider and increases their job interviews especially for participants who otherwise search narrowly and have been unemployed for a few months.
Tutkimuksessa kartoitettiin alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden nykytilaa ja laajuutta eri näkökulmista ja erilaisten aluetyyppien kautta. Erityisesti tarkasteltiin työhön liittyvää sekä yksilöiden, työpaikkojen ja alueiden ominaisuuksia, jotka vaikuttavat liikkuvuuteen ja liikkuvuusmuotovalintoihin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin
jo käytössä olevia sekä mahdollisia keinoja edistää työvoiman ja työn liikkuvuutta työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi. Tulosten perusteella muuttoliike on vilkasta ja keskittävää ja suurin osa muuttoliikkeestä liittyy työvoiman alueelliseen liikkuvuuteen. Muuttoliike on kuitenkin vain osa työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta, sillä
työpaikan alueen vaihtuminen eli työn alueellinen liikkuvuus on selvästi yleisempää kuin työllisten muuttaminen. Pendelöinnissä ja sen suuntautumisessa havaittiin selvä muutos. Vaikka pendelöinti suuntautuu edelleen yleisemmin keskuksia kohti, ovat vastakkaiseen suuntaan tehdyt työmatkat kasvaneet keskuksiin suuntautuvia työmatkoja nopeammin 2010-luvulla.
Tutkimus ei paljastanut työvoiman alueellisessa liikkuvuudessa ilmiselviä pullonkauloja, joita voitaisiin hoitaa yleisillä liikkuvuuden lisäämiseen tähtäävillä toimilla. Alueellisten työmarkkinoiden viimeaikainen kehitys viittaa siihen, että alueellinen kohtaanto ei olisi ensisijainen ongelma Suomen työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden kohtaanto on heikentynyt eniten alueilla, joille työvoiman liikkuvuus suuntautuu. Työttömien liikkuvuutta
edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta tulisi kuitenkin tutkia koeasetelmien avulla, sillä niistä tiedetään vähän.
Monipaikkaisuuden analysointi antaa tarkemman kuvan väestön ja taloudellisen toiminnan sijoittumisesta kuin yhteen viralliseen asuinpaikkaan perustuvat tilastot. Monipaikkaisuus on ilmiönä hyvin moniulotteinen, eikä sitä voida seurata nykyisillä tilastoilla. Monipaikkaisuudesta tarvitaankin täydentävää tiedonkeruuta säännöllisillä
kyselyillä ja tilastointia kehittämällä. Tässä voidaan hyödyntää soveltuvin osin jo toteutettuja barometrejä. Entistä tarkempi kuva sekä ihmisten työmatkoista että todellisesta monipaikkaisuudesta saataisiin yhdistämällä eri viranomaisten tuottamia paikkatietopohjaisia rekisteritietoja mobiilipaikannusdataan. Alueiden kehittämisen
näkökulmasta monipaikkaisuus on vähän hyödynnetty resurssi. Yhteen kotikuntaan pohjautuvat palvelumallit ovat tehottomia muuttuvan alue- ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta, koska palvelujen suunnittelua ja tuotantoa eivät tällöin ohjaa alueiden todelliset käyttäjämäärät. Monipaikkaisuuden hyödyntämistä alueiden kehittämisessä
tulee edistää eri hallinnonalojen yhteistyönä.
Labour-market polarization is characterized by increased employment in occupations at the top but also at the bottom of the skills and wage distributions, followed by a relative decline in ‘middling’ occupations. This paper documents a polarization trend also in the Nordic labour markets and contrasts it to comparative findings for the USA. Analysis of the extent to which differences in wage development across skill groups have enhanced or attenuated this process of polarization in employment patterns suggests that the U-shaped pattern of employment change prevails also after controlling for concomitant changes in relative occupational wages. Hence, it seems that also the Nordic countries have experienced a shift from skill-biased technological change to non-routine-biased technological change – or, more likely, a combination of the two – and that this process has not been particularly dampened by compressed wage structures or relatively more rigid wages.
Cumulative contributions of social and health-related determinants to long-term unemployment during early working life among young adults are poorly understood. Therefore, we used four cumulative indices of both parental and own social and health-related determinants of such unemployment among a cohort which comprised a complete census of children born in Finland in 1987. The cohort participants were registered in the Medical Birth Register, and they were followed-up through 2015 (N = 46 521). We calculated predicted probabilities for long-term unemployment (> 12 months) when participants were 25–28 years. Moreover, we examined whether the associations differed by unemployment at the municipal level.
During the follow-up, 4.5% of women and 7.1% of men experienced long-term unemployment. All cumulative indices of parental and own social and health-related determinants predicted the probability of long-term unemployment. The greatest probabilities were observed for own social determinants, both in municipalities with high and low unemployment although the probabilities were higher in the high-unemployment municipalities. Of the individual determinants, poor school performance showed the strongest association with long-term unemployment among women (OR 6.65, 95% CI 5.21–8.55) and men (OR 3.70, 95% CI 2.96–4.67), after adjusting for other own social determinants. The results highlight the importance of life course social equality in the prevention of long-term unemployment in early adulthood.
The report focuses on labour market mobility during the period 2000-2006 in four Nordic countries: Denmark, Finland, Norway and Sweden. The purpose is to study rates and determinants of mobility and how differences in the institutional settings in the four countries affect mobility outcomes. Especially, the institutional mix that is contained in the concept "flexicurity" has been in focus. Mobility types studied are: Transitions between labour market statuses.Transitions into and out of atypical employment.Workplace mobility, occupational mobility and mobility between industries. Data used are the Labour Force Surveys (LFS). Their panel structure has been utilized to measure changes in labour market situation after one year. The main conclusion is that the Danish flexicurity nexus leads to high mobility rates on the labour market. However, the study reveals high levels also in Norway. In general, Finland and Sweden shows lower mobility rates than the two other countries.
http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A701612&dswid=1114
We use matched individual-level CPS data to study the decline in middle-wage routine occupations during the last 40 years, and determine how the associated labor market flows have evolved. The decline in employment in these occupations can be primarily accounted for by changes in transition rates from non-participation and unemployment to routine employment. We study how these transition rates have changed since the mid-1970s, and find that changes are primarily due to the propensity of individuals to make such transitions, whereas relatively little is due to demographic changes. We also find that changes in the propensity to transition into routine occupations account for a substantial proportion of the rise in non-participation observed in the U.S. in recent decades.
We examine occupational mobility and its link to wage mobility across a large number of EU countries using worker-level micro data. In doing so, we document the extent, the individual-level determinants and the consequences of occupational mobility in terms of wage outcomes and structural change across the EU. In addition, we identify potential explanations for the observed cross-country variation. Our results show that on average, 3% of European workers change their occupation per year, and that the extent of occupational mobility differs strongly by country. Individual characteristics play an important role for person-specific occupational mobility, but have little explanatory power for differences between countries. Occupational mobility is strongly associated with earnings mobility, and occupation movers are more likely than job movers to experience a downward rather than an upward earnings transition; by contrast, changing occupation voluntarily is more often followed by an upward wage transition. As opposed to composition effects, employment protection legislation seems to play an important role for explaining cross-country differences in occupational mobility through its impact on overall job mobility.
