Content uploaded by Johanna Hokka
Author content
All content in this area was uploaded by Johanna Hokka on Jan 21, 2020
Content may be subject to copyright.
A preview of the PDF is not available
Mitä on hyvä sosiologia? : Poikkikulttuurinen tutkimus sosiologian itseymmärryksestä
... Suomessa tiedepoliittisille tavoitteille antavat painoa kansainvälisesti vertailtuna voimakkaasti yliopistojen tuloksellisuutta painottava valtion ohjauspolitiikka ja rahoituskilpailu (Auranen 2014). Vastaavasti tutkimuksemme näkökulmasta kiinnostava on aiemman tutkimuksen tulos, jonka mukaisesti Suomessa tutkimukselta tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta peräänkuuluttava tiedepolitiikka on otettu vastaan myötäsukaisemmin kuin naapurimaassamme Ruotsissa (Hokka 2019). Hokka (2019) kuvasi väitöskirjassaan suomalaisten sosiologian professoreiden vallitsevaa tapaa puhua hyvästä sosiologiasta tuloksellisuus-ja vaikuttavuustavoitteista ammentavana "huippututkimuksena". Ruotsalaiset sosiologian professorit sen sijaan ottivat etäisyyttä "huippututkimus"-diskurssiin kuvaten hyvää sosiologiaa sivistykseen perustuen. ...
... esim. Aittola & Ylijoki 2006;Paasi 2006;Hokka 2019). Käsitevalintamme juontaa juurensa tapaan, jolla niin tiedepolitiikassa kuin yliopistojen julkisissa kuvauksissakin puhutaan hyvästä tutkimuksesta. ...
Suomesta ei löytyne yliopistoa, joka ei strategiassaan nimeäisi tieteidenvälisyyttä yhdeksi keskeiseksi keinoksi tavoitella huippututkimusta (research excellence). Tässä tutkimuksessa kysymme, millaisia käsityksiä tutkijakollegiumien johtajilla on tieteidenvälisyyden roolista huippututkimuksen tavoittelussa. Lisäksi tutkimme, miten tieteidenvälisyydelle luodaan tilaa ja mahdollisuuksia tutkijakollegiumien arjessa. Aineisto koostuu tutkijakollegiumien nykyisten ja entisten johtajien (n = 6) haastatteluista. Haastateltavat edustavat kaikkia kolmea suomalaista tutkijakollegiumia.
Tutkijakollegiumeja luonnehdittiin turvasatamina suhteessa siihen, mitä nyky-yliopistoissa ei ole enää mahdollista tehdä, mihin ei ole aikaa, miten pitää taipua niin profilointeihin, tulostavoitteisiin kuin muihinkin ulkoa tuleviin vaateisiin. Erilaisista tieteenalataustoista ja uravaiheista tulevia kansainvälisiä tutkijoita yhteen tuovat tutkijakollegiumit nähtiin akateemista kilpailua hillitsevinä ja yhteistyöhön kannustavina ympäristöinä. Kuvasimmekin artikkelissa tutkijakollegiumien johtajien työtä ikään kuin vapaan tutkimuksen suojelutyönä. Tieteidenvälisyydessä nähtiin tutkija- ja tutkimuslähtöisiä mahdollisuuksia. Tutkijakollegiumeja kuvattiin paikkoina, jotka mahdollistavat omien ajattelumallien herkistämisen uusille näkökulmille. Johtajien näkemykset vapaasta tutkimuksesta ja sen tukemisen merkityksestä ajoivat kuitenkin tieteidenvälisyyden ohi. Vaikka kollegiumien johtajat tunnistivat tieteidenvälisyyden arvon, he eivät halunneet sitoa kollegiumin tutkjioiden työtä välineellisesti mihinkään tutkimusta tai tutkijanuraa ulkoapäin kahlitsevaan reunaehtoon. Tätä kuvasti myös toiminnan etäännyttäminen strategiatason suunnittelusta ja jonkinasteinen kohtaamattomuus tutkijakollegiumien tieteidenvälisyyttä painottavan julkiskuvan ja johtajien puhetavan välillä. Tuloksemme johdattelevatkin pohtimaan, missä määrin tieteidenvälisyys jää tutkijakollegiumeissa sepitteeksi, jolle kirjoitetaan rooli strategioiden tasolla, mutta jonka ei haluta käytäntöjen tasolla kahlitsevan vapaata tutkimusta.
It is widely recognized that universities all around Europe have taken on a more market-oriented approach that has changed the core of academic work life. This has led to a precarious situation for many junior scholars, who have to seek research funding to cover their own wages in an increasingly fierce competition over scarce resources. Thus, at present, research funding is a Gordian knot that must be cut by each individual researcher. As a response to this situation, some Swedish universities provide guidance to junior scholars on how to navigate in an increasingly entrepreneurial academia through open lectures by senior and successful professors. In this paper, I study these lectures as socialization processes and the role of symbolic violence in the justification of a competitive academic work ethos as well as a pragmatic acceptance of the prevailing funding conditions. The aim is to explore the role of a subtle form of power wielding that is not immediately understood or recognized as power, but that nonetheless reproduces a market-like behavior and legitimizes a career system marked by uncertainty, shortcomings and contradictions.
In recent years, public reform policies related to higher education have undergone significant change in Western Europe. This analysis discusses three theoretical perspectives on the tasks and organizational structure of modern universities and looks at how those viewpoints form the basis of different organizational ideals. The author examines how those ideals affect the function of universities, their relationship to public authorities, and the extent to which they are defined as government agencies, cultural institutions, or corporate enterprises. This discussion is followed by a brief look at the development of university policy in Norway, the state's role in relationship to the universities, and the government reforms that actually comprise university policy in that country.
The sociology of the social sciences had developed rapidly in the last few decades. Researchers have given special attention to the development and institutionalization of sociology. Despite the availability of a large body of literature on various national sociological fields, comparative studies of the discipline are still few. The existing studies rarely compare these fields systematically along salient dimensions.
The "European Revolution" of 1989 has not only brought about dramatic and far-reaching changes in the social structure of East and West European countries, but also in the social sciences. This volume is an attempt to evaluate how sociology has been affected by this dramatic event and how it has developed in the post-revolutionary period in some selected European countries. Ten eminent representatives of sociology from Austria, France, Germany, Hungary, Italy, Great Britain, Poland, and Scandinavia were presented with a set of questions which served as a common guideline for their contributions. Their answers can be summarized in the observation of the "interrelated diversity" of sociology in Europe today. The high heterogeneity and fragmentation, typical of contemporary sociological thought in Europe, are interrelated by a high degree of institutionalization and integration of sociology in the European university system. In addition, two prominent scholars from non-European countries, Japan and the US, present their views on sociology in Europe from outside. They declare the end of the period of one-sided flows of reception in sociology and foresee a strengthening of a two-way exchange between European and non-European social scientists in the twenty-first century. © 1993 by Walter de Gruyter & Co., D-10785 Berlin. All rights reserved.
