ArticlePDF Available

Abstract

Artikkelissa ”Elämän voima luonnon kuvissa. Björn Soldanin valokuvia Henri Bergsonin ajatusten kautta tarkasteltuina” tarkastelen otteita elo- ja valokuvaaja Björn Soldanin (1902–1953) elämästä ja valokuvatuotannosta. Etsin hänen aiemmin uusasiallisuuden ja modernismin selkeyden tavoittelun kautta tulkituista kuvistaan pyrkimystä välittää kohteiden sisäistä elämänvoimaa ja rytmiä. Tässä käytän apunani filosofi Henri Bergsonin (1859–1941) ajatuksia elämän todellisuudesta ajan kulumisena, liikkeenä ja muutoksena. Molemmille luonnon tarkkailu oli avain todellisuuden ymmärrykseen. Hyödynnän myös Bergsonin käsitystä muistista, ja laajennan Soldanin kuvien tulkintaa asettamalla ne hänen luontoyhteyttä muovanneiden elämänvaiheidensa yhteyteen.
39
Johanna Frigård
Elämän voima luonnon kuvissa: Björn
Soldanin valokuvia Henri Bergsonin aja-
tusten kautta tarkasteltuina
Valokuvaaja ja elokuvaaja Björn Soldanin
(1902–1953) tuotanto kytketään ensisijai-
sesti 1930-luvun suomalaiseen modernis-
miin. Tuolloin hän toimi toisena osakkaana
-
dessä velipuolensa ja serkkunsa Heikki Ahon
(1895–1961) kanssa. Ahon ja Soldanin vuo-
sina 1925–1945 toiminut yhtiö oli merkittävä
toimija modernin Suomi-kuvan tuottamises-
sa.1 Yhtiön kuvailmaisu edusti modernismia,
uusasiallisuutta, joka luontui teollistumisen
ja koneiden aikakauden ilmentäjäksi. Solda-
nin kuvia on aiemmin tulkittu modernistisen
selkeyden tavoittelun näkökulmasta, mutta
artikkelissani etsin pikemminkin Soldanin
pyrkimystä välittää kohteiden sisäistä liikettä
ja rytmiä. Avaimina uuteen tulkintaan käytän

1941) elämänvoimaa korostaneita ja hänen
luonnontuntemuksensa pohjalta nousseita
ajatuksia. Lisäksi tarkastelen Soldanin va-
lokuvia hänen elämänvaiheidensa kautta
ikään kuin tiivistyminä kokemuksista, joissa
hänen luontosuhteensa on muotoutunut.
Kimmokkeena toimivat Suomen valoku-
vataiteen museon kokoelmassa olevat Björn
Soldanin valokuvat. Tutkimukselle uuteen,
aiemmin käsittelemättömään Soldanin ku-
vaaineistoon tutustuin vuonna 2013, jolloin
     
ja Robin Soldan (s. 1939) lahjoittivat Björn
Soldanin sotien jälkeen Iso-Britanniassa ku-
vaamaa aineistoa sekä runsaat viisikymmen-
lapsuuden ajan kuvaa, satakunta Soldanin
perhe-elämään liittyvää kuvaa sekä saman
verran Soldanin sota-aikana Suomessa ku-
vaamia otoksia. Lahjoituksessa omana koko-
naisuutenaan ovat Brittein saarten elämää ja
kulttuuria esittelevään valokuvakirjaan ”Sata
kuvaa Englannista” suunnitellut kuvat. Matka-
kirjan liki sadan kuvan aineiston lisäksi muka-
na on muutamia kuvia, joiden kimmokkeeksi ei
ole tiedossa tilausta tai muuta käytännön tavoi-
tetta. Kuvat edustavat ennen kaikkea Soldanin
taiteellista tuotantoa, jossa hänen henkilökoh-
tainen näkemyksensä pääsee esiin rajoitta-
mattomimmin, ja hän tuntuu ottaneen ne vain
oman kiinnostuksensa takia. Kuvia oli esillä
Järvenpään taidemuseossa 1.3.–31.8.2018
näyttelyssä Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin
elämästä. Näyttelyä varten perehdyin tarkem-
min Björn Soldanin elämäntarinaan,2 ja sain
käyttööni hänen etenkin vaimolleen Vivienille
(1909–2001)3 kirjoittamia kirjeitään.
Uusi kuva- ja lähdeaineisto sai minut tar-
kastelemaan myös Suomen valokuvataiteen
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
40
museon kokoelmassa jo ennestään olleita Sol-
danin kuvia uusin silmin. Jotkin kuvista tuntu-
vat vaativan aivan toisenlaista lähestymistapaa
kuin tarinalliset, journalistista otetta edustavat

Kiinnostuin etenkin kuvista, jotka vaikuttavat
tarkastelevan arkista, lähellä olevaa luontoa
sitä kummastellen. Luonnon kuvaaminen ei si-
nänsä ole Soldanin kohdalla yllätys, sillä Björn4
oli pienestä asti harrastanut luonnon ja varsin-
kin lintujen tarkkailua. Hän arvosti ihmisen yh-
teyttä luontoon aivan erityisellä tavalla, ja hänet
tunnettiin paitsi valokuvaajana myös rakkau-
destaan luontoon. Huomioni kiinnittäneet kuvat
eivät ensisijaisesti esitä tiettyjä tunnistettavia,
nimettävissä olevia kohteita, maisemia tai eläi-
miä. Sen sijaan ne pysähdyttävät ensisilmäyk-
sellä merkityksettömältä vaikuttavan näkymän
äärelle ikään kuin vain vihjatakseen, että se
pitää sisällään jotain näkyvää suurempaa. Mie-
lestäni Soldanin luontokohteiden kuviin sopivat
avaimiksi Henri Bergsonin 1900-luvun alussa
laajalti tunnetut ajatukset, sillä molempien ajat-
telussa luonnon tuntemisella ja elämänvoimal-
la oli tärkeä sija.
Björn Soldan ja Henri Bergson

myös Suomessa hyvin tunnettu.5 Ajattelus-
saan hän kritisoi positivismin ja naturalismin
perinteitä ja korosti sen sijaan välittömän
kokemuksen merkityksellisyyttä tiedon tuot-
    -
saan on epärationaalinen, kaikkialla vaikut-
tava elämänvoima tai elämän hyöky, élan
vital. Hänen vuonna 1907 ilmestynyt teok-
sensa L’Évolution créatrice saavutti suuren
suosion. Saksassa ja Ranskassa se nostatti
bergsonismin korkeimmilleen vuodesta 1907
ensimmäisen maailmansodan syttymiseen.
Myös Suomessa juuri tuo kirja oli tärkein hä-
nen julkaisuistaan,6 ja artikkelissani keskityn
siihen.7
Bergson oli perehtynyt moderniin biologi-
aan ja evoluutioteorioihin, ja hän kehitti luon-
   
Luonnon tarkkailu johti hänen mielestään
elämän ymmärtämiseen. Käsitteellistysten
ja tilallisen hahmottamisen varassa toimi-
van älyn lisäksi ihmisellä oli hänen mukaan-
sa irrationaalinen vaisto, intuitio, joka tuotti
ymmärrystä käsitteiden ulkopuolelta. Myötä-
tuntoon ja eläytymiseen nojaava intuitiivinen
ymmärrys jäi aina epämääräiseksi ja utui-
seksi, mutta vain se pystyi tavoittamaan to-
dellisuuden oikean luonteen, joka oli ennen
kaikkea jatkuvaa muutoksenalaisuutta ja
liikettä. Vastaavasti Soldanin valokuvat esit-
tävät kohteensa liikkumattomina, mutta silti
ne kutsuvat liikkeen tunnun vaistoamiseen ja
sanattomille sisällöille antautumiseen. Taitei-
lijan havaitsema rytmi on tallentunut kuvien
dynamiikaksi, joka tuottaa elämyksen hyvin
hienovaraisesta liikkeestä ja muutoksesta.
Soldanin elämässä yhteys luontoon oli
hyvin tärkeällä sijalla, sillä luonto ei hänel-
le merkinnyt vain ulkoista kiinnostuksen
kohdetta vaan luonto oli myös osa ihmistä.
Luonnon rakastamista ja kunnioittamista voi-
si kutsua hänen syvällisiä elämänvalintojaan
ohjanneeksi periaatteeksi. Luonnonlähei-
syyden voi ajatella edustaneen hänelle, ku-
ten Bergson ajatteli, yhteyttä kaiken taustalla
olevaan elämänvoimaan. Sota-aikana vai-
molleen Vivienille kirjoittamassaan kirjeessä
Björn tähdensi henkisen puolustuslinjan tär-
keyttä: uhkakuville ja pelottaville ajatuksille
ei saanut antaa sijaa, sillä juuri nyt vaadittiin
optimistisuutta ja positiivisuutta. Omien ku-
viensa ja kirjoitustensa avulla Soldan halusi
vahvistaa uskoa kulttuurin tulevaisuuteen ja
myönteisyyteen ja näin auttaa heikompia
eteenpäin.
Valoisat ajatukset olivat hänen
vakaumuksensa mukaan aina vahvempia
kuin synkät, sillä niissä oli elämänvoimaa (li-
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
41
vskraft), ja ne läpäisivät kaikki esteet. Niin oli
aina ollut.8 Vaikka Soldan puhui elämänvoi-
masta, hänen sille antamansa sisältö
saattoi
hyvinkin poiketa Bergsonin ajattelusta. Oleel-
lista tässä yhteydessä kuitenkin on, että Sol-
dan oli vakuuttunut tällaisen näkyvän taustal-
la vaikuttavan voiman olemassaolosta.
Soldan kasvoi ympäristössä, johon kuului-
-
tauksiin ja elämän pohdiskelu. Hän varttui
keskellä sivistyneistöä ja taiteilijoita, ja hän
itse oli laajasti lukenut, joten pidän hyvinkin
mahdollisena, että hän tunsi Bergsonin aja-
tuksia. Hänen äitinsä isä oli kemisti, insinöö-
ri ja luutnantti August Soldan (1817–1885),
joka muiden kiinnostustensa ohella harrasti
   -
an painotuksiin korostamalla tulkinnoissaan
empiirisen tiedon ja sisäisen vapaan tahdon
merkitystä, jotka Bergsonillekin olivat tärkei-
tä.9 Tiedetään myös, että Bergsonin suomen-
kieliselle yleisölle 1910-luvun alussa esitellyt

kodin naapurissa asuvan kuvataiteilija Eero
Järnefeltin luona.10 Vähintäänkin voidaan
olettaa, että Björn Soldan oli tutustunut yh-
tiökumppaninsa ja velipuolensa Heikki Ahon
opettajana toimineen saksalaisen Wilhelm
Ostwaldin (1853–1932) ajatuksiin hengen,
materian ja energian ykseydestä.11
Riippumatta siitä, tunsiko Soldan Bergso-
nin ajattelua vai ei, tuon heidät toistensa yhte-
yteen avatakseni Soldanin tuotantoa uudella
tavalla. Lisäksi tutkin, miten Soldanin elämän
vaiheet ovat muovanneet hänen luontosuh-
dettaan. Tässä tukeudun
Bergsonin ajatuk-
siin muistista; hänelle muisti oli tajunnan
perusta. Bergson ajatteli muistojen kertyvän
automaattisesti koko ajan, jolloin kaikki koet-
tu, ajateltu ja tunnettu varhaisimmasta lap-
suudesta asti on tallella muistissa. Eletyssä
elämässä menneisyys ja nykyisyys sulautu-
vat toisiinsa, ja mennyt painautuu jatkuvasti
muutoksenalaista nykyisyyttä vasten – ja ny-
kyisyys muuttuu jatkuvasti osaksi mennyttä.
Bergsonin mielestä muistot ovat koko eletyn
elämän kasauma, joka tiivistyneenä muovaa
sitä millaisia olemme.12 Soldanin elämänvai-
heiden tarkastelu bergsonilaisittain avaa -
kymiä siihen, miten hänen suhteensa luon-
non valokuvaamiseen on saattanut rakentua.
Tätä eläytymistä elämäkertatutkimuksessa
   
on kyse muustakin kuin vain tapahtumien ja
tosiseikkojen selvittämisestä ja kirjaamises-
ta.13 -
   
käsitteellistysten ulkopuolelle kurottavan,
myötätuntoon perustuvan intuition.
Lapsuus lähellä luontoa
Björn arvosti jo nuorukaisena sitä, että oli
saanut kasvaa lähellä luontoa. Hän piti luon-
non keskellä varttumista tärkeänä ihmisten
muovaajana; teinipoikana hän valitteli, että
hän kaupungissa asuessaan hyvin harvoin
näki terveen näköisiä ihmisiä ja heidänkin
hän arveli muuttuvan muiden kaltaisiksi ai-
kaa myöten. Hänen lapsuudessaan oli eten-
kin kaksi paikkaa, jotka hän nosti arvoonsa
luontonsa takia: Järvenpään Tuusula ja Tos-
kan niemimaa Hangossa.14 Myös Bergsonin
mielestä luonnolla oli paljon tarjottavanaan
ihmisen ymmärrykselle. Hänen mukaansa
älyllistä, loogista ja käsitteellistä tietoisuutta
ympäröi hämärä mutta hyvin laaja tietämi-
sen alue. Nämä ympäröivät voimat täy-
dentävät rationaalista ymmärrystä, mutta
ne jäävät vain epämääräisen tuntemuksen
tasolle, mikäli ihminen keskittyy vain itseen-
sä. Selkeän ja tarkan kuvan voimista saa
tarkkailemalla luonnon prosesseja ja kehit-
tymistä.15
Björn varttui kasvattiäitinsä Tilly Soldanin
(1873–1931) hoidossa Tuusulassa vuoteen
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
42
1913 asti. Tilly oli naimaton ja ylläpiti lasten
hoitokotia, mutta yhteydet alueen taiteilija-
perheisiin olivat tiiviit. Tillyn naapurissa asui
myös Tillyn sisko, kuvataiteilija Venny Sol-
dan-Brofeldt (1863–1945) aviomiehensä,
kirjailija Juhani Ahon (1861–1921) kanssa.
Heillä oli kaksi
poikaa, Heikki (1895–1961) ja
Antti (1900–1960). Björnistä
tuli kuin osa hei-
dän perhettään, ja tosiasiassa Juhani Aho
olikin hänen isänsä ja Tilly hänen biologinen
äitinsä. Tätä Björn ei ainakaan suorasanai-
sesti saanut tietää ennen kuin vuonna 1920,
jolloin hän täytti 18 vuotta ja Tilly Soldan
aloitti työskentelyn Kauniaisten lastenhoi-
to-opiston johtajana. Björnin sukunimenä
oli tuohon asti ollut Nilsson, mutta nyt hän
saattoi ottaa Soldan-sukunimen käyttöönsä.
Kansalliskirjailijan maineessa olleen Juhanin
asema Björnin isänä sen sijaan oli arempi
asia. Vasta vuonna 1951 Antti Aho kertoi jul-
kisesti asiasta kirjoittamassaan isänsä elä-
mäkerrassa.16
Lapsuutensa ajan Björn mielsi itsensä
aviottomana syntyneeksi lapseksi, joka oli
päätynyt Tilly Soldanin kasvatettavaksi. Hän
kasvoi hoitokodissa keskellä lapsia, jois-
ta monet olivat uusia vanhempia odottavia
avioliiton ulkopuolella syntyneitä pienokai-
sia. Lasten epäsuotuisista lähtökohdista
huolimatta Tilly noudatti heidän hoidossaan
tuohon aikaan vielä harvinaisia moderneja
periaatteita, joiden johtoajatuksena oli lasten
yksilöllisyyden kunnioittaminen.17 Taustalla
voi nähdä hänen isänsä August Soldanin vai-
kutuksen, sillä hän kiinnitti erityistä huomiota
lasten kasvatukseen. Augustin ohjenuorana
oli vahva eettisyys, joka pohjautui sisäisen
vapauden aatteelle. Omantunnontarkkuus
oli hyve, jota saattoi harjoittaa ja tietoisesti
kehittää. Se ei hänelle merkinnyt ulkoisten
sääntöjen varaan jättäytymistä vaan hyvän
ja oikean henkilökohtaista, sisäistä oivallus-
ta. Lasten positiivinen ja siveellinen kasva-
tustyö tuotti hänestä parhaimman tuloksen.18
Tillyn hoitokodissa lapsen ominaispiirtei-
den, oman luonnon kunnioittaminen, yhdistyi
luonnonmukaisen kasvatuksen ihanteeseen,
ja eräs keskeinen keino siinä oli lasten väli-
tön vuorovaikutus luonnon kanssa. Tuusula
oli maaseutua ja hoitokotia ympäröi puutar-
ha, joten luonnonläheisyys sai lasten arjes-
sa hyvin konkreettisia sisältöjä, kukin osal-
listui puutarhatöihin voimiensa ja taitojensa
mukaan. Mutta luonnolla oli syvällisempikin
merkitys kasvatuksen osana, sillä lasten
miellettiin olevan aikuisia lähempänä luon-
toa ja siten luonnosta välittömämmin voimaa
ammentavia. Heidän ajateltiin elävän tiiviim-
mässä kontaktissa vaistojen maailmaan, ei
vielä täysin älyllisen hahmottamisen piiris-
sä.19 Bergson tulkitsisi tämän tarkoittaneen,
että lapset olivat tiiviimmässä yhteydessä
myös kaikkea aineellista elävöittävään voi-
maan.
Hoitokodissa Björn joutui kokemaan na-
hoissaan yhteiskunnallisen ristiriidan, joka
aviottomiin lapsiin liittyi. Sosiaalinen yhteisö
tuomitsi avioliiton ulkopuoliset seksuaaliset
suhteet, joiden todisteita lapset olivat. Lakien
ja moraalisäädösten avulla seksuaalisuutta
pyrittiin kaitsemaan ja asettamaan aisoihin.
Se, että Tilly Soldan ja Juhani Aho hankki-
vat tieten tahtoen yhteisen lapsen sääntöjä
kiertäen, kertoo heidän uskostaan rakkau-
den voimaan ja oikeutukseen.20 Tämä ei ole
voinut olla vaikuttamatta Björnin arvomaail-
maan; vastakkain asettuivat yhteiskunnalli-
set säännöt ja rakkauden ideaalin oikeutta-
ma toiminta.
   
ulottuvuuksia etenkin hänen Nauru-teokses-
saan (1900). Siinä hän kuvailee, miten ih-
misten sosiaalinen yhteiselo vaatii jatkuvaa
tasapainottelua yksilöiden vapaan tahdon
ja yhteiselämän sovittujen sääntöjen välillä.
Kun tämän jatkuvan etsimisen ja tunnuste-
lun sijasta päädytäänkin ennalta annettujen
sääntöjen jäykkään noudattamiseen, yh-
teiskunnan sujuva toiminta vaarantuu. Sille
on silloin hyvä nauraa.21 Tämä tuo mieleen
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
43
Björnin lesken Vivienin kertoman tarinan sii-
tä, miten Björn saattoi aikuisena käyttäytyä
sosiaalisista velvoitteista piittaamatta, omia
mielihalujaan kuunnellen ja seuraten – ja
yleensä ne johdattivat hänet luonnon äärel-
le. Toiminta antoi hänestä sovinnaisuuksista
vapaan ja riippumattoman vaikutelman.22 Tä-
män sisäisen minän
kuuntelemisen ulkonais-
ten sääntöjen sijasta Vivien yhdisti luonnon
läheisyydessä kasvamiseen. Bergsonille se
olisi merkinnyt yhteyttä ihmisessä itsessään
olevaan elämänvoimaan.
Toinen lapsuuden kasvuympäristöistä,
joka vahvisti Björnin yhteyttä luontoon, oli
Toskan niemimaalla Hangon lähellä sijain-
nut kesänviettopaikka. Vuodesta 1907 läh-
tien Venny vuokrasi sieltä mökin, jossa Björn
vietti kesät Vennyn ja hänen poikiensa Heikin
ja Antin kanssa. Toskasta muodostui hänel-
le hyvin merkityksellinen paikka, sinne hän
matkasi kesäisin aina kun se vain oli mah-
dollista kuolemaansa saakka. Niemellä elet-
tiin suorastaan alkeellisesti, konkreettisesti
luonnon ehdoilla. Asumus oli pelkistetty lau-
tamaja, jonka Venny oli rakentanut yhdessä
poikien kanssa,23 ja ruokaa saatiin merestä.
Purjehtiminen ja kalastaminen kuuluivat las-
ten taitoihin. Vuonna 1930 ilmestyi Vennyn
kirja Merimajamme ja me, jossa hän kuvaili
elämää Toskassa poikien kanssa. Kirjan ku-
vituksena on Vennyn ottamia valokuvia saa-
ren maisemista ja pojista sekä hänen piir-
roksiaan heistä. Niissä pojat ovat miltei aina
alasti. Toska olikin oivallinen paikka tuolloin
vielä sivistyneistönkin piirissä harvinaisen
alastomuuskulttuurin harrastamiseen. Alas-
tomana oleilun alttiina auringolle, tuulelle
ja vedelle – ajateltiin voimistavan terveyttä ja
tukevan ihmisen luonnollisten ominaisuuk-
sien vahvistumista.24
Alasti kansallismaisemassa
Björn Soldan kouluttautui valo- ja elokuvaa-
   
valokuvatekniikan ammattikorkeakoulussa
    -
25 Heikki Aho oli puolestaan koulut-
tautunut diplomi-insinööriksi Dresdenissä.26
Ajatus heidän osaamisensa yhdistämisestä
perustettavassa
elokuva-alan yhtiössä oli
saanut alkunsa jo Björnin opintojen aikana,

Co, myöhemmin nimeksi tuli lyhyesti Aho
27 Yhtiö toimi vuoteen 1960 asti,
vuoteen 1945 Björnin ja Heikin pyörittämä-
nä.28
-
tielokuvaa ja neljä näytelmäelokuvaa. 1930-
luku oli yhtiön menestyksekkäintä aikaa:

puunjalostus- ja kaivosteollisuutta sekä mat-
kailuelokuvia. Elokuvia levitettiin ulkoministe-
riön välityksellä maailmalle, ja ne rakensivat
kuvaa Suomesta modernina teollistuneena
maana, jossa riittää luonnon kauneutta ihas-
teltavaksi ja koettavaksi. Valokuvat ja eloku-
vaesitykset New Yorkin maailmannäyttelys-
sä 1939 sinetöivät yhtiön maineen modernin
Suomi-kuvan muovaajana.29
Björn Soldan ja Heikki Aho toivat suomalai-
seen valokuvaukseen ja elokuvaukseen mo-
dernistista kuvakieltä, jossa helposti liikutelta-
vissa oleva kamera oli keskeinen visuaaliseen
ilmaisuun vaikuttanut seikka, kamera oli liik-
keessä. He kuvasivat kohteita eri suunnista ja
selkeitä lähikuvia rajaten. Sommittelussa tär-
keää oli nostaa kuvattavien geometriset muo-
dot esiin, ja niiden toistuminen kuvien pinnalla
visualisoi teollisen sarjatuotannon vaikutta-
vuutta. Modernismi hahmotti maailman kehit-
tyvänä ja liikkeessä olevana, ja kuvaajan tuli
heittäytyä liikkeeseen mukaan.30
Uusasiallinen kuvaustyyli istui hyvin ko-
neiden romantiikan ja teollistumisen kauneu-
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
44
den kuvaamiseen, mutta myös erämaiden
    
tuotannossa niin metsätaloutta esitteleviin
elokuviin kuin matkailun edistämiseenkin
kuuluivat kohtaukset Kolin vaaramaisemis-
sa, jotka olivat jo maalaustaiteessa muo-
dostuneet ikonisiksi kansallisen maiseman
kuviksi.31 Kolin kuvausmatkalta on peräisin
myös kuva, jossa Björn Soldan seisoo elo-
kuvakameran vieressä katsellen avaraa mai-
semaa. Kuvasta on kaksi versiota: toisessa
Björnillä on housut jalassaan, toisessa hän
on tyystin alasti.
Kansallismaisemana korkealta nähty jär-
vimaisema on läpikotaisin kertomusten ja
käsitteellistysten kyllästämä. Se ei ole kuva
vain luontonäkymästä, vaan siihen kytkeytyy
edistyksen, hallinnan ja liikkumisen teemo-
ja.32 Vesireitit olivat ihmisten, tiedon ja puu-
tavaran liikkumisväyliä, ja maisema kuvasi
metsäteollisuuden voiman ja raaka-aineen
lähteitä. Näkymä ylhäältä vakuutti ihmisen
hallitsevan tätä kaikkea.
Kuva Soldanista Kolilla kamera vieres-
sään rinnastuu Albert Edelfeltin tunnettuun
Finland i Bilder Suomi kuvissa -valokuva-
teoksen33 (1896) kansikuvaan, jossa kan-
sallispukuun sonnustautunut nainen seisoo
kukkulalla järvimaisema taustanaan ja ka-
mera vieressään. Sopusuhtainen, voimakas
ja alaston miesvartalo vastaavanlaisessa
asetelmassa saa katsojan luomaan mieles-
sään tarinan muutoksesta: menneisyydestä
ponnistava kansallistunne vaihtuu moderniin
tulevaisuuteen tähyämiseen ja maskuliini-
seen voimantunteeseen. Valokuvassa mai-
seman kauneus ja vartalon kauneus rinnas-
tuvat toisiinsa. Molemmat ovat latautuneet
hyvinvoinnin ja tulevaisuudentoivon lupauk-
sin, ja molemmat ovat samojen luonnonolo-
jen tuotosta. Kamera jalustoineen vahvistaa
kulttuurin ja edistyksen mielteitä; luonnon ja
kulttuurin elementit limittyvät vaivatta ja vah-
vistavat toinen toistaan.
Kulttuurinen ja käsitteellinen lataus on
kuvassa vahva, mutta alastomuus luonnon
keskellä herkistää myös ruumiillisten aisti-
musten mielikuville. Björnin (ja kuvaajana
oletettavasti toimineen Heikin) ollessa ky-
seessä vaatteitta oleilu muistuttaa kesistä
Toskan rannoilla, missä alastomuus oli hy-
vinkin tavallista. Björnin alastomuus ei tällöin
näyttäydy roolina tai esiintymisenä vaan lap-
suudesta asti tuttuna, ruumiillisena ja välit-
tömänä kontaktina luonnon kanssa. Björnin
elämänhistorian tuoma arkisuus karistaa
alastomuudesta sen yleviä ja käsitteellisiä si-
sältöjä. Tilalle tulee toisenlaisia merkityksiä:
alastomuus korostaa ruumiillisuuden hyväk-
symistä luontevana osana itseä ja aistimelli-
suudelle, luonnon kokonaisvaltaiselle koke-
miselle antautumista. Alastonkuvassa Björn
sulautuu osaksi maisemaa ja on itsekin osa
luontoa – vaatteitta kulttuurinen eristysker-
ros on poissa. Valokuvassa alastomuus
toimii ikään kuin välittömän, kokemukselli-
sen tiedon metaforana. Bergsonilaisittain il-
maisten alastomuus johdattaa astelemaan
käsitteellisen tiedon sivupoluille ja kannus-
taa tutkailemaan kuvaa aistimellisuuteen
eläytyen.
Linturetki
Björn oli jo lapsena kiinnostunut luonnon
tarkkailusta ja etenkin linnuista.34 Toskassa
hän rakensi piilokojun, josta saattoi tarkkail-
la ja valokuvata rannan lintuja aivan läheltä.
Hän sahasi vanhan, kumolleen käännetyn
veneen kylkeen reiän ja peitti sen ahvenruo-
hoilla ja muulla roinalla. Sitten hän piileskeli
tämän luonnollisen näköisen roskaläjän alla
kärsivällisesti pitkiä aikoja.35 Luultavasti juuri
lintujen tarkkailu sai hänet alun perin innos-
tumaan valokuvaamisesta, molemmat vaa-
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
45
Kuva 1. Björn Soldan Kolin maisemissa, 1930–40-luku. Kuvaaja Heikki Aho. Kuva: Yksityiskokoelma.
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
46
tivat kärsivällisyyttä ja tarkkaa visuaalisten
piirteiden havainnointia.36 Eläinten elämään
perehtyminen vaati ympäristöön sulautumis-
ta ja naamioitumista osaksi sitä, maisemaan
katoamista.
-
danin ensimmäinen pitkä dokumenttielokuva
Villilintujen parissa   
 . Elokuvat olivat ensim-
mäiset Suomessa, joissa kuvattiin villeinä
luonnossa elävien lintujen elämää. Valoku-
vaus-lehdessä Björn Soldan kertoi elokuvien
tekemisestä. Hän tähdensi, miten kuvaajan
oli herkistyttävä näkemään, kuulemaan ja
tajuamaan lukemattomia pikkuseikkoja lintu-
jen elämästä, seikkoja, joita yleensä tuskin
huomaa.37 Tekstissään hän paneutui vaadit-
tavaan tekniikkaan ja käytti saalistukseen,
metsästykseen, ampumiseen ja sissisotaan
liittyviä kielikuvia. Toki kärsivällisyyttä ja pii-
loutumista korostavat näkökannat olivat mu-
kana myös, samoin lyhyet luonnehdinnat
kuvaajien kokemuksista ahtaassa piiloko-
jussa, mutta kaiken kaikkiaan kuvaus antaa
fyysistä kuntoisuutta, taitoa ja tietoa vaativan
suorituksen vaikutelman.38 Vaikka luontoku-
vausta ei valokuvan vakiintuneena ja insti-
tutionaalisena lajityyppinä vielä tuolloin ollut
olemassa,39 selostuksessa nousivat esiin
myöhemminkin painottuneet näkemykset
luontokuvasta urheilun ja metsästyksen
kaltaisena suorituksena.40 Tuolloin kuvat-
tava kohde, luonto ja sen eläimet, hah-
mottuvat ensisijaisesti saaliina, toimijasta
erillisinä kohteina ja alisteisina kuvaajan
pyrkimyksille.
Ehkä samoihin aikoihin Valokuvaus-leh-
den kertomuksen kanssa Björn Soldan kuvaili
keväistä linturetkeään tulevalle vaimolleen
Vivienille aivan toisenlaisessa sävyssä.
Kir-
jeessään Björn haaveili siitä, että voisi eläytyä
lintujen tapaan havainnoida ympäristöään.
Hän kuvaili haluaan kokea, millaista olisi olla
lintu, ja tunnusti kadehtivansa niiden kykyä
lentää minne haluavat – ihmisistä riippumatto-
mina. Hän toi esiin tietoisuutensa siitä, miten
ihmisen havainnoiman todellisuuden lisäksi
häntä ympäröivät useat toisistaan eroavat to-
dellisuuden elämisen tavat.41 Lintujen tarkkailu
herätti Björnissä saavuttamattoman haikeaa
kaipuuta, minkä voi ajatella usuttaneen häntä
hakeutumaan intuitiivisen kokemisen äärel-
le: ainoastaan eläytyminen ja sanaton intuitio
tarjosivat edes jonkinlaisen mahdollisuuden
tavoitella aivan toisenlaisen elämänmuodon
kokemusta tai ainakin häivähdystä siitä.
Kirjeen sanat tuovat mieleeni Bergsonin
tavan erottaa toisistaan ihmisen älyllinen to-
dellisuuden hahmottamisen tapa ja elämän
todellisuus kokonaisuudessaan. Kokonai-
suudessaan tarkasteltuna todellisuuden pii-
ri laajenee ihmisten käsitteellistyksiä paljon
laajemmalle, ja erilaisten elollisten eletyt
todellisuudet saattavat erota toisistaan pal-
jonkin.42 Ihmisen äly on evoluution kuluessa
harjaantunut nimenomaan aineellisen ja ti-
lallisen ympäristön hahmottamiseen, mutta
tämä ei suinkaan kata elämää kaikkinensa.
Päinvastoin, elämä itsessään pakenee kau-
saalilakien otetta, ja sitä on tarkasteltava
liikkeessä ja muutoksessa olevana sisältä
käsin, ei ulkoapäin tutkien.43
Kirjeessään Björn jatkoi linturetkensä
kuvailua aivan kuin olisi kirjoittanut siitä
reaaliaikaisesti ja siirtyi kuvailemaan räm-
pimistään hetteikköjen keskellä. Lukija voi
suorastaan kuulla hänen saappaidensa up-
poamisen kosteikkoihin ja tuntea pajupus-
kien kanssa taistelun. Vihdoin Björn saa-
vutti lintujen pesintäpaikan avoimen veden
äärellä. Hän kirjoitti: “Lampareen vesi on
aivan kirkasta, sen heijastavan pinnan läpi
siintää pohjan salaperäinen maailma, jossa
vain linnut ovat kuin kotonaan.”
44
Kuvaus
loihtii silmien eteen sadunhohtoisen kuvan
kätkettyine maailmoineen, jonne ihmisel-
kameroineen ei lopulta kuitenkaan ollut
pääsyä.
Linturetkellään Björn upposi sekä kirjai-
mellisesti että kuvaannollisesti ympäristöön-
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
47
sä, ja hän antoi myös lukijalle mahdollisuu-
den eläytyä hänen kokemuksiinsa. Kontrollin
ja hallinnan sijaan hän toivoi tulevansa osak-
si ympäristöään ja sisäistävänsä lintujen ta-
van elää. Pyrkimystä voi kuvata sympatiaan
ja intuitioon pohjaavaksi ennemmin kuin
luonnon tarkkailemiseksi etäältä sen vangit-
   -
lokuvaus vaatii hyvinkin tarkkaa kuvattavien
kohteiden elintapojen ja käyttäytymisen tun-
temusta, ja eläytyminen liikkuvien eläinten
toimiin mahdollistaa onnistuneimmat otok-
set. Lisäksi Björnin kirje muistuttaa osuvas-
ti, miten luontovalokuvaajan retket luonnon
keskellä muovautuvat kokonaisvaltaiseksi
ruumiilliseksi kokemukseksi. Ulkoapäin tark-
kaillun urheilun kaltaisen suorituksen sijasta
kirjeen näkökulma on kokemuksellisuudessa
ja toiminnassa itsessään.
Modernismin juonteita
Vuosisadan vaihteessa useat taiteilijat Suo-
messakin näkivät taiteen olevan yhteydes-
korkeampiin voimiin ja pitivät taidettaan
keinona henkisyyden tavoittelemiseen.
Luonto nähtiin yhtenä jumalallisten voimien
ilmentäjänä, jonka yhteyteen taiteilijan tuli
taiteessaan pyrkiä. Vitalistiset suuntaukset
sovittivat tätä luonnossa koettavaa voimaa
modernin luonnontieteen teorioiden yhtey-
teen.45 Bergsonin ajattelussa elämänvoima
piili ajan kulumisen kyvyssä synnyttää uutta,
muutosta ja kasvua. Hänelle jokainen elolli-
nen olento oli sukupolvesta toiseen jatkuvan
elämän liikkeen läpikulkupaikka.46 Modernis-
min irrationaalisesti painottuneissa virtauk-
sissa tunnettiin vetoa naturalismin vastavoi-
maksi miellettyyn Bergsonin ajatteluun,47 ja
esimerkiksi futurismissa tavoiteltiin liikkeen
kuvaamista erottelematta sitä erillisiin, py-
sähtyneisiin osiin.48
Bergson oli vaikuttunut luonnon evoluu-
tiosta jatkuvasti uutta tuottavana kehityksen
voimana. Tämän voiman hän tiivisti kestoon
(durée).49 Hän piti keskeisenä sitä, miten
ajan kuluminen tuottaa muutoksia, joita ei voi
kääntää toiseen suuntaan ja jotka ovat jatku-
vasti aivan uusia, ei ennustettavissa olevia.
Tällä tavalla määritelty kesto ei ole mitatta-
vaa aikaa vaan läpi elettyä, koettua aikaa.50
Kokemuksellisuus tarkoittaa myös sitä, että
Bergsonin elämänvoima pakenee käsitteel-
listä ymmärrystä, mutta intuition voimin ja
vaistoon tukeutuen sitä voi tavoitella. Vais-
to puolestaan on ensisijaisesti sympaattis-
ta, elämän sisäisiin voimiin eläytymistä. To-
disteena siitä, että tällainen eläytyminen on
mahdollista, Bergson piti etenkin taiteilijan
kykyä esteettiseen havaitsemiseen.51 Hän
käytti taiteilijan toimintaa useissa kohdin esi-
merkkinä intuitiivisen ja eläytyvän ymmärryk-
sen tavoittelemisesta sekä uuden luomisen
havainnollistajana.52
Vuonna 1930 Heikki Aho ja Björn Soldan
osallistuivat modernistisen ABISS-valokuvaaja-
ryhmän näyttelyyn, jonka kuvien uusasiallisuus
herätti laajalti myönteistä huomiota. Vaikka ryh-
mäesiintyminen jäi ainoaksi, se jätti lähtemät-
tömän jäljen suomalaiseen valokuvaukseen.53
Liikkeessä olevasta, kohteita useista eri suun-
nista tallentavasta kamerasta huolimatta uus-
asiallisuudeksi kutsuttu valokuvauksen suunta
pyrki rakentamaan ympäröivästä todellisuudes-
ta selkeää ja matemaattisten periaatteiden va-
raan nojaavaa kuvaa. Uuden suunnan valoku-
vat voi kuvitella hyvinkin Bergsonin kuvaileman
älyllisen, kohteensa pysäyttävän tietämisen ta-
van vertauskuviksi.54 Aikalaiskirjoituksissa uus-
asiallisuus liitettiin nimenomaan materiaaliseen
ja tieteelliseen kuvaamiseen,55 jolloin bergso-
nilaisittain kyseessä oli alue, johon inhimillinen
äly oli evoluution kulussa harjaantunut.
ABISS-näyttelyssä Heikki Ahon kuvat vai-
kuttavat olleen niitä, jotka astuivat tämän älyl-
lisen hahmotustavan reuna-alueille. Häneltä
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
48
oli esillä kaupunkikuvia, joissa yöllinen, osin
pimeyden kätköihin jäävä katu eli orgaanis-
ta elämäänsä. Kuvissa oli nähtävissä mys-
tisyyttä ja romantiikkaa, ja nämä piirteet Tu-
lenkantajat-lehteen näyttelyn arvioinut Raoul
af Hällström nimesi surrealismin vaikutteiksi.
Arviossaan hän mainitsi myös, miten Björn
Soldanin kuvat esittivät suomalaista maise-
maa, mutta uudelleen tulkittuna ja tuoreella
tavalla: niissä puhelinpylväät ja -langat an-
toivat maisemaan tarvittavaa kiinteyttä ja
konstruktiivisuutta.56 Heikin kuvien surrealis-
tisuus oli harvinaista ja uutta suomalaisessa
valokuvauksessa, mutta Björnin kuvat eivät
tässä yhteydessä tehneet af Hällströmiin vai-
kutusta uudenaikaisuudellaan. Silti Soldanin
puhelinlangat voisi nähdä paitsi kiinteinä ra-
kenteina myös modernin kommunikaation,
vuorovaikutuksen ja liikkeen kuvina.
Soldanilta oli ABISS-näyttelyssä myös
lähikuva märästä tiestä.57 Kyseessä saattoi
olla kuva, joka on mukana tarkastelemassa-
ni Suomen valokuvataiteen museon kokoel-
man aineistossa. Kuvassa autojen renkaat
ovat kyntäneet jälkensä ristiin rastiin mutai-
seen tien pintaan. Syntyneissä syvennyksis-
sä on vettä, joka on paikoin riitteessä. Aurin-
ko paistaa matalalta, ja sen valo heijastelee
kosteasta maasta ja jäisistä urista. Kuvasta
on tulkittavissa monenlaista liikettä: vuo-
denaikojen ja auringonkierron tuomat muu-
tokset, autojen liukastelu kuran keskellä,
mudan tirskahtelu ja leviäminen, jäätymi-
sen rusentelu. Kuva on ehkä surkuhupaisa
kommentti autoilun, modernin vauhdin hur-
man symbolin, käytännön edellytyksistä he-
vosliikenteelle rakennetuilla teillä. Suomen
tie modernien kulkupelien maaksi ei ollut
kivinen vaan mutainen.
-
nallisen kehityksen tuoman liikkeen esittämi-
nen mukana tehoavalla tavalla: tukit muun-
tuvat vauhdikkain kääntein paperiksi, malmi
metalliksi, maisemat muuntuvat autoilla ja
junilla liikkuvien turistien nähtävyyksiksi. Lii-
ke on ulkomaailman objektien havaittavaa
liikettä. Bergsonin sanoin sellaista, josta on
tärkeää tietää, minne kohde on menossa
ja missä se kulloinkin on. Tällöin liikkeessä
kiinnostavaa on sen tarkoitus ja tavoite. Huo-
mio on kiinnittynyt kohteiden asemiin, niiden
paikannukseen ja ennakoimiseen, eikä itse
liikkeen etenemiseen. Älyllä hahmotettava
liike koostuu Bergsonin mukaan liikkumat-
tomuuksista, jotka on asetettu sarjaan, eikä
sen avulla pystytä tavoittamaan liikkeen si-
sintä.58 Bergsonin mielestä edes elokuva ei
kykene siihen, sillä se vain jäljittelee liikkeen
vaikutelmaa mutta koostuu kuitenkin pysäy-
tetyistä hetkistä. Liikkeen tavoittaminen vaa-
tii asettumista liikkeen keskelle, intuitiivisesti
sen osaksi muuttumista.59
Kameransa kanssa liikkeellä ollut Björn
Soldan on pysähtynyt ottamaan kuvaa kurai-
sesta tiestä. Aamuvarhaisella syksyisen pak-
kasyön jälkeen, kun autot ovat kaikonneet ja
on aivan hiljaista. Hän on tiiraillut renkaiden
Kuva 2: Björn Soldan, ehkä 1930. Kuva:
Suomen valokuvataiteen museo
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
49
jälkien muodostamaa kuviota ja siristellyt sil-
miään auringon heijastuksissa. Valokuvan
näkeminen tällaisessa aiheessa on edellyt-
tänyt näkymään eläytymistä, sen uurteiden
rytmiin ja auringossa sulavan mudan tuok-
suun uppoutumista. Viileä maa ja kelmeä
aurinko liittyvät toisiinsa oleellisella tavalla,
ja ihminen autoineen on etäisesti osa kuvio-
ta. Edes tieteellisesti rajattu kohde ei
ole kos-
kaan suljettu, vaan se on kaikkinensa yhtey-
dessä universumin liikkeeseen. Pienimmätkin
osaset linkittyvät kaikkeuden kokonaisuuteen,
ja kaikki tämä muuttuu koko ajan.
60
Soldanin tavoitteena ei vaikuta olleen näyt-
tävän näkymän tallentaminen vaan ohimene-
vän mietinnän tai kokemuksen dokumentointi.
Se vihjaa hänen haluunsa tallentaa selkeästi
nähtyjen muotojen lisäksi ilmiasun taakse
jääviä tunnelmia ja sisältöjä. Taipumus ei il-
maantunut hänen tuotantoonsa mitenkään
     
Björnin kuvaamiksi on helppo olettaa juuri
ne osat, joissa kamera on etsiytynyt tunnel-
makuvien äärelle, vedenrajaan tai taivaan-
rantaan haaveilemaan.
61
Vastaavanlaista
eläytymistä vaaditaan kuvan katsojalta,
asettumista alttiiksi kuvan hiljaiselle tunnel-
malle.
Muutto Iso-Britanniaan
Sodan jälkeen elokuvaamisesta ei ollut elan-
non tarjoajaksi Suomessa materiaalipulan
ja toiminnan järjestäytymättömyyden takia.
Niinpä Björn Soldan kiinnostui kuullessaan
mahdollisuudesta hakea BBC:lle Englantiin
töihin. Hän sai työn BBC:n suomenkielises-
sä toimituksessa, ja lokakuussa 1945 Solda-
nit saapuivat rahtilaivalla Britteihin. Heti ensi
silmäyksellä Björn ihastui saarivaltakuntaan,
sen vehreisiin maisemiin, pieniin kyliin ja ys-
tävällisiin ihmisiin.
62
Työnsä puolesta hän mat-
kusti eri puolille maata tehtävänään esitellä
suomalaisille kuulijoille brittiläistä elämänta-
paa. Etenkin kaksi asiaa tekivät häneen vai-
kutuksen: aivan tavallisten ihmisten tavaton
ystävällisyys ja kohteliaisuus sekä maisemien
monimuotoisuus ja herkkä kauneus.
63
Kesän 1946 Soldanit viettivät Walesis-
sa. Sateinen sääkään ei lannistanut Björnin
ihastusta, vaan hän innostui kuvaamaan
enemmän kuin pitkään aikaan. Saman ke-
sän aikana he vierailivat myös Skotlannis-
sa St. Andrew’n yliopistokaupungissa. Täs-
paikasta muinaisine monumentteineen
ja rannikon dyyneineen tuli toinen Björnin
lempikohteista.64 Hän nautti suunnattomasti
myös Lontoon näh- tävyyksistä, taidegalle-
rioista, historian läsnäolosta rakennuksissa,
puistojen ja joen kauneudesta.65 Björn Sol-
dan kuvasi ihmisiä kaduilla, puistoissa, maa-
seuturetkillä ja pienten kalastajakylien sata-
missa.
Ottamistaan kuvista Björn Soldan suun-
nitteli koostavansa Brittein saarten elämää
ja kulttuuria esittelevän matkakirjan. Sen
käsikirjoitus valokuvineen, teksteineen ja
taittosuunnitelmineen on nyt Suomen valo-
     -
tiön aikaisten tilaustöiden modernistisesta
uhosta poiketen Britanniassa kuvatut kuvat
huokuvat lämminhenkisyyttä ja arjen pienis-
tä iloista nauttimista. Teksteissä Björn kertoo
paitsi brittien metsien hoidosta myös vaik-
kapa lontoolaisten suhteesta kissoihinsa.
Hänen valokuvansa kertovat uteliaasta ja
arkisiin yksityiskohtiin huomion kiinnittävästä
mielenlaadusta, ja niiden oheen liitetyt tarinat
ovat paitsi informatiivisia myös leppoisalla
huumorilla höystettyjä. Kerronnassaan hän
li
ikkuu luontevasti tavallisten ihmisten ko- ke-
musten tasolla jopa maantieteen tai talouden
faktoja selventäessään.
66
Rantaelämä ja laa-
jat maisemat viehättivät häntä, ja kuvat muis-
tuttavat Toskan kesäisistä kallioista.
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
50
Matkakirjaan suunniteltujen kuvien lisäksi
Björn Soldan kuvasi ympäristönsä vähäpä-
töisiltä tuntuvia seikkoja ja luontokohteita.
Hänen kuvaansa lumen peittämästä ruu-
sukaalista voisi tarkastella sinnikkyyden ja
optimismin voiman symbolisena esityksenä,
mutta arkisuudessaan kaali ei oikein taivu
sankaritarinoiden ainekseksi. Pikemmin-
kin kasviksen äkkisilmäyksellä todettavissa
oleva merkityksettömyys saa pysähtymään,
katsomaan ja miettimään siitä otettua kuvaa
hetken tarkemmin. Kaalin kuva yhdistyy puu-
tarhanhoitoon, joka pohjimmiltaan on kasva-
van ja elävän kokonaisuuden muokkaamis-
ta ja hoitoa. Puutarha merkitsee jatkuvaa
energian ja materian kiertoa, pysähtymä-
töntä aineen muuttumista toiseksi, käsittä-
mättömällä tavalla aina uudeksi muuntuen.
Ihminen voi sitä vain hoitaa ja ohjata, mutta
varsinainen muutoksen prosessi on hänen
ulottumattomissaan. Luonnon voimat ku-
ten kylmyys ja lumi jättävät jälkensä kaaliin,
mutta ruusukaali kestää koettelemukset,
se sietää lumen ja kylmyyden (endures), ja
puutarhuri voi herkutellen osallistua muu-
toksen kulkuun. Kaali nostaa mieleen lukui-
sat kertomukset puutarhanhoidosta Björn
Soldanin elämässä. Se kuljettaa mukanaan
lapsuuden vihannestarhaa Tuusulassa ja
Soldanien suvun mökin kasvimaata, jonne
Björn keväisin matkasi seuraamaan lintujen
kevätmuuttoa ja tekemään viljelysten kevät-
työt.67 Se kytkeytyy Tillyn kanssa viljeltyyn
siirtolapuutarhaan Helsingin Kumpulassa,68
ja Vivienin kanssa ylläpidettyihin puutarha-
palstoihin sotien aikana. Se muistuttaa Björn
Soldanin tk-kuvaajana dokumentoimista tal-
koista viljelmillä ja ruokahuollon ponnistuk-
sista.
69
Bergson kuvailee, miten mennei-
syytemme kokonaisuudessaan ohjaa sitä,
mitä tahdomme ja haluamme, miten toi-
mimme. Tämä menneisyyden paine ilme-
nee tunteina ja taipumuksina, vaikka vain
pieni osa muistoista koskaan saavuttaa
tietoisuutta.
70
Näin tarkasteltuna kuva kaa-
lista on pakahduttavasti Björnin muistojen
kyllästämä: ihmissuhteet, tapahtumat ja
paikat lataavat sen äärimmilleen sanatonta
merkityksellisyyttä.
Bergsonin mielestä taiteen avulla todelli-
suuden keston ydintä oli mahdollista tavoi-
tella tajuttavaksi. Taiteilijat luovat työkseen
uutta ja ennennäkemätöntä, ja taiteen avul-
la on mahdollista tehdä ymmärrettäväksi
käsitteitä pakenevaa elämänvoimaa. Ulkoi-
sen sommitelman esittämisen taidon ohella
taiteilijalla on kyky eläytyä siihen liikkee-
seen ja voimaan, josta oliot sisäisesti ra-
kentuvat ja joka antaa niille niiden merki-
tyksellisyyden. Taiteilija asettaa Bergsonin
näkemyksen mukaan itsensä kohteen kes-
kelle, eläytyy siihen, ja rikkoo intuition avul-
la tarkkailijaa ja kohdetta erottavan muurin.
Taiteen tavoin on mahdollista ottaa tarkkai-
lun kohteeksi elämä yleensä.
71
Kuva 3: Björn Soldan, 1945–1953. Kuva:
Suomen valokuvataiteen museo.
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
51
suutta kirvoittavalta. Hylätty pahvi on muu-
toksen tilassa, se hajoaa ja katoaa ennen
pitkää. Mikrobit, tuuli ja vesi tekevät vääjää-
mätöntä työtään.
Toisessa kuvassa kasa elottomia, jämäh-
täneitä kukkaruukkuja on näennäisesti hy-
vinkin liikkumaton. Rauta-aita ja pinottujen
ruukkujen suut napsuttavat kuvaan rytmin,
joka muistuttaa teollisen tuotannon tehok-
kuudesta. Mutta rationaalisesta käyttötar-
koituksestaan syrjäytetyt ruukut muuntuvat
röykkiöksi poltettua savea, joka ilman funk-
tiotaan pelkistyy rakenteen ja muotojen ry-
kelmäksi. Kovatkin ruukut murenevat pikku-
hiljaa, ja ympäristön kasvillisuus hivuttautuu
askel askeleelta osaksi kasaa. Muutos ei
piittaa siitä, minkä merkityksen ihminen on
materialle, kukkaruukulle, antanut, se valtaa
ruukut omanlaisekseen kasvualustaksi. Täs-
sä tarkoituksettomasta kasassa Soldan näki
aiheen kuvalleen.
Bergson kuvaa, miten kesto, ajallisuuden
voima, kalvaa esineitä ja jättää niihin ham-
paidensa jäljet. Todellista aikaa ei ajatella
vaan eletään, kesto ylittää järjen.72 Märkä
pahvi ja kukkaruukut ovat osa tätä ajallisuut-
ta ja muutosta, vaikkakin ihmisten hylkää-
minä. Ajan kulumisen merkit ovat monella
tavalla mukana Soldanin sotien jälkeen ku-
vaamissa kuvissa: hän nautti historian ker-
Kuva 4. Björn Soldan, 1945–1953. Kuva:
Suomen valokuvataiteen museo.
Kuva 5. Björn Soldan, 1945–1953. Kuva:
Suomen valokuvataiteen museo.
Björn Soldanin kuvassa märästä, kadulla
lojuvasta pahvista ei ole muuta katsottavaa
kuin ruttuisuus; pahvilaatikon valmistami-
seen vaikuttaneet tarkoitusperät ovat häi-
pyneet materiaalin ympäriltä jo aikoja sitten.
Katsojan on hellitettävä kuvassa olevan koh-
teen käytännöllisen merkityksen etsinnästä
ja antauduttava materian tunnun ja tuoksun
kuvittelemiseen, sen muotoihin keskittymi-
seen. Katsoja voi vain upota kuvaan tallentu-
neiden linjojen liikkeeseen ja taitosten rytmiin
tunnustellen pehmeyden ja kovuuden asteita.
Kuvassa pahvin muotojen tuottama rytmi luo
liikkeen tunnun, joka on tajuttavissa ainoas-
taan eläytyen. Taustan tiiliseinä luo vaikutel-
man jämäkästä otteesta, ihmisen hallinnasta,
mutta tuo pyrkimys näyttää hajoavan pahvin
edessä voimattomalta ja lähinnä huvittunei-
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
52
r
ostumista kaupunkitilassa ja kiinnitti huo-
mionsa sivukatujen oman onnensa nojaan
jätettyihin kohteisiin. Jopa metalliset roska-
tynnyrit muuttuvat jossain vaiheessa roskiksi
ja käyttötarkoituksensa hylänneiksi jätteiksi.
Soldan kiinnostui kulttuuristen kohteiden ku-
vaamisesta niiden liukuessa vakiintuneiden
nimitysten ja käyttökelpoisuuden alueen reu-
namille. Hänen luontokuvissaan joen uoma
on kasvamassa umpeen ja elämän merkein
kuvioidut puiden rungot lopulta lahoavat kas-
villisuuden joukkoon. Ohimenevyys ja kaiken
muuttuminen ovat kuvissa vahvasti läsnä.
Myötätuntoinen asiallisuus
Björn Soldanin sotien jälkeisen ajan kuvien
voi ajatella enteilleen 1950-luvulla yleistynyt-
tä subjektiivista valokuvausta, jossa tärkein-
tä oli kuvaajan kokemusten välittyminen eikä
niinkään kuvattavien kohteiden merkitykset.
Subjektiivinen valokuvaus -termin lansee-
raajan saksalaisen Otto Steinertin taus-
talla oli valokuvien kaupallisten ja etenkin
sota-ajan propagandististen käyttötapojen
vastustus. Dokumentaarisuuden ja ulkois-
ten objektien muotojen tallentamisen sijaan
taiteellisen valokuvauksen tuli hänen mieles-
tään ilmentää sisäisiä tunteita ja ajatuksia.
Tällaisten kuvien ajateltiin vaativan mani-
pulointia, kaksoisvalotuksia tai pelkistettyjä
sävyasteikkoja.73 Soldan ei kuitenkaan luo-
punut ulkoisen maailman kohteiden tarkas-
ta kuvaamisesta. Hänen kuvansa 1940-lu-
vun lopusta ja 1950-luvun alusta yhdistävät
kiinnostavalla tavalla uusasiallisten kuvien
tieteellisen tavan tarkastella maailmaa ja
eläytyvää kokemuksellisuutta edellyttävän
aiheeseen syventymisen. Bergsonin tavoin
Soldan arvosti tieteellisyyden anteja mutta
laajensi valokuviensa tavoittelemia sisältöjä
ohi ja yli materian muotojen tallentamisen.
Nämä havainnot saivat minut tarkastele-
maan myös Björn Soldanin sotia edeltävältä
ajalta olevia valokuvia uusin silmin. Käsitys-
tä valokuvauksen modernismista 1930-luvun
Suomessa voisi huomioiden perusteella laa-
jentaa ja uudistaa perustavamminkin. Tähän
mennessä uusasiallisuuden selkeyden pai-
notusten taakse ovat jääneet suomalaisen
valokuvauksen modernismin juonteet, joissa
todellisuus ei hahmotukaan niin tarkkaan mi-
tattavana ja nähtävillä olevana. Soldanin ku-
vien kohdalla perehtyminen hänen elämän-
historiaansa antaa tukensa bergsonilaisten
perimmäisten voimien etsinnälle. Uuden-
laisista muodoista innostuminen muotojen
itsensä takia ja modernismin saavutusten
ylistäminen eivät olleet sisältöinä sellaisia,
joihin Soldan olisi tyytynyt. Hänen henkilö-
kohtaisten kuviensa kokonaisuus, sekä sotia
edeltävän ajan että sotien jälkeinen tuotanto
yhdessä, muovaa käsitystä kuvaajasta, joka
löysi luonnon parista syvällisiä kokemuksia
ja joka kuvillaan halusi välittää niitä eteen-
päin. Valokuvat eivät näyttäydy hänelle etäi-
syyden ja hallinnan rakentamisen välineinä,
vaan tekniikkana, joka lähentää, kyseen-
alaistaa ja auttaa näkemään toisin silmin.
   
laajentaa hänen kuviensa tulkinnan mah-
dollisuuksia, sillä elämän vaiheiden tunte-
mus tuo kuvien yhteyteen merkityksiä, jotka
muhevoittavat niiden sisältöä. Lapsuuden
ja nuoruuden kokemukset tekevät ymmär-
rettäviksi monia ulottuvuuksia hänen luon-
tosuhteestaan ja avaavat hänen kuviensa
sisältöjä uusasiallisuuteen tavanomaisesti
liitettyjen merkitysten ohi. Soldanin kuvat
eivät perustu vain ulkoisten objektien asial-
liseen tallentamiseen, vaan niihin kytkeytyy
myös kuvaajan ja kuvattavan latautunut suh-
de. Suhteessa ei ole kyse perinteisestä in-
tentionaalisuudesta, Bergsonin mukaanhan
muisti työskentelee paljolti tiedostamatto-
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
53
man alueella pysytellen, tai psykoanalyyttis-
ten näkemysten mukaisesta psyyken sisäl-
töjen käsittelystä. Kyse on bergsonilaisesta
menneisyyden painautumisesta nykyisyyttä
vasten, mikä synnyttää toiveita ja tavoitteita,
tunteita ja mielihaluja.
Sodan aikana Soldaneilla ei ollut ollut
asiaa Toskaan, sillä se oli maaliskuun 1940
rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luo-
vutettujen alueiden joukossa. Kesien vietto
Toskassa sai jatkoa vasta vuodesta 1947
lähtien.74 Björnin suunnittelema valokuvakir-
ja ei ehtinyt koskaan valmistua, sillä vuosien
1952–1953 vaihteessa Björnin vointi huono-
ni. Hänen keuhkoissaan näkynyt varjostuma
osoittautui syöväksi, jota ei voitu leikata. Ko-
keiltuaan kaikkia mahdollisia hoitoja tulok-
setta Lontoossa, Soldanit matkustivat vielä
viimeistä kertaa kesäksi Toskaan. Björn kuoli
Eiran sairaalassa 9.9.1953.75
Viitteet
1 Ks. Ilkka Kippola, ”Björn Soldan – elävän kuvan
legenda”, teoksessa Nisse. Björn Soldan 1902–1953,
toimittanut Hanna Nikander (Järvenpää: Järvenpään
taidemuseo, 2018), 41–56.
2 Johanna Frigård, ”Björn Soldanin tarina”, teoksessa
Nisse. Björn Soldan 1902–1953, toimittanut Hanna
Nikander (Järvenpää: Järvenpään taidemuseo, 2018),
7–39.
3 O. s. Birse, myöhemmin Molteno.
4 Käytän useissa kohdin Björnistä hänen etunimeään.
Etenkin lapsuuden aikoja käsitellessä tämä tuntuu
luontevalta, ja tuolloin hänen sukunimenään ei vielä
ollut Soldan. Elämänhistorian henkilökohtaisuuden
vuoksi etunimien käyttäminen on perusteltua
muissakin kohdin. Samalla vältän sekaannukset
useiden Soldanien ja Ahojen kesken.
5 Stefan Nygård, Henri Bergson i Finland. Reception,
rekontextualisering, politisering (Helsinki: Svenska
Litteratursällskapet i Finland, 2011), esim. 19–21.
6 Nygård, Henri Bergson i Finland, 61.
7 Käytössäni on vuoden 1911 auktorisoitu
englanninkielinen käännös Creative evolution,

2005).
8 Björn Soldanin kirje Vivienille 5.11.1939. Yksityinen
kokoelma.
9 Nygård, Henri Bergson i Finland, 53.
10 Ibid., 78.
11 Heikki Aho opiskeli 1920-luvun alussa Saksassa
Ostwaldin opissa. Riitta Konttinen, Boheemielämä.
Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie (Helsinki: Otava,
1997), 324.
12 Bergson, Creative evolution, 23–27.
13 Heini Hakosalo, Seija Jalagin, Marianne Junila
ja Heidi Kurvinen, ”Johdanto. Elämää suurempaa”,
teoksessa 
historiantutkimus, toimittaneet Heini Hakosalo, Seija
Jalagin, Marianne Junila ja Heidi Kurvinen (Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014), 15–16.
14 Björn Nilssonin muistiinpano oletettavasti vuodelta
1916. Luonnoskirja. Yksityiskokoelma.
15 Bergson, Creative evolution, xii–xiii.
16 Antti Aho, Juhani Aho. Elämä ja teokset (Porvoo:
WSOY, 1951), 109.
17 Tilly Soldanin kirje Aina Nybergille, ei päiväystä.
Svenska litteratursällskapet i Finland, arkiv (SLSA),
Helsinki.
18 Konttinen, Boheemielämä, 18–19.
19 Johanna Frigård, Alastomuuden oikeutus.
Julkistettujen alastonvalokuvien moderneja ideaaleja
Suomessa 1900–1940 (Helsinki: Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura ja Suomen valokuvataiteen
museo, 2008), 238–241.
20 Ks. Venny Ahon muistelmat Juhani Ahosta 1944–
1945, kotelo 3, 59. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,
Kirjallisuusarkisto (SKS), Helsinki.
21 Kai Alhanen, ”Bergson nauraa yhä”, teoksessa
Fenomenologian ydinkysymyksiä, toimittaneet Timo
Miettinen, Simo Pulkkinen ja Joona Taipale, (Helsinki:
Gaudeamus 2010), 229–230.
22 Vivien Molteno, ent. Soldan, ”Björn Soldan
(1902–1953)”. Muistoja Björn Soldanista, 4. Suomen
valokuvataiteen museo (SVM), Helsinki.
23 Venny Soldan-Brofeldt, Merimajamme ja me
(Porvoo: WSOY 1930), 13–15.
24 Frigård, Alastomuuden oikeutus, 47; Patrik
Steorn, Nakna män. Maskulinitetet och kreativitetet i
svensk bildkultur 1900–1915
Akademiska Förlag 2006), 44–47.





26 Konttinen, Boheemielämä, 325.



28 Ks. Kippola, ”Björn Soldan – elävän kuvan
legenda”, 41–56.
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
54
29 Kippola, ”Björn Soldan – elävän kuvan legenda”,
41–42.
30 Johanna Frigård, ”Mikä uutta, mikä vanhaa.
Näkemyksiä valokuvasta 1900–1940”, teoksessa
Varjosta. Tutkielmia suomalaisen valokuvan
historiasta, toimittaneet Jukka Kukkonen ja Tuomo-
Juhani Vuorenmaa (Helsinki. Suomen valokuvataiteen
museo 1999), 84–87.
31 Maunu Häyrynen, Kuvitettu maa. Suomen
kansallisten maisemakuvastojen rakentuminen
(Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005),
17.
32 Ville Lukkarinen, ”Nainen ja kamera – Albert
Edelfeltin Suomi kuvissa”, teoksessa Varjosta.
Tutkielmia suomalaisen valokuvan historiasta,
toimittaneet Jukka Kukkonen ja Tuomo-Juhani
Vuorenmaa (Helsinki: Suomen valokuvataiteen
museo, 1999), 10.
33 Into Konrad Inha, Finland i bilder – Suomi kuvissa
– La Finlande pittoresque (Helsinki: W. Hagelstam o.
U. Wasastjerna, 1896).
34 Soldan-Brofeldt, Merimajamme ja me, 12–15.
35 Ibid., 144.
36 Vivien Soldan, ”Björn Soldan 1902–1953”
-käsikirjoitus, 2. SVM.
37 Björn Soldan, ”Miten lintuja elokuvataan”.
Valokuvaus 8/1927, 135–140.
38 Ibid.
39 Juha Suonpää, Luontokuvan totuuden hetki
(Helsinki: Suomen valokuvataiteen museo ja
Musta Taide, 2001), 32; Juha Suonpää, Petokuvan
raadollisuus. Luontokuvan yhteiskunnallisten
merkitysten metsästys (Tampere: Vastapaino, 2002),
34.
40 Suonpää, Luontokuvan totuuden hetki, 10;
Suonpää, Petokuvan raadollisuus, 60.
41 Björn Soldan, ”Vårkväll i viken”, kirje Vivienille,
päiväys tuntematon. Yksityiskokoelma.
42 Bergson, Creative evolution, xii.
43 Nygård, Henri Bergson i Finland, 60–61; Bergson,
Creative evolution, 128.
44 ”Vattnet är alldeles klart i dessa lagunen, genom
den speglande ytan synes bottnens hemlighetsfulla
värld där blott fåglarna äro som hemma.” Björn
Soldan, ”Vårkväll i viken”, kirje Vivienille, päiväys
tuntematon. Yksityiskokoelma.
45 Nina Kokkinen, Totuudenetsijät:
vuosisadanvaihteen okkulttuuri ja moderni henkisyys
Akseli-Gallen Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo
Simbergin taiteessa (Turku: Turun yliopiston

2019), 17–19, 169–173.
46 Bergson, Creative evolution, 128.
Thinking in Time. An
Introduction to Henri Bergson
Cornell University Press, 2006), 14–15.
48 Nygård, Henri Bergson i Finland, 77.
49 Suomennos käsitteelle durée teoksesta Gilles
Deleuze, Bergsonismi, suomennos Eetu Viren
(Helsinki: Tutkijaliitto, 2018).
50 Bergson, Creative evolution, 17.
51 Ibid., 176–177.
52 Ibid., 45, 90, 177, 340–341.
53 Frigård, Alastomuuden oikeutus, 153–154; Raoul
af Hällström, ”Kameran silmä. Valokuvaustaiteemme
suuri voitto. ABISS-ryhmä esittäytyy”, Tulenkantajat
9–10/1930, 138–139; Elina Heikka, ”ABISS –
valokuvan modernismin ensimmäinen aalto”,
teoksessa Salon Strindberg. Helsinkiläisen
taidegallerian vaiheita (Helsinki: Kuvataiteen
keskusarkisto, 2004), 94.
54 Esimerkiksi Stefan Nygård asettaa Bergsonin
ajattelusta tukea saaneen taiteen subjektiivisuuden
vastakohdaksi valokuvallisen täsmällisyyden. Nygård,
Henri Bergson i Finland, 77.
55 Frigård, Alastomuuden oikeutus, 139.
56 Raoul af Hällström, ”Kameran silmä”, Tulenkantajat
9–10/1930, 139.
57 Ibid..
58 Bergson, Creative evolution, 154–155.
59 Ibid., 306–308.
60 Ibid., 10–11.
61 Ilkka Kippolan suullinen kommentti Johanna
Frigårdille tapaamisessa 9.6.2017. Helsinki:
Kansallinen audiovisuaalinen arkisto.
62 Vivien Soldan, ”A promise to Oliver” -käsikirjoitus
1980, 70–74. Kauniaisten paikallisarkisto (KA),

19.10.2014, 8. SVM.
63 Soldan, ”Björn Soldan 1902–1953” -käsikirjoitus
1980, 9. SVM.

SVM.
65 Soldan ”Björn Soldan 1902–1953” -käsikirjoitus, 8.
SVM.
66 Björn Soldan, ”Sata kuvaa Englannista”
-käsikirjoitus. SVM.
67 Soldan, ”A promise to Oliver” -käsikirjoitus, 25, KA.
68 Eeva Kuuluvainen, ”Ensimmäisenä Helsingissä”,
teoksessa Kukoistava Kumpula. Juhlajulkaisu 75
vuotta, toimittanut Helena Jaakkola, (Helsinki:
Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry), [5]; Konttinen,
Boheemielämää, 329.
69 Frigård, ”Björn Soldanin tarina”, 30, 33.
70 Bergson, Creative evolution, 5.
71 Ibid., 176–177.
72 Ibid., 46.
73 Leena Saraste, Valo, muoto, elämä. Kameraseurat
kohti modernia, (Helsinki: Musta taide ja Suomen
valokuvataiteen museo, 2004), 168, 177–178.

SVM.

9. SVM; Soldan, ”Björn Soldan 1902–1953”
-käsikirjoitus, 9–10. SVM.
Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa
FT Johanna Frigård on valokuvien histo-
riaan erikoistunut taidehistorioitsija Turun
yliopistossa. Tällä hetkellä hän tutkiin vä-
rillisyyden muuttuvia merkityksiä valoku-
vauksen historiassa. Rahoittajana on Ko-
neen säätiö.
ResearchGate has not been able to resolve any citations for this publication.
Heikki Aho opiskeli 1920-luvun alussa Saksassa Ostwaldin opissa
Heikki Aho opiskeli 1920-luvun alussa Saksassa Ostwaldin opissa. Riitta Konttinen, Boheemielämä. Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie (Helsinki: Otava, 1997), 324.
  • Heini Hakosalo
  • Seija Jalagin
  • Marianne Junila Ja
  • Heidi Kurvinen
Heini Hakosalo, Seija Jalagin, Marianne Junila ja Heidi Kurvinen, "Johdanto. Elämää suurempaa", teoksessa historiantutkimus, toimittaneet Heini Hakosalo, Seija Jalagin, Marianne Junila ja Heidi Kurvinen (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014), 15-16.
  • Antti Aho
  • Juhani Aho
Antti Aho, Juhani Aho. Elämä ja teokset (Porvoo: WSOY, 1951), 109.
Svenska litteratursällskapet i Finland, arkiv (SLSA)
  • Tilly Soldanin Kirje Aina Nybergille
Tilly Soldanin kirje Aina Nybergille, ei päiväystä. Svenska litteratursällskapet i Finland, arkiv (SLSA), Helsinki.
Julkistettujen alastonvalokuvien moderneja ideaaleja Suomessa 1900-1940 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Suomen valokuvataiteen museo
  • Johanna Frigård
  • Alastomuuden Oikeutus
Johanna Frigård, Alastomuuden oikeutus. Julkistettujen alastonvalokuvien moderneja ideaaleja Suomessa 1900-1940 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Suomen valokuvataiteen museo, 2008), 238-241.
Venny Ahon muistelmat Juhani Ahosta 1944-1945, kotelo 3, 59. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kirjallisuusarkisto (SKS)
  • Ks
Ks. Venny Ahon muistelmat Juhani Ahosta 1944-1945, kotelo 3, 59. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kirjallisuusarkisto (SKS), Helsinki.
Björn Soldan (1902-1953
  • Vivien Molteno
  • Soldan
Vivien Molteno, ent. Soldan, "Björn Soldan (1902-1953)". Muistoja Björn Soldanista, 4. Suomen valokuvataiteen museo (SVM), Helsinki.
Maskulinitetet och kreativitetet i svensk bildkultur
  • Frigård
Frigård, Alastomuuden oikeutus, 47; Patrik Steorn, Nakna män. Maskulinitetet och kreativitetet i svensk bildkultur 1900-1915
Björn Soldan -elävän kuvan legenda
  • Kippola
Kippola, "Björn Soldan -elävän kuvan legenda", 41-42.