ArticlePDF Available
AJASSA | näkökulma
KRISTIINA PATJA
kansanterveystieteen dosentti,
terveydenhuollon erikoislääkäri
toiminnanjohtaja, Pro Medico
lääketieteellinen asiantuntija,
Provention Oy
PILVIKKI ABSETZ
terveyden edistämisen dosentti,
PsT
tutkimusjohtaja, Itä-Suomen
yliopisto, kansanterveystieteen ja
kliinisen ravitsemustieteen laitos
tutkimus- ja kehitysjohtaja,
Provention Oy
MARJA HARJUMAA
FT, erikoistutkija
VTT Vastaanotolla ei enää jaeta hoito-ohjeita paino-
tuotteina, ainakaan ensisijaisesti, vaan potilas
ohjataan verkkoon. Nyt verkkoon ovat siirty-
mässä myös kansalaisen oman terveyden seu-
ranta, terveysriskien arviointi sekä hoidon to-
teutus ja yksilöllistäminen.
Palvelujen kehittämisessä potilaskeskeisyys,
palveluiden saavutettavuus ja hyödyllisyys ovat
ytimessä. Muista verkon sisällöistä saatujen
kokemusten takia käyttäjien odotukset ovat
kasvaneet ja samalla digitaaliset terveyspalve-
lut joutuvat kilpailemaan käyttäjän ajasta. Pal-
velulupauksen tuleekin olla pätevä ja todentua
lisäarvona käyttäjän arjessa.
Se mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi
toisella. Siksi on mielekästä järjestää palvelu-
tyyppejä kansalaisten tarpeiden mukaan, kuten
muutenkin terveydenhuollossa. Käyttäjien tar-
peisiin eivät vaikuta yksistään oireet tai dia-
gnoosit, vaan myös terveyshuolet, muutosval-
mius ja oma kyvykkyys toteuttaa tarvittavia toi-
mia. Tarjolla olevan digitaalisten palvelujen va-
likoiman onkin oltava laaja.
Digitaalisten palvelujen ja yksittäisten digi-
taalisten interventioiden vaikutusta, tehoa ja
vaikuttavuutta on tutkittu paljon, mutta tiedon
vieminen käytäntöön on takkuillut (1). Erityi-
sesti terveyden edistämisen sovelluksille ei ole
ollut kopin ottajaa palvelujärjestelmässä ja tut-
kimusta varten rakennetut sovellukset harvoin
pystyvät suoraan vastaamaan eri terveystoimi-
joiden tarpeisiin.
Terveydenhuolto on palapeli, jossa yksilön
hoitoprosessiin valikoituvat siihen hetkeen so-
veltuvimmat yhteisesti määritellyt osatekijät,
kuten lääkkeet, laitteet tai toimenpiteet. Am-
mattilainen hyötyisi digitaalisten palvelujen
luokittelusta (2).
TEKEMISESTÄ TULEE NÄKYVÄÄ JA SEN VOI JAKAA
Jos palvelu ei käyttäjän mielestä toimi, sen käyt-
töön ei sitouduta. Käyttäjäkokemukseen vaikut-
tavat mm. käyttötavan selkeys, vuorovaikutus
ammattilaisen kanssa, suunniteltu käyttötapa,
käyttäytymisenmuutostekniikat ja henkilökoh-
tainen tuki (3). Hoitoprosessiin liitettynä digi-
taalinen interventio edellyttää ammattilaisen tu-
kea, jonka määrä on yhteydessä vaikutukseen.
Tarkoituksenmukainen, hyvin määritelty ja
kohdennettu palvelukokonaisuus ja hyvä käyttä-
jäkokemus ovat kannattavia investointeja.
Digitaaliset työvälineet vähentävät pitkä-
aikaissairauksien komplikaatioita ja sairaala-
hoitoa (4), kun potilas sitoutuu lääketieteelli-
seen hoitoon (5). Välineiden kautta voidaan
hoitoon liittää laitteita tai yhteyskanava hoito-
paikkaan, omaisiin tai vertaisryhmään. Tieto
hoidon kulusta ja tuloksista paranee ja mahdol-
listaa ongelmatilanteiden ennakoinnin ja hoi-
don laadun parantamisen. Data-analytiikan
avulla voidaan tuoda eri potilaiden tietoja yh-
teen ja luoda syvällisempää tietämystä pitkäai-
kaissairauksien hoidosta. Keskeistä on hoito-
prosessin hallinta, arviointi ja ohjaus ammatti-
laisen asiantuntemuksella.
Toinen keskeinen alue on terveellisten elin-
tapojen edistäminen. Elintapamuutoksessa
kansalaisen autonomia on keskiössä (6). Siinä
yksilön on havaittava arjen tekemisessä ja valin-
noissa muutostarpeita, joihin hän kokee voivan-
sa ja haluavansa itse vaikuttaa. Digitaalisilla vä-
lineillä tehdään muutostarvetta näkyväksi, lisä-
tään pystyvyyttä ja vahvistetaan motivaatiota.
Tieto on edelleen perusta, mutta terveysris-
kin tiedostaminen yksin ei riitä, varsinkaan jos
pystyvyyden tunne on matala. Mitä enemmän
elintapamuutos edellyttää yksilöltä toistuvia ar-
Luokittelun avulla parempia
digipalveluja 
Digitaalisia terveyspalveluja pitäisi luokitella systemaattisesti
ja nimenomaan kansalaisen näkökulmasta. Kun sovellusten
mahdollisuudet ja rajoitteet ymmärretään, käyttöön voidaan
valikoida vaikuttaviksi havaitut ratkaisut.
KIRJALLISUUTTA
1 Oinas-Kukkonen H, Harjumaa M.
Persuasive systems design: Key
issues, process model, and
system features. Commun Assoc
Inf Syst 2009;24:485–500.
2 Torkki P, Lillrank P. Exploring
services science. Lecture notes in
Business Information Processing
2015;279. doi: 10.1007/978-3-
319-56925-3
3 Mattila E, Lappalainen R,
Välkkynen P ym. Usage and dose
response of a mobile acceptance
and commitment therapy app:
secondary analysis of the
intervention arm of a randomized
controlled trial. JMIR Mhealth
Uhealth 2016;4:e90. doi: 10.2196/
mhealth.5241.
4 Ellrodt G, Cook DJ, Lee J, Cho M,
Hunt D, Weingarten S. Evidence-
based disease management.
JAMA 1997;278:1687–92.
5 Wagner EH, Austin BT, Davis C
ym. Improving chronic illness
care: Translating evidence into
action. Health Aff (Millwood)
2001;20:64–78.
6 Hayes E, McCahon C, Panahi MR,
Hamre T, Pohlman K. Alliance not
compliance: Coaching strategies
to improve type 2 diabetes
outcomes. J Am Acad Nurse Pract
2008;20:155–62. doi:
10.1111/j.1745-
7599.2007.00297.x.
7 Absetz P, Hankonen N, Katsaus |.
Elämäntapamuutoksen tukeminen
terveydenhuollossa: vaikuttavuus
ja keinot. Duodecim
2011;127:2265–72.
1028 LääkäriLehti 17/2019 vsk 74
Digitaalinen terveyspalvelu kansalaisen silmin
Taulukon laajempi versio julkaistaan artikkelin liiteaineistona verkossa.
Palvelun tarkoitus Miten palvelu vaikuttaa
LUOTETTAVAN TIEDON SAANTI
Sairauden tai riskitekijän etiologiaan tai oireisiin liittyvän tiedon
jakaminen
Hoitoon hakeutuminen ja sitoutumisen tukeminen, huolen poistaminen
Hoito-ohjeistus tai suositus Hoitoon sitoutumisen tukeminen ja hoidon laadukas toteutuminen, potilaan oikeuksien toteutuminen
Hoidon palveluprosessin kuvaaminen ja vaiheissa eteneminen Hoitoon hakeutumisen ohjaus, joka tukee siihen sitoutumista
ARVIO OMASTA TILANTEESTA, DIAGNOSTINEN TAI HOIDOLLINEN
Sairastumisriskin arviointi Sairauden riskitekijöiden varhaisempi tunnistaminen, hoitoon hakeutumisen tai riskitekijän
tunnistaminen, hoitoon hakeutuminen ja sitoutumisen tukeminen, potilaan valintojen tukeminen
Sairauden hoito Suoraviivaisten sairauksien (esim. virtsatieinfektio, silmätulehdus) hoidon prosessin keventäminen
TOIMENPITEESEEN VALMISTAUTUMINEN JA SIITÄ TOIPUMINEN
Henkilökohtaisen palveluprosessin kuvaaminen ja vaiheissa eteneminen Toimenpiteeseen valmistautumisen ja siitä toipumisen ohjaus, joka tukee hoitoon sitoutumista
HYVÄN HOITOTASAPAINON SAAVUTTAMINEN TAI SIINÄ PYSYMINEN
Sairauden tai riskin seuranta hoidossa ja sen jälkeen Pitkäaikaisten sairauksien hoidon seuranta tehostuu
Fysiologisten suureiden mittaaminen (esim. RR, paino) Hoidon vaikutus lisääntyy
Laboratorioarvojen omamittaus (Esim. B-Gluk, INR) Hoito kevenee ja siihen sitoutuminen paranee
KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSEN AIKAANSAAMINEN JA YLLÄPITO
Potilaan profiloiminen Kartoittaa tarvetta muutokselle ja tukee halua tehdä elintapamuutoskokeiluja
Pohdiskelevan prosessin tukeminen Kartoittaa tarvetta muutokselle, tekee näkyväksi muutoksia riskitekijöissä ja lisää pystyvyyttä,
opettaa oman toiminnan tarkastelua
Tiedostamattoman prosessin tukeminen Kartoittaa tarvetta muutokselle, tukee yksinkertaisia elintapamuutoksen kokeiluja, tekee näkyväksi
muutoksia riskitekijöissä, luo terveellisiä tottumuksia
Elintapamuutosohjelma: henkilökohtainen valmennus
digitaalisen palvelun tukemana
Tekee näkyväksi muutoksia arjessa, riskitekijöissä ja lisää pystyvyyttä, tehostaa vaikuttavuutta
kisia muutoksia ja kilpailee valintatilanteissa
hänen muiden tavoitteidensa kanssa, sitä inten-
siivisempi ja henkilökohtaisempi on digitaali-
sen palvelun oltava (7).
Digitaaliset palvelut voivat luoda yhteisölli-
syyttä, kun ne mahdollistavat sen, että tekemi-
sestä tulee näkyvämpää ja jaettavaa. Valmentava
ammattilainen voi tehostaa muutosta antamalla
palautetta tekemisestä ja havainnoista sekä
ideoita muutoksen toteutukseen. Jo pelkkä tieto
siitä, että ammattilainen näkee tiedot, voi edes-
auttaa muutosta.
DIGITAALISET PALVELUT PITÄSI LUOKITELLA
Terveydenhoitojärjestelmän näkökulmasta digi-
taalisten palveluiden käyttö voidaan jaotella ko-
ko väestön terveyden edistämiseen, kohdennet-
tuihin palveluihin (eri ikäryhmät, alueet) tai
korkean riskin ja jo sairastuneiden palveluihin.
Vaikuttavuuden arviointiin tämä ei riitä.
Luokittelua ei myöskään ole tehty kansalaisen
näkökulmasta. Olemme jo sellaisessa kehityk-
sen vaiheessa, jossa palvelut erikoistuvat ja koh-
dentuvat. Niistä muodostuu kansalaiselle palve-
lukokonaisuuksia samalla tavalla kuin terveys-
palvelut koostuvat eri toiminnoista rokotuksista
leikkaustoimintaan. Siksi ehdotamme digitaa-
listen palvelutyyppien luokittelua niiden pää-
asiallisen toiminnon kautta (taulukko 1).
Kun tunnistetaan hoitoa tukevien palvelujen
tyyppi, tavoitteet ja toiminnot, niitä voidaan
yhdistellä kokonaisuuksiksi tai liittää hoitopro-
sessiin.Tulevaisuudessa apuna voidaan vielä
käyttää tekoälyä, joka ehdottaa juuri kyseiselle
käyttäjälle vaikuttavimmat keinot.
LIITEAINEISTO
pdf-versiossa
www.laakarilehti.fi
Sisällysluettelot
SLL 17/2019
Jos palvelu ei käyttäjän mielestä
toimi, sen käyttöön ei sitouduta.
1029
LääkäriLehti 17/2019 vsk 74
2
Taulukko1.Digitaalis tenterveyspalvelujentyypit,pääasiallinentoimintojatarvekansalais ennäkökulmasta
Pääasiallinentoiminto
Mihinpyrkii?
Mihinkysymyksiinvastaa?
Mitenvaikuttaa?
1.
Luotettavant iedonsaanti
Sairaudentairiskitekijänetiologiaan
taioireisiinliittyväntiedonjakaminen
PerustietojenantaminenjahuoleenvastaaminenMistäonkyse?Mitensyntyy?Millaisia
oireita?
Hoitoonhakeutuminenjasitoutumisentukeminen,
Huolenpoistaminen.
Hoitoohjei stustaisu ositus
Hoidonkeskeisettiedotjaperiaatteet,
Hoidonkriittistentekijöidenkuvaaminen
Mitenhoidan?Mitäenvoitehdä?Mitä
hyötyjä?Mitähaittoja?
Hoitoonsitoutumisentukeminenjahoidonlaadukas
toteutumi nen,potilaanoikeuksientoteutuminen
Hoidonpalveluprosessinkuvaaminen
javaiheissaeteneminen
Hoidonjärjestämisenkeskeisetperiaatteetja
toimipaikkakohtaisetohjeet
Milloinolenyhteydessä?Mitenjamihinolen
yhteydessä?Kukaminuaauttaa?
Hoitoonhakeutumisenohjaus,jokatukeesiihen
sitoutumista
2.Arvioomastatilanteesta,diagnostinentaihoidollinen
SairastumisriskinarviointiSairaudenja/taisenriskinvarhainen
tunnista minen.
Olenkoriskissä?Millaine nonriski ni?Mitkä
ovatkannaltanitärkeitäriskitekijöitä?Miten
todennäköisestiolensairastumassa?
Sairaudenriskitekijöidenvarhaisempitunnistaminen,
Hoitoonhakeutumisentairiskitekijäntunnistaminen.
Sairaudendiagnoosivaihtoehtojenkuvaaminenja
diagnosointitilanteissa
Mikäs airaus? Millainenhoito?
Hoitoon hakeutumi nenjasi toutumisen tukeminen,
Potilaanvalintojentukeminen
Sairaudenhoito
Sairaudenhoitosuoraviivaisissatapauksissa,
jossaeivakavaakomplikaatioriskiä
Voidaankototeuttaaetänä? Mitenhoidan?
Suoraviivaistensairauksien(esim.VTI,silmätulehdus)
hoidonprosessinkeventäminen
3.
Toimenpiteeseenvalmistautumin enjasiitätoipuminen
Henkilökohtaisenpalveluprosessin
kuvaaminenjavaiheissaeteneminen
Potilaaltaedellytetytvalmistautumistoimetja
taustatiedot,kriteerittoimenpiteen
suorittamiseen,toipumisohjeet,
toimipaikkakohtaisetohjeet
Mitäminulletehdäänjamilloin?Mihinse
vaikuttaa?Mitenvalmistaudun?Miten
toivun?Mitäteenpoikkeustilanteissa?Mistä
saanlisätietoa?Milloinolenyhteydessä?
Toimenpiteeseenvalmistautumisenjasiitätoipumisen
ohjaus,jokatukeehoitoonsitoutumista.
4.
Hyvänhoitotasapainonsaavuttaminentaisiinäpysyminen(
Sairaudentairiskinseuranta
hoidossajasenjälkeen
Sairaudentairiskinmuutoksenarviointi,oman
toiminnanseurantajamuutoksiinreagoiminen,
Millainenonsairaudentila?Mitenhoidan?
Tarvitaankohoitoamuuttaa?
Tarvitaankoammattilaisenarvio?
Pitkäaikaistensairauksienhoidonseurantatehostuu
Fysiologistensuureidenmittaaminen
(esim.RR,pa ino)
Sairaudenfysiologistenmuutostenseuranta
Mitenarvotmuuttuvat?Mitenoma
toimintanivaikuttaaarvoihin?Tarvitaanko
korjaaviatoimenpiteitä?
Pitkäaikaistensairauksienhoidontoteutumisenseuranta
sovelluksinjamittauksinlisäähoidonvaikutusta.
Laboratorioarvojenomamittaus
(Esim.BGluk,IN R)
Sairaudenfysiologistenmuutostenseuranta
Mitenarvotmuuttuvat?Mitenoma
toimintanivaikuttaaarvoihin?Miten
toteutanhoitoa?Tarvitaankokorjaavia
toimenpiteitä?
Pitkäaikaistensairauksienomahoidontoteuttamisen
mahdollistaminenkeventäähoitoajalisääsitoutumista.
5.
Käyttäytymisenmuutoksenaikaansaaminenjaylläpito(7)
Profilointipohjautuenkyselyihin
ja/taifysiologistensuureiden
mittaamiseen
Tilannekartoitusjatarvittavienmuutosten
identifioiminenjokolaajallejoukolletai
kohdentaen.
Millaisiariskitekijöitäminullaon?Mitä
elintapamuutoksiakannattaatoteuttaaja
missäjärjestyksessä?
Kartoittaatarvettamuutoksellejatukeehaluatehdä
elintapamuutoskokeiluja.
Tietoista,pohdiskelevaaprosessia
tukevatelintapamuutosohjelmat
itsenäiseenkäyttöön.
Matalankynnyksentukihenkilöille,joillaon
jonkinverranomaamotivaatiotajapystyvyyttä
muutoksentoteuttamiseen,omantoiminnan
seuranta,muistutuksetja
tavoitteidenasettaminen.
Mitämuutostavoitteitaminullaon?Miten
voisintoteuttaatahtomanikäyttäytymisen
muutoksen?Mitenkehityn?Millaistaapua
tarvitsen?Mitäkokeilustaseuraa?
Kartoittaatarvettamuutoksellejatukeetavoitteid en
asettamistajasuunnittelua,tekeenäkyväksimuutoksia
riskitekijöissäjalisääpystyvyyttä.Opetta aoman
toiminnantarkastelua,tavoitteellistatoimintaaja
reflektointi a.
Tiedostamatonta,automaattista
prosessiatukevat
elintapamuutosohjelmatitsenäiseen
käyttöön.
Matalankynnyksentukihenkilöille,joillaon
vähäinenmotivaatiomuutoksentoteuttamiseen,
omantoiminnanseurantajatavoitteiden
asettaminen,muistutuksetrakenteinenpalaute
Mitenvoisintoteuttaakäyttäytymisen
muutoksiahelpostijavaivattomasti?Teenkö
oikeitaasioita?
Mitäkokeilustaseuraa?
Kartoittaatarvettamuutoksellejatukeeyksinkertaisia
elintapamuutoksenkokeilujatarjoamallahelppoja
valintoja,tekeenäkyväksimuutoksiariskitekijöissäja
lisääpystyvyyttä.Luoterveellisiätottumuksia
muistuttamallajatukemallatoistuvaa toimint aasamas sa
kontekstissa
Henkilökohtainenvalmennus
digitaalisenpalveluntukemana:
elintapamuutosohjelma
Arkielämässäkulkevatuki,jokatäydentää
ammattilaisenvalmennusta tapaamis tenväli llä,
omantoiminnanseurantajatavoitteiden
asettaminen,muistutukset,valmentajantuki,
sosiaalinentuki
Mitenvoisintoteuttaatahtomani
käyttäytymisenmuutoksen?Mitenetenen?
Teenköoikeitaasioita?
Mitäkokeilustaseuraa?Mitenkehit yn?
Tukeeelintapamuutostaerivaiheissa,tekeenäkyväksi
muutoksiaarjessajariskitekijöissäjalisääpystyvyyttä.
Tehostaavaikuttavuutta,kunmukanaontiedonvaihtoja
viestintäammattilaisenjayhteisönkanssa.
Palvelukokonaisuus,jokayhdistää
neljäedellämainittua
Käyttäjäntarpeisiinmukautuvakohdennettu
tuki,jossapalvelukomponentitvalikoituvat
käyttäjänlähtötilanteestajatukimuotojen
odotettuihinhyötyihinkyseiselläkohderyhmällä.
Mahdollistaakaikkiedelläkuvatut.
Mitenv oisintoteuttaatahtomani
käyttäytymisenmuutoksen?Mitenetenen?
Teenköoikeitaasioita?
Mitäkokeilustaseuraa?Mitämuitaasioita
liittyymuutokseeni?Mitenkehityn?
Tukeeautonomiaatarjoamallavalittaviavaihtoehtoja,
tukeeelintapamuutostaerivaiheissa,tekeenäkyväksi
muutoksiaarjessajariskitekijöissäjalisääpystyvyyttä.
Lisääpalvelunkäytönjoustavuutta.
Liitetaulukko
LääkäriLehti 17/2019 vsk 74
1029a
ResearchGate has not been able to resolve any citations for this publication.
ResearchGate has not been able to resolve any references for this publication.