Content uploaded by Peetu Keskinen
Author content
All content in this area was uploaded by Peetu Keskinen on Mar 25, 2019
Content may be subject to copyright.
A preview of the PDF is not available
Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle
Abstract
Tässä raportissa arvioidaan työttömyydestä syntyvien suorien kustannusten, kuten työttömyysturvan, työvoimapalvelujen
ja työllistämistoimenpiteiden, lisäksi epäsuoria kustannuksia, kuten verotulojen menetystä, sosiaali- ja terveyspalvelumenoja
sekä työttömien tulonmenetystä. Koko kansantalouden tasolla arvioituna työttömyyden laajat kustannukset
vuonna 2016 olivat 10,8 miljardia euroa. Työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen osuus näistä kustannuksista
oli 5,6 miljardia euroa. Työttömien arvioitu osuus toimeentulotuesta ja asumistuesta oli 1,1 miljardia. Verotulojen
ja työttömyysvakuutusmaksujen menetys oli 4,1 miljardia.
Yksilötasolla työttömyyden kustannuksia arvioidaan simuloimalla SISU-mallilla muutoksia tulonsiirroissa ja veroissa
tilanteessa, jossa työtön työllistyy työttömyytensä keston ajaksi. Laskelmien mukaan keskimääräisen työttömän saamat
tulonsiirrot ovat noin 6 000 euroa hänen maksamiaan veroja suuremmat vuositasolla. Työttömyys- ja työllisyystilanteiden
nettoverojen erotus on reilut 12 000 euroa. Keskeisimpiä mikrosimulointilaskentojen perusteella tehtyjä havaintoja
kuitenkin on, että työttömyyden kustannukset ja työllistymisen hyödyt ovat varsin eri suuruiset eri työttömien
ryhmissä.
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden hyötyjä ja kustannuksia arvioitaessa havaitaan, että palkkatuen kustannukset
julkisella ja yksityisellä sektorilla ovat samantasoiset, mutta työllistäminen palkkatuella julkiselle sektorille näyttää
johtavan ainoastaan lyhytaikaiseen työllistymiseen eikä näytä vaikuttavan lainkaan tuloihin. Työllistäminen palkkatuella
yksityiselle sektorille puolestaan näyttää myönteisesti vaikuttavan sekä tuloihin että työllistymiseen myös työllistämistoimenpiteen
jälkeen. Sen sijaan työharjoittelulla ja työelämävalmennuksella sekä valmentavalla koulutuksella
ei näytä olevan juurikaan vaikutusta työllistymiseen tai tuloihin. Oppisopimuskoulutuksilla on selkeä myönteinen
vaikutus sekä työllistymiseen ja tuloihin. Starttirahaa saavat työttömät todennäköisesti työllistyvät, mutta heidän tulonsa
ovat vertailuryhmää alhaisemmat. Pitkäaikaistyöttömille tarkoitetut palkkatuet ovat kalliita, eivätkä näytä juuri
lisäävän pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Ammatilliset koulutukset ovat kalliita, mutta
näyttävät johtavan parempaan työllisyyteen ja korkeampiin tuloihin 1-2 vuoden kuluessa koulutuksen alusta.
ResearchGate has not been able to resolve any citations for this publication.
This paper provides a meta‐analysis of microeconometric evaluation studies on the effectiveness of active labor market policies. The analysis is built upon a systematically assembled data set of causal impact estimates from 57 experimental and quasi‐experimental studies, providing 654 estimates published between January 1990 and December 2017. We distinguish between the short and longer term impacts in our analysis; at 6, 12, 24, and 36 months after program start. After correcting for publication bias and country‐specific macroeconomic characteristics, subsidized labor and public employment programs have negative short‐term impacts, which gradually turn positive in the longer run. Schemes with enhanced services including job‐search assistance and training programs do not have these negative short‐term effects, and stay positive from 6 until 36 months after program start.
A growing body of programme evaluation literature recognises immigrants as a disadvantaged group in European labour markets and investigates the employment effects of Active Labour Market Programmes (ALMPs) on this subgroup. So far, however, there is no systematic review establishing which ALMPs are effective for immigrants. Using a meta-analysis, we condense 93 estimates from 33 empirical studies of the effectiveness of four types of ALMPs employed across Europe to combat immigrant unemployment: training, job search assistance, wage subsidies and subsidised public sector employment. We find that only wage subsidies can be confidently recommended to European policy-makers.
Jel codes: J15, J61, J68, I38
Organisation for Economic Co-operation and Development countries spend, on average, an equivalent of 0.4% of their gross domestic product on active and passive labor market policies. This is a non-negligible sum, especially in times of strained government budgets. Meetings with case workers—who can provide advice and information on what jobs to look for, and how to search, and give moral support, as well as monitor search intensity—are a simple and effective option for policymakers to help the unemployed find work.
We summarize the estimates from over 200 recent studies of active labor market programs. We classify the estimates by type of program and participant group, and distinguish between three different post-program time horizons. Using regression models for the estimated program effect (for studies that model the probability of employment) and for the sign and significance of the estimated effect (for all the studies in our sample) we conclude that: (1) average impacts are close to zero in the short run, but become more positive 2–3 years after completion of the program; (2) the time profile of impacts varies by type of program, with larger average gains for programs that emphasize human capital accumulation; (3) there is systematic heterogeneity across participant groups, with larger impacts for females and participants who enter from long term unemployment; (4) active labor market programs are more likely to show positive impacts in a recession. (JEL: J00, J68)
How do parental layoffs and their large attendant income losses affect children's long-term outcomes? This question has proven difficult to answer due to the endogeneity of parental layoffs. I overcome this problem by exploiting the timing of 7 million fathers' layoffs when children are age 12-29 in administrative data for the United States. Layoffs dramatically reduce family income but only slightly reduce college enrollment, college quality, and early career earnings. These effects are consistent with a weak estimated propensity to spend on college out of marginal parental income. I find that larger effects based on firm closures stem from selection.