Content uploaded by Juli-Anna Aerila
Author content
All content in this area was uploaded by Juli-Anna Aerila on Feb 08, 2017
Content may be subject to copyright.
A preview of the PDF is not available
Suomalaisten alakouluikäisten poikien lukutaito ja lukuasenteet
Abstract
Artikkelissa kuvataan poikien lukutaitoa, lukemisen arvostusta ja lukuasenteita ja pohditaan syitä poikien tyttöjä heikompaan lukutaitoon, motivaation ja lukuasenteisiin. Tutkimusosuus perustuu useisiin lukutaitoa ja lukuasenteita koskeviin mittauksiin vuosina 2010–2015. Tutkimustulokset osoittavat, että poikien lukutaito on lähes kaikilla alakoulun luokilla tilastollisesti merkitsevästi tyttöjä heikompi sekä tietotekstien, kaunokirjallisten tekstien että oppikirjatekstien kohdalla. Myös lukemisasenteet ja opiskeluasenteet ovat pojilla merkitsevästi huonommat kuin tytöillä. Merkittävää poikien lukutaidon ja lukemisasenteiden kehittymisen kannalta on sekin, että poikien käsitykset itsestään lukijoina ovat tyttöjä korkeammat, mikä voi johtaa haluttomuuteen kehittää lukutaitoa. Tutkimustulokset osoittavat, että oppilaat, joilla on hyvä itsetunto ja jotka pitävät lukemisesta, on hyvä lukutaito. Kouluissa tulisikin pyrkiä luomaan positiivinen ilmapiiri ja kannustaa oppilaita lukemaan mielekkäiden materiaalien ja työtapojen avulla sekä antaa heille mahdollisuus osallistua aktiivisesti opiskelun suunnitteluun
ResearchGate has not been able to resolve any citations for this publication.
Ensimmäinen PISA-tutkimus toteutettiin vuonna 2000. Nyt tämä OECD:n toteuttama
15-vuotiaiden nuorten lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista
arvioiva tutkimus on tehty kaikkiaan viisi kertaa. Ensimmäisten vuosien hyvä
menestys PISA-tutkimuksissa on tuottanut Suomelle maineen korkeatasoisen koulutuksen
maana. Tämä kuva sai kolauksen viimeisimmässä, vuoden 2012 arvioinnissa,
jossa oppilaiden keskimääräinen osaaminen oli Suomessa heikentynyt. Tämän
lisäksi ruotsinkielisten oppilaiden sekä poikien muita heikompi menestys erityisesti
lukutaidossa on herättänyt kysymyksiä koulujärjestelmämme tasa-arvosta.
Viime vuosikymmenen aikana Suomessa on tapahtunut paljon yhteiskunnallisia
muutoksia. Yksi koulumaailman kannalta merkittävä muutos on muita kuin
suomea ja ruotsia puhuvien oppilaiden määrän lisääntyminen. Maahanmuuttajataustaisten
nuorten myötä Suomeen on tullut tärkeää kulttuurista ja kielellistä pääomaa.
Onkin tärkeää selvittää, kuinka koulu onnistuu tukemaan maahanmuuttajataustaisia
nuoria oppimisessa.
PISA 2012 -tutkimusaineiston keruussa poimittiin yliotos maahanmuuttajataustaisista
nuorista ensimmäistä kertaa Suomessa. Näin saatu aineisto on maahanmuuttajataustaisten
nuorten suhteen merkittävästi aiempia aineistoja edustavampi
ja antaa mahdollisuuden luotettaviin tilastollisiin analyyseihin. Aineistoon sisältyvät
kaikkiaan 691 ensimmäisen sukupolven ja 603 toisen sukupolven maahan-
muuttajataustaisen nuoren oppilaskyselyt ja koesuoritukset. Muita kuin maahanmuuttajataustaisia
nuoria tutkimuksen osallistujissa oli kaikkiaan 7 535.
Tässä raportissa käsittelemme maahanmuuttajataustaisten oppilaiden matematiikan,
luonnontieteiden ja lukutaidon osaamista sekä ongelmanratkaisutaitoa.
Yleistulosten lisäksi keskitymme neljään teemaan, jotka ovat nuorten sitoutuminen
kouluun ja koulunkäyntiin, nuorten motivaatio ja halu oppimiseen, nuorten käsitys
itsestään oppijoina sekä nuorten käsitykset oppimisympäristöstään. Nämä neljä
teemaa pohjautuvat PISA 2012 -tutkimuksen oppilaskyselyaineistoon ja kertovat
tarkemmin nuorten omista kokemuksista ja näkemyksistä. Tämän lisäksi olemme
kuvanneet taustamuuttujien yhteyttä erityisesti matematiikan osaamiseen.
Nykyisellään PISA-tutkimuksessa ei kartoiteta nuorten koekielen taitoa. Tulosten
tulkinnan kannalta on selkeä rajoite, että tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden
kielitaustoista ja esimerkiksi taitotasoista eri kielissä ei taustakyselyssä kerätty
täsmällistä tietoa. PISAn kaltaisessa tutkimuksessa taustakysymystenkin tulee olla
kansainvälisesti vertailukelpoisia, ja siksi niiden sisältöön voi tehdä vain hyvin rajallisesti
muutoksia ja täydennyksiä. Suunnitteluvaiheessa muualla tehdyt valinnat
ovat myös sellaisia, joihin analyysi- ja raportointivaiheessa
ei enää voida puuttua.
Näin ollen kyselyn puutteet heijastuvat myös raportissa esiintyviin tulkintoihin.
The interdisciplinary field of the learning sciences encompasses educational psychology, cognitive science, computer science, and anthropology, among other disciplines. The Cambridge Handbook of the Learning Sciences, first published in 2006, is the definitive introduction to this innovative approach to teaching, learning, and educational technology. In this dramatically revised second edition, leading scholars incorporate the latest research to provide practical advice on a wide range of issues. The authors address the best ways to write textbooks, design educational software, prepare effective teachers, organize classrooms, and use the Internet to enhance student learning. They illustrate the importance of creating productive learning environments both inside and outside school, including after school clubs, libraries, and museums. Accessible and engaging, the Handbook has proven to be an essential resource for graduate students, researchers, teachers, administrators, consultants, software designers, and policy makers on a global scale.
Explaining Creativity is an accessible introduction to the latest scientific research on creativity. In the last 50 yearss, psychologists, anthropologists, and sociologists have increasingly studied creativity, and we now know more about creativity that at any point in history. Explaining Creativity considers not only arts like painting and writing, but also science, stage performance, and business innovation. Until about a decade ago, creativity researchers tended to focus on highly valued activities like fine art painting and Nobel prize winning science. Sawyer brings this research up to date by including movies, music videos, cartoons, videogames, hypertext fiction, and computer technology. For example, this is the first book on creativity to include studies of performance and improvisation. Sawyer draws on the latest research findings to show the importance of collaboration and context in all of these creative activities. Today's science of creativity is interdisciplinary; in addition to psychological studies of creativity, Explaining Creativity includes research by anthropologists on creativity in non-Western cultures, and research by sociologists about the situations, contexts, and networks of creative activity. Explaining Creativity brings these approaches together within the sociocultural approach to creativity pioneered by Howard Becker, Mihaly Csikszentmihalyi and Howard Gardner. The sociocultural approach moves beyond the individual to consider the social and cultural contexts of creativity, emphasizing the role of collaboration and context in the creative process.
