BookPDF Available

Kasvatus mediakulttuurissa

Authors:
A preview of the PDF is not available
... Consequently, this chapter views music education as political education in which pedagogy is understood as a moral and political practice (e.g., Giroux, 1999Giroux, , 2003Giroux, , 2011 and learning is connected to students' growth as critical citizens with "the imperatives of social responsibility and political agency" (Giroux, 2003, p. 9). The development of such "radical pedagogy" (e.g., Suoranta, 2003;McGettigan, 2008) calls for an understanding of and commitment to the music teacher's role as a "critical companion" (Väkevä, 2013)supporting her students' growth into mature ways of thinking. ...
... 2 Introducing the latest gadgets in the classroom only for the sake of their novelty would hardly accelerate students' versatile learning. Furthermore, technological innovations undeniably entail phenomena with unattractive by-products related to, for instance, predatory capitalism (e.g., Suoranta, 2003;Schäfer, 2011) andindividualism (e.g., Bakewell, 2011), as well as multiple legal issues of copyright and fair use (e.g., Demers, 2006;Dillon, 2006) that call for reflection and assessment. ...
Chapter
Full-text available
Due to the increasing media influence in society, the systematic development of media literacy in music education is a matter of the utmost importance. This chapter engages in an exploration of the role of the school in the face of the social-cultural changes that new media technologies have brought about in the wider culture of music making and learning. It is argued that it is equally unhelpful to adopt the strategy of “pedagogical fundamentalism,” according to which students are passive victims of harmful and damaging media, as that of “pedagogical populism,” which uncritically buys into utopian fantasies about social change autonomously produced by technology. Instead, the chapter argues for the importance of radical pedagogy in music education by suggesting that schools should aim to build balanced approaches to new media that will contribute to the development of the cultural competencies required for students’ growth into digital citizenship.
... Freire's pedagogical principles can be applied in many different settings in addition to literacy teaching, basic education, and radical adult education. Thus, there are more texts which Freire as an inspiration, e.g., in media education, dance pedagogy, and art education, than actual studies, presentations, and commentaries on Freire (Anttila 2003;Kotilainen 2004;Lehtimaja 2006;Suoranta 2003). ...
Article
Full-text available
Journal of Critical Educational Policy Studies 19(1), 2021. World-renowned educational theorist Paulo Freire has a decades-long legacy reaching all corners of the world. In this reception study, we ask, is there a Nordic Freire, that is, have the Nordic educators and scholars recognized Paulo Freire's works in the past decades? Our reception study's purpose is not to go into depth to Freire's thinking but ponder if there is a tradition of "Freirian" research and pedagogy in our Nordic country? Thus, we contribute to the understanding of Freire's legacy from the Nordic perspective. As an answer, we outline the trajectory of Freire's reception over the decades. Our historical and empirical analysis is grounded on our prior knowledge of the field and based on a systematic literature review and contemporary informants as our retrospective sources. We systematically searched and reviewed Finnish educational literature from the early 1970s to 2000s using literature databases. Secondly, we applied snowball sampling to find and contact Finnish veteran educational researchers and practitioners of adult education and gathered their autobiographical first-hand reminiscences of Freire's reception. Even if the direct impact has not been widespread and the proper academic research on Freire emerged belatedly, there have been many significant connections and echoes. Furthermore, we highlight that the Finnish educational system's renewal since the late 1960s was parallel to the Freirian spirit of educational, social justice. In conclusion, we suggest that by applying the Freirian approach, it is possible to develop critical literacy and a sense of initiative for the oppressed.
... Suomalaisia avauksia aiheeseen on tehnyt muun muassa Juha Suoranta (2003;. Myös rajasta kasvokkaisen ja virtuaalisen vuorovaikutuksen välillä keskustellaan. ...
Chapter
Dimensions of Exclusion Discourse among Young School Drop-Outs and Their Tutors In modern society, there is great concern about children and young people who are in danger of social exclusion. Special attention has been paid to school drop-outs, who are left without a student place after comprehensive school, or who interrupt their second-degree studies. However, in many cases, the young people whom adults consider excluded and being in need of urgent help, do not experience their situation in such a way. On the other hand, the problems of young people are very concrete and can have far-reaching effects. There are several problems related to the concept of exclusion, such as its strong normative and discursive nature that enables the government to impose control upon people who are labelled as excluded. The article studies the views of young people without a student place in any degree institute, and of their tutors, on being dropped out school. It concentrates specifically on defining the underlying problems of being dropped out, and on views related to tutoring and support. The reference material consists of theme interviews among young people and their tutors. Keywords: exclusion, dropping out of school, tutoring
... Suunnilleen edellä esitetyllä tavalla ajattelin ja kirjoitin keskustelukirjassani Kasvatus mediakulttuurissa (Suoranta 2003). Enää en ajattele reaalipolitiikan ja koulukasvatuksen suhteista aivan yhtä suoraviivaisesti, sillä tuollaisiin suoraviivaisiin rakennekuvauksiin sisältyy selvästikin ongelmia sekä ihmis-ja yhteiskuntakäsityksen että kasvatussosiologisen metodologian kannalta. ...
Chapter
Full-text available
Suomalaisessa koulutuspolitiikassa tapahtui 1990-luvun alkupuolella poliittis-hallinnollinen suunnanmuutos, joka näkyi kiristyvänä taloudellisena ohjauksena, opetussuunnitelmien virtaviivaistamisena ja koulujen markkinahenkisenä kehittämisenä. Miten tämä koulutuspolitiikan uusliberalistinen käänne ja esimerkiksi keskustelu kotikouluista, lahjakkaiden tukemisesta ja kouluille sponsoroinnin nimissä suunnatusta mainonnasta ovat vaikuttaneet koulukasvatuksen käytäntöihin?
... Se on itsessään kasvattava, informaali oppimisympäristö, joka sosiaalistaa kulttuuriin ja rakentaa ja muokkaa kuvaa maailmasta. (Suoranta 2003;Kellner 1998.) Medialukutaito (media literacy) ei kuitenkaan synny kasvamalla mediakulttuurissa vaan se on aktiivisesti harjoiteltava taito (Kupiainen & Sintonen 2009, 30;Mustonen 2001, 119). ...
Chapter
Full-text available
Artikkelissa kuvataan poikien lukutaitoa, lukemisen arvostusta ja lukuasenteita ja pohditaan syitä poikien tyttöjä heikompaan lukutaitoon, motivaation ja lukuasenteisiin. Tutkimusosuus perustuu useisiin lukutaitoa ja lukuasenteita koskeviin mittauksiin vuosina 2010–2015. Tutkimustulokset osoittavat, että poikien lukutaito on lähes kaikilla alakoulun luokilla tilastollisesti merkitsevästi tyttöjä heikompi sekä tietotekstien, kaunokirjallisten tekstien että oppikirjatekstien kohdalla. Myös lukemisasenteet ja opiskeluasenteet ovat pojilla merkitsevästi huonommat kuin tytöillä. Merkittävää poikien lukutaidon ja lukemisasenteiden kehittymisen kannalta on sekin, että poikien käsitykset itsestään lukijoina ovat tyttöjä korkeammat, mikä voi johtaa haluttomuuteen kehittää lukutaitoa. Tutkimustulokset osoittavat, että oppilaat, joilla on hyvä itsetunto ja jotka pitävät lukemisesta, on hyvä lukutaito. Kouluissa tulisikin pyrkiä luomaan positiivinen ilmapiiri ja kannustaa oppilaita lukemaan mielekkäiden materiaalien ja työtapojen avulla sekä antaa heille mahdollisuus osallistua aktiivisesti opiskelun suunnitteluun
... Miksi opetan seisomalla yksin opiskelijoiden edessä ja puhun heille valmiiksi annosteltuja valmiita ajatuksia, vaikka olen jo opiskeluaikanani tutustunut aikuiskasvatuksen perusideoihin opettajasta ohjaajana, itseohjautuvuuteen, ryhmän vaikuttavaan voimaan sekä aitojen kysymysten ja ongelmien merkitykseen opiskelun mielekkyysperustana? Miksi teen kuten muodollisessa koulutuksessa esiopetuksesta peruskouluun, ammattikoulusta ja lukiosta korkea-asteelle tavanomaisesti tehdään: valitsen, mitä opetustilanteissa tapahtuu, vaikka opiskelijat voisivat valita itse? Miksi uskon, että opettajan ennakolta valmisteleva työ on ratkaisevaa muodollisen koulutuksen muodollisen onnistumisen kannalta, vaikka olen todistellut toisin (Suoranta 2003)? Miksi osallistun opintojaksojen, opintojen etenemiskaavioiden ja kokonaisten tutkinto-ohjelmien suunnitteluun sekä jatkuvasti tarkentuvien yksilöllisten arviointien laatimiseen? ...
... Suomalaisia avauksia aiheeseen on tehnyt muun muassa Juha Suoranta (2003;. Myös rajasta kasvokkaisen ja virtuaalisen vuorovaikutuksen välillä keskustellaan. ...
Chapter
Full-text available
See the publication here: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2013/05/elinolot-2010.pdf
Chapter
Through current research evidence, anecdotal experiences portrayed in the research to praxis sections and country-specific images of practice, we hope the chapters of this book have highlighted the tremendous potential and power of the adolescent developmental period. Education systems, schools and teachers all play important roles in how the schooling experience of adolescents unfolds. Since such a significant portion of their sense of self develops through their interactions and explorations with people and ideas at school, we can no longer leave to chance what happens during the middle years of learning. Bringing the science and research of adolescence and adolescent schooling to life through the lens of story was the best way we believed we could help our readers see just what is possible when we deliberately create a learning environment suited to the unique developmental needs of these learners. The images of practice brought to life in the pages of this book cross cultural and linguistic borders of countries, whose education systems reflect policies and practices deeply rooted in long-held beliefs about what it means to be an educated citizen of the country. Common to the images of practice from all three countries, however, is the constant search for how to ameliorate the schooling experience for adolescent learners by challenging the existing discourse on what is believed to be possible during the middle years of learning.
Book
Kuinka voi puhua siitä, mistä ei voi tietää? Miten metaforat muovaavat maailmaa? Mitä keinoja tutkijat käyttävät ukijoiden vakuuttamiseksi? Mihin populaarin musiikin tutkija turhautui? Miksi Laila on Laila, mutta Paavo ei ole Paavo? Mitä omaelämäkerrallisista kirjoituksista, kirjeistä ja päiväkirjoista voi lukea? Entä minkälaista on kirjoittava elämä? Kuinka sosiologi selittää vuosituhannen vaihteen ilmiöitä, tuhon estetiikkaa, uutta tunteellisuutta, ylettömyyttä? Otteita kulttuurista on kokoelma, jonka artikkelit tarttuvat merkitysten rakentumisen prosesseihin monitieteisen kulttuurintutkimuksen keinoin. Teos ottaa käsiteltäväksi ajankohtaisia kysymyksiä tieteellisestä selittämisestä ja kulttuurin merkitysten rakentumisesta. Se esittelee erilaisia kulttuurin tutkimusotteita ja tarkastelee tieteellisten, omaelämäkerrallisten ja kaunokirjallisten tekstien kirjoittamisen ja lukemisen tapoja. Aikaamme ja kulttuuriamme erittelevät tutkijat Zygmunt Baumanista Lawrence Grossbergiin, Risto Alapurosta Liisa Uusitaloon. Kirjaan sisältyy myös otteita henkilökohtaisista kirjoituksista. Teos on Katarina Eskolan juhlakirja. Nykykulttuuri -julkaisusarja 65, 2000.
Article
Edellyttääkö moraalinen toiminta erityisiä tunteita ja esimerkiksi moraalista herkkyyttä, myötätuntoa ja toisen kokemista kanssaihmisenä? Voiko niitä oppia siinä kuin vieraita kieliäkin? Syntyvätkö ihmisen moraaliset rakenteet luonnollisen kypsymisen kautta vai ympäristövaikutuksen tuloksena? Moraalissa on kysymys valinnoista, jotka tuottavat seurauksia myös muille. Muiden muassa näitä taustoja vasten kirjoittaja pohtii nykyihmisen mahdollisuutta moraalisubjektiuteen ja erityisesti ilmiönä kansalaiskylmyyttä.