Article

Moderni ja postmoderni - diskurssianalyysi Suomen Kuvalehden kirjallisuusjournalismin kulttuurisesta kontekstisuudesta vuosina 1984-94

Authors:
To read the full-text of this research, you can request a copy directly from the author.

Abstract

Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä Työssä tutkitaan Suomen Kuvalehden kirjallisuusjournalismia vuosina 1984-94 Michel Foucault’n Tiedon arkeologia (1969, suom. 2005) teoksessa artikuloidun diskurssianalyysin pohjalta. Sellaisia analyyttisiä käsitteitä kuin ”diskurssi”, ”diskursiivinen muodostelma” ja ”lausuma” on tutkimuksen eri vaiheissa käytetty hyväksi. Tutkimus hahmottelee kahden erilaisen lausumakokonaisuuden pohjalta kaksi erilaista diskursiivista muodostelmaa, joita työssä kutsutaan moderniksi ja postmoderniksi. Näitä muodostelmia luonnehtii niiden erilainen tapa tuottaa todellisuutta mm. ”totuus” –käsitteen toisistaan poikkeavasta mieltämistavasta johtuen. Modernit diskurssit syntyivät reaktiona valheelliseksi, tai ”vääräksi todellisuudeksi” koetun klassisen taidekulttuurin ja porvarillisen yhteiskunnan diskursseihin. Moderni tietoisuus koki korjaavansa edeltävät ajattelun puutteellisuudet ja virheet. Esimerkiksi suomalaiset modernisti orientoituneet kirjailijat ovat käyneet jatkuvaa debattia siitä, millä kerrontatekniikoilla todellisuutta pystyttäisiin kaikkein todellisuudenmukaisimmin kuvamaan. Postmodernit diskurssit syntyivät skepsiksenä tätä modernin totuusprojektiota kohtaan. Postmodernissa tietoisuudessa ”totuus” olikin vain jatkuvasti muuntuva, ideologinen voimasana. Niinpä ”totuus” ei omannut näissä diskursseissa mitään ylimaallisen positiivisia konnotaatiota, vaan päinvastoin se miellettiin ennemminkin valtaan liittyvän hallinnan, joissakin tapauksissa jopa sorron ilmaisuina. ”Totuus” –käsitteen suhteellistuminen ja politisoituminen epistemologisella tasolla aiheutti levottomuutta kun postmoderni diskursiivinen muodostuma nieli itseensä uusia ”tiedon” alueita. Modernit ajattelijat tulkitsivat kehityksen omista lähtökohdistaan käsin turmiolliseksi ”johtotähdettömyyden” lisääntymiseksi, kuten esimerkiksi Veijo Meri 1990-luvun alussa. Suomen Kuvalehden kirjallisuusjournalismia voidaan luokitella varsin onnistuneesti yksittäisten juttujen koon mukaan. Tämä siksi, että juttujen tiedonintressi näyttää olleen suorassa suhteessa juttuformaattiin, jonka mukaan ne on julkaistu. Formaatti on puolestaan sanellut jutun koon. Näin voidaan jossakin määrin pitävästi seurata modernin ja postmodernin diskursiivisen muodostelman vaikutuksen kehitystä Suomen Kuvalehdessä vuosina 1984 – 94: Suomen Kuvalehden kirjallisuusjournalismi postmodernisoitui edellä määritellyssä mielessä varsin kovaa vauhtia. Merkittävin sisällöllinen ero modernisti ja postmodernisti tiedostavan juttutyypin välillä Suomen Kuvalehdessä on ollut niiden erilainen suhde valistuksellisuuteen. Moderniin tiedostavuuteen pyrkivä kirjallisuusjuttu on rakennettu humanismin aatemaailman varaan: kirjallisuus ja kirjailijat näyttäytyvät siinä poikkeuksetta pienen ihmisen ja tiedon asiamiehinä. Vastaavasti postmodernissa tietoisuudessa tätä vakavaa ohjelmaa on ollut mahdotonta löytää; kyse on ollut ennemminkin statusasemien ja saavutettujen etujen purkamisesta. Postmodernin tietoisuuden vallassa tehtyjä kirjallisuusjuttuja luonnehtiikin niiden perusrakenteista kaikuva, ehkä bahtinilaiseksikin tulkittavissa oleva karnevaalinen nauru.

No full-text available

Request Full-text Paper PDF

To read the full-text of this research,
you can request a copy directly from the author.

ResearchGate has not been able to resolve any citations for this publication.
ResearchGate has not been able to resolve any references for this publication.