Tuomas Tervasmäki

Tuomas Tervasmäki
Tampere University | UTA · Faculty of Education and Culture

Master of Arts (Education)

About

19
Publications
1,180
Reads
How we measure 'reads'
A 'read' is counted each time someone views a publication summary (such as the title, abstract, and list of authors), clicks on a figure, or views or downloads the full-text. Learn more
94
Citations
Citations since 2017
19 Research Items
94 Citations
20172018201920202021202220230102030
20172018201920202021202220230102030
20172018201920202021202220230102030
20172018201920202021202220230102030
Introduction
I'm a doctoral researcher in the Faculty of Education and Culture at the Tampere University, Finland. Currently I'm finalising my PhD dissertation in which I analyse politics of education and ideological foundations of Finnish education policy from the perspective of political discourse theory. I'm is also a member of Political Sociologies and Philosophies of Education (POISED) research group: https://poisedresearch.com

Publications

Publications (19)
Article
Full-text available
Toukokuussa 2015 nimitetty hallituksemme on ilmoittanut uudistavansa Suomen koulutusjärjestelmän kokonaisuudessaan. Mitä se tarkoittaa ja mihin sillä pyritään? Millaisia arvoja, intressejä ja ideologisia piirteitä politiikassa näyttäytyy? Voidaanko uudistuksia pitää oikeutettuina? Rakennamme tässä laajassa tarkastelussa kokonaiskuvaa hallituksen ha...
Article
Full-text available
The administrative systems of universities attest to a shift towards more managerial forms of leadership. This article outlines how strategic management was introduced in Finland in the 2000s and how this led to a significant de-democratisation of the university organisations, despite academic communities' resistance and explicit preference for dem...
Article
Full-text available
For the last two decades, Finnish universities have faced the implementation of new systems of control and undergone dramatic changes that have worsened academic working conditions – such as corporatisation and budget cuts. This article explores Finnish academics’ experiences of university reforms with a special focus on the consequences it has had...
Article
Full-text available
Inkluusion käsite nousee suomalaista koulua käsittelevässä julkisessa paikoin kiivaankin väittelyn kohteeksi. Käsitteen merkityssisältö jää näissä debateissa kuitenkin useimmiten määrittelemättä. Inkluusion käsite vaikuttaa olevan jäsentymätön myös koulutuspoliittisessa ohjauksessa, vaikka Suomi on jo 1990-luvulta lähtien ollut sitoutunut inklusiiv...
Book
Full-text available
Maailman tärkein tehtävä on juhlakirja kasvatustieteen professori Veli-Matti Värrille hänen jäädessään eläkkeelle Tampereen yliopistosta. Teos koostuu kollegoiden, opiskelijoiden ja ystävien esseistä ja taiteesta, jotka on koottu yhteen Värrin elämäntyön kunnioittamiseksi. Kirja kommentoi Värrin kasvatusajattelun teemoja ja jatkaa niiden kehittelyä...
Article
Full-text available
Artikkelissa tarkastellaan Erich Frommin (1900–1980) ajattelua itsekasvatuksen eli ihmisen omaehtoisen kasvun ja kehityksen näkökulmasta. Tarkastelun pohjalta muodostuu ekoterapeuttisen itsekasvatuksen malli, joka uudelleenkontekstualisoi Frommin rakkauden teoriaa ja yhteiskuntakriittistä otetta kapitaloseenin ajassa. Artikkeli argumentoi kapitalos...
Article
Full-text available
Los textos de los currículos nacionales son ejemplos de las dificultades inherentes a la representación y construcción de las nociones de ciudadanía en una sociedad democrática. Mientras que los soberanos predemocráticos recibían consejos maquiavélicos del tipo «espejos para príncipes», el currículum escolar moderno encarna una «lógica especular» d...
Article
Full-text available
Vuonna 2009 uudistetun yliopistolain jälkeen yliopistojen hallintomallit ja työkulttuurit ovat olleet monenlaisten muutosten kohteena. Johtamisjärjestelmien kehittämisen trendinä on ollut ”strategisen johtamisen” ja markkinalogiikan vahvistaminen yliopistodemokratian kustannuksella, toisin sanoen vallan siirtäminen yliopistoyhteisöltä keskusjohdoll...
Poster
Full-text available
In the Nordic countries, the legacy of higher education is closely connected with the welfare state. Under expanding instrumentalization and commodification of the public sphere these ties as well as the ideas of the civic university and welfare itself have undergone major transformations. Profound institutional shifts in Nordic higher education ha...
Article
Full-text available
Tutkijoiden omat työorganisaatiot, yliopistot, ovat muuttuessaan luonnollisen kiinnostavia mutta yhtäaikaisesti haastavia tutkimuskohteita. Positivististen etäisyys- ja objektiivisuusvaateiden ohella tutkijat kohtaavat organisaation sisäiset poliittiset jännitteet. Tämän ei kuitenkaan tulisi estää tutkijoita perehtymästä oman organisaationsa muutok...
Article
2000-luvun alkuvuosina suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa yleistyi näkemys kiireellisestä tarpeesta uudistaa järjestelmää. ”Rakenteelliseksi kehittämiseksi” kutsuttu kokonaisreformi tähtäsi resurssien keskittämiseen, yksiköiden karsimiseen ja yliopistojen profiloitumiseen. Tarkastelemme artikkelissa uuden säätiöyliopistomallin syntyä osana tätä...
Conference Paper
The workshop discusses new operational logics of Nordic higher education institutions, and how public policy influences these developments. Workshop participants are invited to present papers offering insights relating to a single or many Nordic nations, evaluating the broader consequences of institutional shifts in higher education. Please send...
Research
Full-text available
English summary: This research report offers insights into the opinions of the staff of Tampere University regarding university autonomy, the ideal constitution of the University Board, and the process by which the University leadership is appointed. The report is based on the survey conducted at Tampere University in the spring of 2019 by two se...
Article
The Finnish educational system is well known for its excellent learning results, highly trained teachers and egalitarian values. However, when the political leanings of the government change, its policies are usually altered as well. In this policy report we give an account of the recent changes and current trends in Finnish education policy. We an...
Chapter
Full-text available
Artikkelissa tarkastelen vuoden 2014 valtakunnallisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2014) pohjalta määrittyvää tasa-arvokäsitystä. Analysoin millaisia ideologisia piirteitä opetussuunnitelman arvoperustaan on artikuloitu ja millaista tasa-arvokäsitystä ne rakentavat. Tutkimus perustuu laclaulaiseen diskurssiteoriaan, joka on...
Chapter
Full-text available
Osallisuuspuheesta on tullut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tärkeä osa julkista keskustelua. Osallisuus ja erityisesti sen tuottaminen nähdäänkin nykyään tärkeänä osana niin kasvatusta ja koulutusta kuin laajemmin julkishallinnollista toimintaa. Tämän seurauksena osallisuuden käsitteestä on kuitenkin tullut erittäin monitulkintainen ja sitä...

Network

Cited By

Projects

Projects (2)
Project
In this project we explore foundations of Finnish higher education policies and analyze policies' application in university practices. More precisely, we dive into strategic leadership and experiences of academic community during Tampere3 university merger. This research project develops constructive alternatives for future universities and higher education policies. The project is lead by docent Hanna Kuusela (PI) and funded by KONE Foundation, Finland. More info: https://parempiyliopisto.wordpress.com
Project
The purpose of the research is twofold. The first objective is to analyse the political and ideological dimensions of educational institutions, settings and practices. The second objective focus on methodological implementation of Political discourse theory in the field of educational research. The discourse theory (or ideology and discourse analysis, IDA) is a theoretical framework and methodology based on the political philosophy of Ernesto Laclau (1935–2014) and his successors. The aim is to examine what kind of new explanatory perspectives the theory can offer in understanding educational phenomena and to investigate possible problems and limitations which may arise through such implementation. The research will be conducted through case studies which fall into two thematic categories: 1. The logics of university work and higher education policy. 2. Inclusion and exclusion in educational practices.