Jani Pulkki

University of Oulu · Faculty of Education and Psychology

Tämä artikkeli on fenomenologinen tutkimus Erik Ahlmanin varsinaisen minän ja Lauri Rauhalan henkisyyden ja henkisen kasvun ajatuksista. Artikkelin päätehtävänä on teoretisoida varsinaista minää ja henkisyyttä, jotka nähdään ekososiaalisen kasvatusfilosofian aspekteina. Varsinaisen minän ja henkisyyden ajatuksista etsitään apua aikakautemme ekokrii...

Tässä artikkelissa muotoilen ekoindividuaation ajatusta. Sosialisaation tavoin indi-viduaatio, eli ihmisen ainutlaatuiseksi yksilöksi ja persoonaksi kehittyminen, kuuluu kasvatuksen perustehtäviin. Individuaation ongelmana on individualistinen, kilpai-luun, omistamiseen ja hallintaan suuntautunut välineellinen orientaatio. Ihminen ymmärretään ihmis...

To make a convincing argument, people are nowadays expected to speak the language of economics. Neoliberalism has become notorious for making an economic worldview dominate politics, yet it offers only a partial and ideologically inclined explanation for the zeitgeist of today. This paper expands upon the term, or ideology, of economism as a critic...

Autonomy – or rational self-control – is not only fashionable as an educational ideal, but also in present-day economics, ethics, and society in general. However, the concept of traditional autonomy is problematic because it privileges humans and treats the rest of nature primarily as resources fit only for human exploitation. This anthropocentrism...

An attitude of (1) metaphysics of mastery is a major ecological problem accompanied with (2) scientism, which considers all reality is understood with one form of knowledge acquisition, that of classical experimental science. In this article, I consider the two ideas of Michael Bonnett from a virtue ethical perspective. I propose that metaphysics o...

Aleksi Paavilaisen artikkeli Sosialisaatio ja varhaiskasvatus kapitaloseenin aikakaudella – Ekososiaalisen kasvatusteorian ekofeministinen kritiikki sisältää tärkeitä huomioita mutta myös huomattavia ongelmia. Ekososiaalisen kasvatusteorian edustajiksi nimettyinä tutkijoina oikaisemme tässä vastineessamme joitakin artikkelin merkittävimpiä virheitä...

Ekososiaalinen sivistys on tullut keskeiseksi käsitteeksi suomalaisessa kasvatuskes-kustelussa, mutta ekososiaalisen aatteen sisältöä ei vielä tunneta kovin hyvin. Filo-sofinen artikkelimme tarkastelee ekososiaalisen kasvatuksen teoreettisia lähtökoh-tia. Pohdimme ekososiaalista kysymystä, jolla tarkoitamme toisiinsa kietoutuneita ekologisia ja sos...

Artikkelissa tarkastellaan Erich Frommin (1900–1980) ajattelua itsekasvatuksen eli ihmisen omaehtoisen kasvun ja kehityksen näkökulmasta. Tarkastelun pohjalta muodostuu ekoterapeuttisen itsekasvatuksen malli, joka uudelleenkontekstualisoi Frommin rakkauden teoriaa ja yhteiskuntakriittistä otetta kapitaloseenin ajassa. Artikkeli argumentoi kapitalos...

Muotoilemme tässä artikkelissa teoreettisia lähtökohtia, periaatteita ja tavoitteitaekososiaaliselle kasvatukselle. Ekososiaalisen kasvatuksen teoretisointi antroposee-nin ajan kontekstissa ei ole yksiselitteistä, sillä antroposeeni käsitteenä näyttäytyyristiriitaisena. Ihmisen olisi kyettävä näkemään kirkkaasti oman toimintansa vaiku-tukset ympäri...

Maailman tärkein tehtävä on juhlakirja kasvatustieteen professori Veli-Matti Värrille hänen jäädessään eläkkeelle Tampereen yliopistosta. Teos koostuu kollegoiden, opiskelijoiden ja ystävien esseistä ja taiteesta, jotka on koottu yhteen Värrin elämäntyön kunnioittamiseksi. Kirja kommentoi Värrin kasvatusajattelun teemoja ja jatkaa niiden kehittelyä...

Western modernity has shaped people's thought patterns and value hierarchies, relegating humans to the position of supremacy. This anthropocentric worldview has disconnected humans from the rest of nature and eventually led to the social and ecological catastrophe. This paper shows that collective memory work can help us recognize how we are always...

https://www.gaudeamus.fi/teos/laaja-alainen-osaaminen-koulussa/

Climate change education (CCE) and environmental education (EE) seek ways for us humans to keep inhabiting Earth. We present a thought experiment adopting the perspective of Earth-settlers, aiming to illuminate the planetary mass of technology. By elaborating Hannah Arendt’s notion of ‘earth alienation’ and Bruno Latour’s notion of technology as ‘m...

Tarkastelemme artikkelissa itsekasvatusta, eli omaehtoista, itseen kohdistuvaa kasvatustyötä aktivistisena pyrkimyksenä vastata aikamme ekokriiseihin ihmisen sisäisen muutoksen näkökulmasta. Itsekasvatus ymmärretään artikkelissa suomalaisen perinteen ja erityisesti kasvatusfilosofi Juho August (J. A.) Hollon (1885–1967) teoriaan perustuvana kasvatu...

Rakentava vuorovaikutus on osa peruskoulun ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman arvopohjaa ja toimintakulttuuria, ja se on myös osa laaja-alaiseen osaamiseen liittyviä taitoja. Ihmisyhteisöissä onkin hyvä olla muodostettuna rakentavan vuorovaikutuksen käytäntöjä, joiden avulla voidaan ohjata yhteistyötä kiperissä tilanteissa kunnioittavasti. Tä...

While human beings generally act prosocially towards one another — contra a Hobbesian “war of all against all” — this basic social courtesy tends not to be extended to our relations with the more-than-human world. Educational philosophy is largely grounded in a worldview that privileges human-centered conceptions of the self, valuing its own opinio...

In an era of eco-crises, ecosocial virtue ethics is needed in order to direct education towards an ecologically sustainable way of life. In the article, I formulate ecosocial virtue ethics, at the core of which are the relationships between living beings and good life. The eco-feminist core of ecosocial thinking is that the problems of the human so...

This chapter consist of a philosophical investigation of competition and its adverse effects on human moral growth. It considers competition as a Heideggerian technology, a mechanism, which ‘enframes’ our thoughts, feelings, and presuppositions about possible solutions to the ecocrisis. The history of competitive thought is scrutinized in terms of...

This chapter consist of a philosophical investigation of competition and its adverse effects on human moral growth. It considers competition as a Heideggerian technology, a mechanism, which ‘enframes’ our thoughts, feelings, and presuppositions about possible solutions to the ecocrisis. The history of competitive thought is scrutinized in terms of...

Artikkelimme muotoilee ekologisoidun ja elämäkeskeisen terveyskasvatuksen, ekoterveyskasvatuksen, perusideaa. Ekoterveyskasvatus voidaan nähdä luonto-pohjaisena kokonaisratkaisuna, joka pitää toteutuessaan sisällään sekä erilaisten luonto-pohjaisten terveyden edistämiskeinojen esiintuomisen että vaikuttamisen vallalla oleviin ajattelutapoihin näide...

Artikkelimme muotoilee ekologisoidun ja elämäkeskeisen terveyskasvatuksen, ekoterveyskasvatuksen, perusideaa. Ekoterveyskasvatus voidaan nähdä luonto-pohjaisena kokonaisratkaisuna, joka pitää toteutuessaan sisällään sekä erilaisten luonto-pohjaisten terveyden edistämiskeinojen esiintuomisen että vaikuttamisen vallalla oleviin ajattelutapoihin näide...

Hahmottelemme nykyiselle ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömälle tuotemaailmalle vaihtoehtoista ontologiaa ja etiikkaa. Kutsumme sitä ’luovuttamisen etiikaksi’, jonka lähtökohtana on tunnustaa tosiasiaksi yksittäisten olentojen olemassaolon täydellinen riippuvaisuus luovuttamisen prosesseista. Analysoimme kilpailuyhteiskunnan tuottavan aggres...

Ecological bildung in economized value environment. Text is in Finnish.

The book has two main goals. First, it traces the modern history of competitive thought and shows how this kind of thinking is a product of certain (Western) history and culture. Competition is not a value-neutral law of nature, but human invention often projected to nature to foster the interest of the people using this concept. Second, the disser...

Kilpailu on tullut 1990-luvun laman jälkeen voimallisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikuttaen myös kasvatusajatteluun sekä koulutuspolitiikkaan. Kriittisten kasvatustutkijoiden enemmistö ei ole nähnyt kehitystä kohti kilpailuyhteiskuntaa ongelmattomana, mutta kilpailun aatehistorian systemaattinen tarkastelu on jäänyt vähäiseksi. Kirjoitus k...

Environmental education usually appeals to the students' knowledge and rational understanding. Even though this is needed, there is a neglected aspect of learning ecologically fruitful action; that of the lived-body. This paper introduces the lived-body as an important site for learning ecological action. An argument is made for the need of a bioph...

Moral philosophy and moral education have prominently dealt with cognitive and rational aspects of morality, therefore neglecting the body. This article opens moral education's relation to bodily experience by situating phenomenological studies of the body as linked to contemplative pedagogy. We deal primarily with the concept of moral perception i...

Moral philosophy and moral education have prominently dealt with cognitive and rational aspects of morality, therefore neglecting the body. This article opens moral education's relation to bodily experience by situating phenomenological studies of the body as linked to contemplative pedagogy. We deal primarily with the concept of moral perception i...

Kontemplatiivisilla harjoitteilla tuodaan idän meditatiivisia tietoisuustaitoja esimerkiksi työelämään ja kouluympäristöön. Tietoinen ja hyväksyvä läsnäolo eli mindfulness opettaa tyytyväisyyttä nykyhetkeen ja tarjoaa myös mahdollisuuden irtaantua kuluttajakansalaisen identiteetistä.

Various kinds of contemplative practices have been a part of the western philosophical tradition since the Age of Antiquity. Today, however, philosophy as a way of life has ceased to be an integral part of academic practice. The capability to gain knowledge or understanding is believed to come out of pure intellectual endeavor, without exercising t...

On the problem of pleonexia, or, lust for power

Välineellisen järjen kritiikki / Max Horkheimer. Tampere, 2008.