Hanna Snellman

• Ph.D.
• Professor (Full) at University of Helsinki

Investigations of Finland’s nation-building process have paid relatively little attention to the ethnic and religious minorities, and today’s more diverse Finland has been perceived as a somewhat new phenomenon. Roman, Stadius, and Stark’s edited collection shifts the focus from the ethnically white majority of a culturally homogeneous nation, show...

The editorial for Journal of Finnish Studies 24 (1&2) serves as an introduction to the guest-edited (by Raluca Bianca Roman, Peter Stadius, and Eija Stark) theme issue entitled Counter-Readings on Finnish Nationhood: Minority Strategies and the Making of the Nation.

This theme issue of the Journal of Finnish Studies brings together eight articles, which reflect cutting-edge research on entrepreneuship in Finland. The collection grew out of two important conferences held at the Tampere University of Applied Sciences in 2018 and 2019. Dr. Tiina Brandt from Haaga-Helia University is the guest editor of this colle...

See the abstract for Journal of Finnish Studies 19 (1).

Here is the theme issue of the Journal of Finnish Studies, 17(1&2), guest edited by Driss Habti and Saara Koikkalainen. The issue is entitled "International Highly Skilled Migration: The Case of Finland."

Nach dem Zweiten Weltkrieg war ganz Europa von Wanderungsbewegungen geprägt, die aus dem Süden nach Norden und aus dem Osten nach Westen führten. In ihrer Geschichtsstudie beschreibt Caroline Brettell (1982) exemplarisch dieses Phänomen aus der Sicht portugiesischer Frauen, die nach Paris auswanderten.

With so much of the global population living on the move, away from their homelands, and in diasporic communities, death and mourning practices are inevitably impacted. Transnational Death brings together eleven cutting-edge articles from the emerging field of transnational death studies. By highlighting European, Asian, North American, and Middle...

This open issue of the Journal of Finnish Studies brings to our readers four articles: two on language and scholarship; two on identity and culture. The first article, Frog’s “Echoing Ideas in Discourse on Poetics: From Lowth’s parallelismus membrorum to Porthan’s rhythmus sensus” is an exploration of the intertextual relationships between the idea...

Cover

This special issue of the Journal of Finnish Studies, Engaging the New Mobilities Paradigm in the Context of Finland, brings to the readers twelve fresh examples of research about migration and mobility in Finland. The volume is divided into four sections: Social and Cultural Experiences and Meanings of Mobility (Part I); Everyday Life and Lived Pl...

In this introduction to the Journal of Finnish Studies theme issue entitled The Making of Finland: The Era of the Grand Duchy, the editors outline, in broad strokes, the years when Finland was part of Russia. The second part of the chapter consists of a discussion of the eight chapters that make up this article collection. The contributors approach...

This collection, a special issue of the Journal of Finnish Studies, Volume 21 (1&2), includes recent scholarship about events and cultural trends in Finland during the time of the Grand Duchy (1809–1917). The authors' theses are mostly non-traditional and surprising, showing how poverty, famine, illness, and even Finnish food played significant rol...

This open issue of the Journal of Finnish Studies consists of nine articles and four book reviews. The collection begins with Maria Lähteenmäki's lead article, which offers a political profile of Finland's first female president, Tarja Halonen (2000–2012). Erik Hieta's article on Walter Mattila introduces a newspaperman and editor who sought the pr...

Migration from Finland to Sweden has taken place throughout times, yet the Westward migration reached its peak during the 1960s and 1970s: half a million Finns migrated to Sweden, predominately motivated by employment opportunities. This article is about Finnish female labor migrants, their daily experiences in the Swedish labor market, and the exp...

This guest-edited issue of the Journal of Finnish Studies focuses on the different aspects of nostalgia for the 1950s. The following articles are included: Eerika Koskinen-Koivisto and Hanna Snellman: Bittersweet: Everyday Life and Nostalgia of the 1950s Eerika Koskinen-Koivisto: Negotiating the Past at the Kitchen Table: Nostalgia as a Narrative S...

This issue focuses on the different aspect of nostalgia for the 1950s. The following articles are included: Eerika Koskinen-Koivisto and Hanna Snellman: Bittersweet: Everyday Life and Nostalgia of the 1950s Eerika Koskinen-Koivisto: Negotiating the Past at the Kitchen Table: Nostalgia as a Narrative Strategy in an Intergenerational Context Arja Tur...

In using the concept of nostalgia as defined by anthropologist David Berliner, this article aims to analyze both the exo-nostalgia of the curators of the Nordic Museum in Stockholm, who researched the everyday life of immigrants from Finland in Sweden during the 1970s, and the endo-nostalgia of the immigrants themselves. The research is based on fo...

This issue of the Journal of Finnish Studies consists of ten articles. The topics include literature and literary criticism; food in literature and Finnish cookbooks; multilingual correspondence and Finnish American language use and identity; Finnish expatriates in America; children’s play environments; and Sámi shamanism. Janna Kantola’s article d...

This collection of ten essays, guest-edited by Kirsti Salmi-Niklander (University of Helsinki) and Kati Launis (University of Turku), addresses the topic of Finnish working-class literature and its international influences from the early twentieth century, through the Second World War, and until the present day. Finnish working-class authors had an...

Pia Olsson and Eija Stark, the guest editors of the Journal of Finnish Studies Volume 18, Issue 1, entitled From Cultural Knowledge to Cultural Heritage: Finnish Archives and Their Reflections of the People, have compiled a fascinating collection that focuses on the acquisition and storage of cultural knowledge intended for archives in Finland--and...

This double issue of the Journal of Finnish Studies, guest-edited by Driss Habti (University of Eastern Finland) and Saara Koikkalainen (University of Lapland), continues our journal’s tradition of addressing issues relating to migration. Entitled Highly Skilled Migration and Finland, the issue consists of a collection of ten in-depth chapters both...

This editorial serves as an introduction to Journal of Finnish Studies, Volume 16, Issue 1.

This article discusses the first project of the Nordic Museum in Stockholm, Sweden, dealing with immigrants. It was carried out between 1972 and 1990, and it produced material based on interviews, participant observation, photographs and other written and visual sources. The article first examines why and how this extensive research project was car...

Kirjoituksessä käsitellään Talonpoikaiskulttuurisäätiön perustamiseen osallistuneiden naisten ja miesten toiminnallisia verkostoja

Also published in The road taken : narratives from Lapland My ongoing research is concerned with the experiences of persons who migrated to Gothenburg from Salla and other municipalities in the province of Lapland in the 1960s-70s. I am examining the environment in which they grew up in Finnish Lapland, and the way this background was reflected in...

Also published in The road taken : narratives from Lapland The Finnish lumberjacks engaged in the felling and floating of timber also had ways of indicating their status in the community: their dress, kit and nicknames provided a clue to their skills and social status, and the work site observed an invisible social "town plan".4 The way people spok...

Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää metsäteollisuuden ekspansion seurauksena muodostuneen ammattiryhmän ammattikulttuurille ja elämäntavalle ominaiset piirteet. Vaikka kameran etsimessä on koko Kemijoen alue, on kuva tarkennettu Kemijoen latvoille, Kitiselle, Luirojoelle ja Ylä-Kemijoelle Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien...

Tarkastelen työvälineiden muuttumista ja sitä, miten Pohjois-Suomen metsätyöntekijät ovat suhtautuneet muutokseen. Metsätieteellisessä tutkimuksessa on käsitelty teknologian muuttumista paljon. Keskitynkin tässä siihen, miten tukkilaiset ovat itse muutokset kokeneet ja niitä kuvailleet. Metsätyöntekijöiden ammattikulttuurissa työ on niin keskeinen,...

Tarkastelen Inarissa kausityössä käyneiden miesten kokemuksia Inarissa. Keskityn siis niihin, jotka eivät olleet paikkakuntalaisia, vaan tulivat sinne ainoastaan metsä-ja uittotöihin palaten kesäksi etelämmäksi. Metsä- ja uittotyöntekijöiden keskuudessa tekemissäni kansatieteellisissä haastatteluissa kävi ilmi, että moni metsätyöstä elantonsa saanu...

Suomalainen kansatiede on satavuotisen historiansa aikana seurannut ruotsalaisen etnologian esikuvia, tosin yleensä muutaman vuoden, joskus jopa kymmenen vuoden viiveellä. Mitä ruotsalaiset etnologit eilen, sitä suomalaiset kansatieteilijät huomenna, on hyvä nyrkkisääntö suomalaisen kansatieteen oppihistoriassa. Vuonna 1996 suomalainen kansatieteen...

Analysoin 17 haastattelua, jotka Nordiska museetin tutkija Birger Grape teki Virsbossa touko-marraskuussa 1974. Lähtökohtana on ajatus siitä, että päätös muuttaa toiseen maahan on osoitus oman elämän ennakoimiseen liittyvästä elämänhallinnasta. (Anttonen 2006, 184.) Muuttopäätös on todennäköisesti sisältänyt tavalla tai toisella haaveen paremmasta...

Avsikten med denna artikel är att visa på och analysera drag som kännetecknade levnadssättet för den yrkesgrupp, som uppstod som en följd av skogsindustrins expansion, i skogsbygden kring Kemi älv i det finska Lappland. Det viktigaste källmaterialet för denna undersökning är de traditionsuppteckningar som insamlats bland skogs- och flottningsarbeta...

The Finnish Forest History Society carried out an extensive oral history project in Finland in 1999— 2002 under my guidance, interviewing more than a thousand people who once earned their livelihood in the forest trade. Because previous research had not paid due attention to women's work, we also wished to collect their recollections of the trade....

The article refers to following book: Panu Pulma: Suljetut ovet. Pohjoismaiden romanipolitiikka 1500-luvulta EU-aikaan. 2006, SKS. 237 s.

Artikkelissani pohdin sitä, miten suomalaiset mielsivät itsensä työläisiksi Ruotsissa ja millaista rajanvetoa käytiin työpaikoilla suomalaisten ja ruotsalaisten kesken. Lisäksi pohdin sitä, miten puoluepolitiikka näkyi Ruotsiin 1950-ja 1970-luvuilla muuttaneiden suomalaisten toiminnassa. Lähdeaineistona käytän vuosina 2000–2005 Göteborgissa ja Väst...

Also published in the book The Road Taken While writing my thesis on floating in Finnish Lapland, I was amazed to discover that the first floating workers' dwellings built in Lapland bore very little resemblance to the local rural buildings. Knowing that forestry had been - especially in its early days when virgin resource areas had to be found - a...

In the discussion the question of letters and diaries as source material was brought up. Even though the habit of writing letters has diminished compared to the times before the phone, fax and e-mail, in some circumstances letter writing is still common. Long distances, lack of money, and homesickness - experiences that most foreign exchange studen...

Kirjoituksessa viitataan seuraavaan teokseen: Panu Pulma: Suljetut ovet. Pohjoismaiden romanipolitiikka 1500-luvulta EUaikaan. SKS, 2006, 237 s.

Tarkastelen kulttuurintutkijoiden suhdetta tutkimuskohteeseensa kahdesta näkökulmasta. Aluksi pohdin, missä määrin suomalaiset kansatieteilijät, siis oman oppiaineeni edustajat, ovat paljastaneet lukijoille tutkimustensa taustalla olevia motiiveja nimenomaan tutkimusalueen suhteen. Lopuksi laajennan tarkastelun kahden Pohjoissuomessa kenttätöitä te...

Kansatieteen tehtävät ja tutkimuskohteet ovat vaihdelleet eri aikoina. 1930-luvun Suomessa tieteenala oli jopa ideologisesti tärkeä, toteaa Hanna Snellman. Tänään kansatieteen tehtävänä on toimia yhteiskunnan omanatuntona ja kansakunnan muistina.

Los intentos de los etnólogos fineses de establecer una periodízacíón de la cul¬tura popular finesa han demostrado que las décadas posteriores a la Segunda Guerra Mundial constituyen un periodo de transición entre lo antiguo y lo nuevo, quizá tan importante como las épocas de transición bien conocidas de los inicios de la Edad Media o de la industr...

Elämän muotoja. Kertomuksia yksilöstä ja yhteiskunnasta on dosentti Antti Häkkisen (Yhteiskuntahistorian laitos) juhlakirja. Tässä artikkelissa tarkastelen yhtä ryhmää ruotsinsuomalaisia, Göteborgissa 1960-80-luvuilla asuneita perheellisiä, työssäkäyviä, Lapin läänin alueelta kotoisin olevia naisia. Artikkeli perustuu Göteborgissa keräämääni haasta...

The aim of this article1 is to try to find information on the everyday lives of women accused of prostitution in sparsely inhabited Finnish Lapland. This theme is a part of my research project “Women working their way through logging camps” which examines women in logging communities. Everyday lives of women are examined from three angles: First, t...

Suomalainen kunnallisheraldiikka on ammentanut tunnuksiinsa runsaasti kansatieteellistä esineistöä välttäen samalla mannermaista heraldista traditiota kotkineen, leijonineen ja aseineen. Aihepiiristä on mielenkiintoinen selvitys Maunu Harmon artikkelissa "Käyttötavaralla koristetut vaakunat" Hiidenkivi-lehdessä vuonna 1996. Maunu Harmon mukaan tois...

Ruotsalainen etnologi Alf Arvidsson on hyödyntänyt riittiteoriaa tarkastellessaan elämäkerrallisessa haastattelussa esiin tulevia kerronnallisia kokonaisuuksia,joiden aiheena on muuttamiseen liittyvä siirtymä. Tällaiset, kertojan kannalta merkittäviä muutoksia sisältävät kertomukset muodostuvat samanlaisista jaksoista kuin siirtymäriitit. Ne rakent...

Metsä- ja uittotyöntekijöillä on erityinen asema kansatieteen historiassa. Tukkilaiset ovat sahaja rautatietyöläisten ohella ensimmäinen ryhmä, jonka talonpoikaiskulttuuriin viehättyneet kansatieteilijät hyväksyivät tutkimuksensa kohteeksi. Agraarin ihannointi oli kuitenkin vielä niin vahvasti läsnä, että näiden ammattiryhmien tutkimisen tarpeellis...

Suomalaista kansatiedettä siivitti 1800-luvun lopusta 1960-luvulle saakka evolutionismi, usko siihen, että ilmiöt kehittyvät yksinkertaisesta monimutkaisemmaksi. Aikana, jolloin vielä uskottiin suomalais-ugrilaisten kansojen tai ainakin kielten yhteiseen alkukotiin, kansatieteellisen tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli pönkittää sukulaisuuden merkit...

Aloittaessani tutkimushankkeen "Göteborg - Sallan suurin kylä" vuonna 2000 olin astumassa maailmaan, joka oli minulle vieras.' Saadakseni esiymmärrystä tutkimuskohteestani, ruotsinsuomalaisista, aloin seurata Ruotsissa ilmestyvää suomenkielistä sanomalehteä Viikkoviestiä. Luin niin artikkeleita, mainoksia kuin ilmoituksiakin. Lehteä säännöllisesti...

Today, a hundred years after die time when Western scholars rushed to document the traditional ways of livelihood of the peoples of Western Siberia, this area is again of topical interest. Tundra and taiga provide a complex setting for life for the approxi-mately I 9.000 Khants living in the area. The vast majority of the old-growth forests in Euro...