Informaatiotutkimus

Published by Informaatiotutkimus
Online ISSN: 1797-9129
Print ISSN: 1797-9137
Publications
Summary: Recommended, selected and read : literature in libraries 1918-1939. Diss. -- Tampereen yliopisto.
 
PROFESSION, PERSON AND WORLDVIEW AT A TURNING POINT A Study of University Libraries and Library Staff in the Information Age 1970 - 2005 The incongruity between commonly held ideas of libraries and librarians and the changes that have occurred in libraries since 2000 provided the impulse for this work. The object is to find out if the changes of the last few decades have penetrated to a deeper level, that is, if they have caused changes in the values and world views of library staff and management. The study focuses on Finnish university libraries and the people who work in them. The theoretical framework is provided by the concepts of world view (values, the concept of time, man and self, the experience of the supernatural and the holy, community and leadership). The viewpoint, framework and methods of the study place it in the area of Comparative Religion by applying the world view framework. The time frame is the information age, which has deeply affected Finnish society and scholarly communication from 1970 to 2005. The source material of the study comprises 30 life stories; somewhat more than half of the stories come from the University of Helsinki, and the rest from the other eight universities. Written sources include library journals, planning documents and historical accounts of libraries. The experiences and research diaries of the research worker are also used as source material. The world view questions are discussed on different levels: 1) recognition of the differences and similarities in the values of the library sphere and the university sphere, 2) examination of the world view elements, community and leadership based on the life stories, and 3) the three phases of the effects of information technology on the university libraries and those who work in them. In comparing the values of the library sphere and the university sphere, the appreciation of creative work and culture as well as the founding principles of science and research are jointly held values. The main difference between the values in the university and library spheres concerns competition and service. Competition is part of the university as an institution of research work. The core value of the library sphere is service, which creates the essential ethos of library work. The ethical principles of the library sphere also include the values of democracy and equality as well as the value of intellectual freedom. There is also a difference between an essential value in the university sphere, the value of autonomy and academic freedom on the one hand, and the global value of the library sphere - organizing operations in a practical and efficient way on the other hand. Implementing this value can also create tension between the research community and the library. Based on the life stories, similarities can be found in the values of the library staff members. The value of service seems to be of primary importance for all who are committed to library work and who find it interesting and rewarding. The service role of the library staff can be extended from information services provider to include the roles of teacher, listener and even therapist, all needed in a competitive research community. The values of democracy and equality also emerge fairly strongly. The information age development has progressed in three phases in the libraries from the 1960s onward. In the third phase beginning in the mid 1990s, the increased usage of electronic resources has set fundamental changes in motion. The changes have affected basic values and the concept of time as well as the hierarchies and valuations within the library community. In addition to and as a replacement for the library possessing a local identity and operational model, a networked, global library is emerging. The changes have brought tension both to the library communities and to the relationship between the university community and the library. Future orientation can be said to be the key concept for change; it affects where the ideals and models for operations are taken from. Future orientation manifests itself as changes in metaphors, changes in the model of a good librarian and as communal valuations. Tension between the libraries and research communities can arise if the research community pictures the library primarily as a traditional library building with a local identity, whereas the 21st century library staff and directors are affected by future orientation and membership in a networked library sphere, working proactively to develop their libraries. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut väittelijän halu ymmärtää tietoympäristössä ja yliopistokirjastoissa käynnissä olevia syviä muutoksia ja niihin liittyvää ristiriitaisuutta. Tutkimus kohdistuu suomalaisiin yliopistokirjastoihin ja niissä työskenteleviin. Teoreettisena viitekehyksenä on erityisesti uskontotieteellisessä tutkimuksessa sovellettu maailmankuvan käsitteistö (arvot, aikakäsitys, ihmiskuva, minäkuva, yliluonnollisen ja pyhän kokemus, yhteisö ja johtajuus). Aikakehyksenä on tietoyhteiskuntakaudeksi nimitetty ajanjakso 1970 - 2005. Tutkimuksessa tarkastellaan: 1) kirjastomaailman ja yliopistomaailman arvojen eroja ja yhtäläisyyksiä 2) kirjastohenkilöstön elämäntarinoiden heijastamia maailmankuvia ja yhteisöä 3) tietotekniikan laajenemisaaltojen vaikutuksia arvoihin ja yhteisöön. KIRJASTO YLIOPISTOSSA Yliopistomaailman ja kirjastomaailman arvoilla on laaja yhteinen pohja mutta myös eroavuuksia. Keskeiset arvojen erot liittyvät erityisesti seuraaviin tekijöihin: 1)Kilpailu kuuluu yliopistoon tieteellisenä instituutiona kun sen sijaan kirjastotyön keskeisen eetoksen luovat palvelun arvo sekä demokratian, tasavertaisuuden ja intellektuaalisen vapauden arvot. 2) Yliopistomaailman keskeisiä arvoja ovat autonomia sekä tutkimuksen ja opetuksen vapaus kun taas kirjastomaailman globaali arvo on toiminnan järkevä ja tehokas organisointi. MAAILMANKUVAT Tutkimuksen keskeisen lähdeaineiston muodostavat 30 kirjastohenkilöstön ja johtajien kirjoittamaa elämäntarinaa, joista hieman yli puolet on Helsingin yliopistosta ja vajaa puolet muista kahdeksasta yliopistosta. Elämäntarinoista hahmottuvat ammattiin liittyvät, sosiaaliset ja henkilökohtaiset arvot samoin kuin muut keskeiset maailmankuvien elementit. Kirjoittajilla ei näyttäisi olevan yhtä yhteistä maailmankuvaa. Sen sijaan erityisesti tietyt ammattiin liittyvät arvot ovat yhteisiä. Palvelun arvon ja arvokkuuden ovat vahvasti sisäistäneet kaikki kirjoittajat, jotka kirjastotyöhön sitoutuneina kokevat sen mielenkiintoisena ja palkitsevana. Palvelurooli voi laajentua tiedonhankinnan lisäksi kouluttajan ja kuuntelijan, jopa terapeutin rooleihin, joita kilpaileva tiedeyhteisö tarvitsee. Myös demokratian ja tasavertaisuuden arvot nousevat melko voimakkaasti esille. TIETOYHTEISKUNNAN JÄNNITTEET Tietoyhteiskuntakehitys on edennyt yliopistokirjastoissa kolmena aaltoliikkeenä 1960-luvulta lähtien. Erityisesti voimistuva kolmas aalto elektronisten tietoaineistojen ja palvelujen valtavirtaistuminen tuo mukanaan perustavanlaatuisia muutoksia. Muutospaine kohdistuu arvoihin ja organisaatioihin mutta myös ajan hahmottamiseen sekä yhteisöjen hierarkioihin ja arvostuksiin, joihin on tullut uudenlaisia jännitteitä. Muutoksen avainkäsitteenä voidaan pitää tulevaisuusorientaatiota, joka näkyy metaforamuutoksina, hyvän kirjastonhoitajan mallin muutoksina ja yhteisöllisinä arvostuksina. Tiedeyhteisön käsitykset ja mielikuvat kirjastoista ja kirjastohenkilöstöstä muuttuvat kuitenkin perin hitaasti. Jännitteitä kirjastojen ja tiedeyhteisön välille saattaa syntyä erityisesti perusarvoja koskevien erojen ja mielikuvakuilujen vuoksi.
 
Abstract: Information behaviour of older adults : qualitative study on information practices and enactment in everyday life. Diss. -- Oulun yliopisto.
 
Kirjastotiede ja informatiikka Vol.5 Nr.2, 56 - 62
 
Informaatiotutkimus, ISSN 1797-9129 Vol.29 Nr.3 Informaatiotutkimuksen päivät 21.-22.10.2010, Tampere
 
Tässä artikkelissa käsitellään tiivistetysti pro gradu-tutkielmaa, jossa tutkittiin, mitä Verkko 2.0-välineitä kahden suomalaisen yleisen kirjaston verkkosivuilla on ja miten niitä tullaan tulevaisuudessa kehittämään sekä sitä osallistuvatko käyttäjät näissä palveluissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin Kirjasto 2.0 -palveluiden vaatimia panostuksia ja mahdollisia hyötyjä. Tutkimusaineistoina olivat kahden kirjaston verkkosivut ja yhteensä neljän työntekijän teemahaastattelut. Haastateltaviksi valittiin neljä Hämeenlinnan ja Helsingin kaupunginkirjastoissa verkkopalveluiden parissa työskentelevää henkilöä, ja haastattelut tehtiin vuoden 2010 tammikuun ja helmikuun aikana. Tutkituissa kirjastoissa Kirjasto 2.0 -palveluita on otettu käyttöön monipuolisesti. Verkkopalveluita myös kehitetään jatkuvasti ja niihin lisätään käyttäjien mahdollisuuksia osallistua ja olla vuorovaikutuksessa kirjaston ja toisten käyttäjien kanssa. Käyttäjien osallistuminen ja vuorovaikutus kirjaston ja käyttäjien välillä on kuitenkin vielä vähäistä. Tutkitut kirjastot ovat panostaneet Verkko 2.0 -välineisiin, mutta konkreettista hyötyä ei välttämättä ole saavutettu vielä paljon.
 
Jo syntyaikoinaan internetin ennustettiin olevan ylivertainen keskeisten käyttäytymistieteellisten teorioiden ja periaatteiden soveltamiseen terveellisten elämäntapojen edistämisessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vertailla internetin terveystiedon käyttöä ja luotettavuutta kahtena ajankohtana, vuosina 2001 ja 2009, ja valottaa sitä, miten tämä verraten nuori sosio-tekninen kulttuuri on kehittynyt vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen kuluessa. Tutkimuksessa kysytään, ketkä käyttävät tai ovat käyttämättä internetiä terveystiedon lähteenä. Tarkastelu tehdään demografisten tekijöiden sekä koetun terveyden ja itse ilmoitetun painoindeksin (BMI) suhteen. Lisäksi selvitetään sitä, kuinka luotettavina internet-lähteitä pidetään yleisesti sekä verrattuna muihin terveystiedon lähteisiin. Tutkimuksen kohdejoukkona on 18-65 vuoden ikäinen väestö Suomessa.
 
The Finnish Open Access monitoring efforts are integrated with the national data collection conducted by CSC – IT Center for Science for the Ministry of Education and Culture. The publication data collected from the CRIS of each participating organization can be browsed at Juuli (www.juuli.fi), a discovery interface developed by the National Library of Finland. Starting from 2016, two separate fields have been used for indicating the OA status of each publication. One of the fields indicates whether the publication is OA via a Gold or a Hybrid channel, and the second field is used for indicating whether it has been deposited into a repository. The OA definition used in the data collection has also been updated to make it as clear as possible. According to the current dataset for the year 2016, 28.9 % of all peer-reviewed articles produced within the Finnish universities were reported as being OA. There was a lot of overlap between Gold/Hybrid and Green OA, as about 60 % of the articles deposited into repositories were already OA via Gold or Hybrid OA publication channels.
 
The European Conference on Information Literacy (ECIL) was this year organised in France, Saint-Malo in September 2017. The main theme of the conference was workplace information literacy. In this report, the authors discuss in depth the main topic of the conference. There is also included a brief description of the current state and interest on the information literacy research based on the conference papers presented at the conference. The next ECIL will be in Oulu, Finland on September 24–27, 2018.
 
The tenth QQML (Qualitative and Quantitative Measuring in Libraries) international conference on qualitative and quantitative measurement of libraries, was held in Chania, Greece, on 22-25 May 2018. More than two hundred conference guests from over fifty countries met at the meeting place in Chania's cultural center. The article deals with themes of the conference presentations, among others: open science, information literacy and the evaluation of library activities.
 
Tässä artikkelissa luodaan katsaus toukokuussa 2019 Italiassa pidettyyn yhdenteenteentoista QQML (Qualitative and Quantitateve Methods in Libraries) konferenssiin. Avoin tiede ja sen eri alueet olivat tässäkin konferenssissa näkyvässä asemassa. Sen lisäksi esitelmissä käsiteltiin kirjastojen ja niiden toiminnan näyttöön perustuvaa kehittämistä ja johtamista.
 
Though research into online tracking prevalence as a topic is not new, we still know little about who is tracking and profiling Finnish web users. This study examines tracking on the 500 websites most frequently visited by Finnish users. We also compare trackers on Finnish websites versus non-Finnish websites. We found trackers on 410 of the 500 websites, and a total of 466 unique trackers from 408 different organizations. Similar to most previous studies, Google had the greatest tracker coverage, mostly through Google Analytics and Doubleclick, reaching 75 % of the websites analyzed. The second-most prevalent tracking organization was Facebook, present on 46 % of the websites. After Google and Facebook came a number of organizations with fairly similar tracking coverage, followed by a long tail of others. There were notable differences when comparing Finnish websites to non-Finnish sites, displaying some level of geographical preference in publishers’ choices of advertising platforms and analytical tools.
 
The conference of the Association of Library and Information Science Education was in February organised in Denver, Colorado. The conference is the only international conference concentrating solely on the library and information science education. The theme of the conference was 'the expanding library and information science universe'. In this report, the author discusses some of the selected topics of the conference, like the changes in the education, the state of the online education and the false media. The next conference is organised in Knoxville Tennessee in September 2019 and the theme is 'exploring learning in a global information context'.
 
In this article we will examine the question of how open access publishers should be evaluated from the point of view of library acquisition services or of a researcher who considers publishing in an OA journal. We will present a method for evaluation of the practices of OA publishers and the impact of their e-journals. Our method combines quantitative and qualitative analysis and can also be applied to evaluating singular OA journals. Tässä artikkelissa tarkastelemme sitä, miten open access -julkaisijoita tulisi arvioida kirjastojen hankintapalvelujen tai avointa julkaisemista harkitsevan tutkijan näkökulmasta. Esittelemme kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen arviointiin perustuvan menetelmän, jonka avulla voidaan arvioida OA-julkaisijan uskottavuutta ja sen julkaisemien lehtien vaikuttavuutta. Samaa laadunarviointimenetelmää voidaan soveltuvin osin käyttää myös yksittäisten open access -lehtien laadun arviointiin.
 
This article discusses the international IL framework in the Finnish academic library context. In our online questionnaire conducted in May 2017, we researched how Finnish academic libraries in the universities and universities of applied sciences have received the Information literacy framework launched by The ACRL (Association of College and Research Libraries) in 2015. In the article, we discuss the current awareness of the frames in Finland and show practical examples of using the frames. The usefulness as well as the pros and cons of the frames are being analyzed. This article compares the current interpretation of the frames in Finland with the recent discussion in the academic libraries in the United States. Moreover, we address the transition from the IL standards to the Information literacy framework, and discuss similarities in the themes discussed in the States and Finland. Our conclusion was that in Finland, the majority of the libraries are aware of the IL frames and some of the libraries have already used the framework in developing information literacy in higher education.
 
Voting advice applications (VAAs) seek to strengthen democracy by assisting voters in voting-related decision-making. VAAs have become popular tools across many European democracies and their usage has been linked to real life electoral consequences. As VAA usage has become more prominent, this has also sparked research interest toward VAA design. However, most of the VAA design research has been conducted on party-based VAAs, whereas candidate-based VAAs that are in use in countries such as Finland, Denmark and Switzerland have been largely ignored. Moreover, research on overall VAA designs, in comparison to individual VAA design elements, is non-existent. This article discusses interdependencies of VAA design choices and proposes overall VAA designs that can improve existing Finnish candidate-based VAA designs, encouraging Finnish VAA developers to update their designs. Future research should develop and test the suggested designs, as more research on the topic is needed, especially regarding VAA user experiences.
 
The word serendipity is a neologism coined by Horace Walpole, an English novelist in 1754. It means the accidental discovery of something valuable. Discovery by chance has been a common occurrence in the history of science for a long time, but only since the 1990’s has it been the focus of interest in information studies. Serendipity is not just a ”happy accident”, it can be influenced and cultivated. Nevertheless it can be unreliable. The purpose of the paper is to explore the history and concept of serendipity, it’s nature and usage in physical and digital information environments. This is done through carrying out a systematic literature review on information searching and serendipity. Serendipity may be viewed from multiple perspectives including the models of information searching. Serendipity is an important part of our everyday life. This underlines the study of serendipity also as an important research subject within the information studies.
 
Uusien tekstiaineistojen analyysimenetelmien käytön yhteiskuntatieteelliset käytännöt eivät ole vielä vakiintuneet. Yksi suosittu keskustelu- ja tekstiaineistojen mallinnustapa on aihemallinnus, jolla etsitään aineiston temaattista rakennetta sanojen yhteisesiintymisen avulla. Aihemallinnuksen tulokset vaihtelevat aineiston esikäsittelyn ja mallinnuksen parametrien myötä, ja työkalusta riippuen myös satunnaisesti. Tämä on yleensä tulkittu ongelmaksi, josta päästään eroon huolellisesti validoimalla ja valitsemalla yksi ”paras malli”. Sosiaalitieteilijän näkökulmasta mallinnuksen vaihtelut voivat kuitenkin olla myös erilaisia näkökulmia aineistoon tai vivahde-eroja, joita tulkitsemalla voidaan löytää aineiston ydin. Tässä artikkelissa käsitellään tutkimusprosessia, joka perustuu toistettuihin aihemallinnuksiin aineiston esivalmisteluja ja mallinnuksen parametreja vaihtelemalla. Kahden aiheen samankaltaisuus voidaan mitata ja lukuisista malleista tuotetut aiheet voidaan ryhmitellä klusterianalyysilla näiden samankaltaisuuksien avulla. Kun kaksi aihetta sijoittuu samaan ryhmään, voidaan niiden tulkita olennaisesti kuvaavan samaa aihetta, vaikka sanajakauma ei olekaan täysin sama. Nämä aiheiden ryhmät voidaan sitten nostaa analyysin keskiöön: jotkin aiheet löytyvät riippumatta alkuvalmisteluista, jotkin vain toisinaan ja jotkut aiheet löytyvät vain sattumalta ja jäävät yksin. Yhden mallin tulkinnan rinnalla ja sijasta voidaan tulkita näitä ryhmiä, ja samalla tehdä näkyväksi mallin reliabiliteettia ja tehtyjen valintojen vaikutusta tuloksiin.
 
Top-cited authors
Reijo Savolainen
  • Tampere University
Johanna Gunnlaugsdottir
  • University of Iceland
Pertti Vakkari
  • Tampere University
Ágústa Pálsdóttir
  • University of Iceland
Maija-Leena Aulikki Huotari
  • University of Oulu