Figure 1 - available via license: Creative Commons Attribution 4.0 International
Content may be subject to copyright.
Wheel of Power, Privilege, and Marginalization, by Sylvia Duckworth. Used by permission. To our knowledge, the original version comes from the Canadian Council of Refugees (CCR): https://ccrweb.ca/en/anti-oppression. Several versions of the wheel have been developed for various contexts. For a Finnish version (published in Finnish by Michaela Moua) in Helsingin Sanomat 29 th of April 2021.
Source publication
The Finnish Government recently launched policies to meet labor shortage challenges, recruit highly skilled international workers. However, they overlook a skilled population already living in Finland, namely highly educated migrants. The problem is that migrants tend to be treated similarly, whether they are well-educated or not. This means that m...
Context in source publication
Context 1
... and cumulative privilege and subordination result in different starting points for people. We illustrate this with the Wheel of Power, Privilege and Marginalization ( Figure 1). The wheel should be understood as a pedagogical tool of understanding interconnected inequalities than a universal model. ...
Similar publications
Dysphagia (swallowing impairment) is a frequent complication of cervical spinal cord injury (cSCI). Recently published national guidance in the UK on rehabilitation after traumatic injury confirmed that people with cSCI are at risk for dysphagia and require early evaluation while remaining nil by mouth [National Institute for Health and Care Excell...
This study presents an area that has to date been little researched: the efficacy of young learners’ language acquisition. In Hungary, foreign language training offered for pre- school children is mainly a private enterprise. According to Hungary’s National Core Curriculum, public education introduces a foreign language no sooner than the age of 9-...
Citations
Koulutus- ja työmarkkinat ovat eriytyneet. Maahanmuuttaneiden on vaikea työllistyä korkeakoulututkintoa edellyttäviin, kielellisesti vaativiin sote-alan asiantuntijatehtäviin. Erityisesti sosiaalityössä on tunnistettu tarve maahanmuuttaneiden alalle kouluttautumiselle: työntekijöiden tulisi edustaa väestöpohjaa nykyistä paremmin ja vastata yhä moninaistuvan asiakaskunnan tarpeisiin. Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa halutaankin edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja etsiä keinoja siihen, miten maahanmuuttaneiden edustusta sosiaalityön tutkinto-ohjelmissa voidaan lisätä. Tässä selvityksessä tarkastellaan sitä, a) miten maahanmuuttaneita voitaisiin tavoittaa sosiaalityön tutkinto-ohjelmiin nykyistä paremmin, b) miten mahdollisuuksia päästä tutkinto-opiskelijaksi voitaisiin parantaa ja c) millaista tukea maahanmuuttaneille tulisi opintojen aikana tarjota. Selvityksessä esitetään toimenpiteet sosiaalityön tutkinto-ohjelmien saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Vaikka tässä selvityksessä huomio kohdistuu yksittäiseen koulutukseen, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden kysymykset koskevat koko yliopistokenttää, jonka tulee pystyä palvelemaan yhä moninaistuvia hakija- ja opiskelijaryhmiä. Tulokset osoittavat, että maahanmuuttaneille tulee kohdentaa sosiaalityön tutkinto-ohjelmien markkinointia nykyistä selvemmin: sosiaalityön tunnettuutta tulee lisätä sekä jakaa monikanavaisesti ja -kielisesti maahanmuuttaneiden ura- ja opiskelutarinoita, jotta polut yliopisto-opintoihin näyttäytyisivät nykyistä saavutettavammilta. Tarvitaan myös uusia ratkaisuja siihen, miten mahdollistaa yhdenvertainen pääsy tutkinto-ohjelmiin. Haku- ja valintakäytänteistä viestittäessä tulee huomioida kielellinen saavutettavuus. Samoin meneillään olevassa valintakoeuudistuksessa tulee varmistaa kielen, arvioinnin ja testaamisen asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö. Maahanmuuttaneille tulee tarjota mahdollisuus saada lisäaikaa valintakokeisiin, jotta opiskelijavalinnoissa äidinkielisten kanssa kilpailu olisi mahdollista. Yhdenvertaisten pääsyn edellytysten lisäämiseksi on avattava maahanmuuttaneille suunnattu valintaväylä kandidaatti- ja maisteriohjelmaan tai maisteriohjelmaan. Tämän osana tulee kehittää valintaperusteiden ja -menetelmien kielellistä saavutettavuutta. Kielellisen tuen tarpeet tulee tunnistaa jo opintojen alussa ja suunnitella tarkoituksenmukaiset kielenopiskelupolut. Sisältöopintojen saavutettavuuden lisäämiseksi tarvitaan kielitietoista, kieltä ja sisältöä integroivaa lähestymistapaa, mikä edellyttää henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä resursointia kouluttautumiseen ja käytänteiden vakiinnuttamiseen. Mainittujen toimenpiteiden kohdentamisen edellytys on, että maahanmuuttaneet tulee myös pystyä tunnistamaan yliopistoissa. Koulutuksellisen saavutettavuuden edistämiseksi tarvitaan kaiken kaikkiaan tavoittamisen, pääsyn ja opintojen aikaisen tuen kysymysten rinnakkaista ratkomista.
Korkeasti koulutettujen maahanmuuttaneiden nähdään usein kuuluvan kansainväliseen eliittiin sekä kykenevän etsimään töitä globaaleilta työmarkkinoilta ja ylittämään kulttuuriset raja-aidat. Eriarvoisuudet ja valtahierarkiat voivat kuitenkin vaikuttaa myös heidän urapolkuihinsa, kuten työmarkkinoille pääsyyn ja urakehitykseen. Tässä tutkimuksessa käsitellään henkilökohtaisten maahanmuuttosyiden ja työmarkkinaintegraation välisiä kytköksiä tarkastellen erilaisten maahanmuuttosyiden luomia haasteita ja mahdollisuuksia urakehityksen kannalta. Tutkimus perustuu 31 syvähaastatteluun, jotka toteutettiin vuosina 2021–2022 Suomessa asuneiden ja työskennelleiden turkkilaissyntyisten korkeasti koulutettujen ammattilaisten keskuudessa. Tutkimustulokset paljastavat useita paradokseja ja valottavat suomalaisten työmarkkinoiden ongelmallisia puolia. Siinä missä korkeakoulutuksen vuoksi maahan muuttaneet ovat kohdanneet vaikeuksia työelämään siirtymisen myötä, ovat vakituisten työsuhteiden perässä muuttaneet turvanneet itselleen pysyvät oleskeluluvat ja nauttivat melko vakaasta urakehityksestä. Maahanmuutto Suomen kansalaisen puolisona näyttää välillisesti hyödyttävän ammattilaisia puolison verkostojen ja turvatumman aseman kautta. Joissain tilanteissa yrittäjyys tarjoaa viimeisen mahdollisuuden uralla etenemiseen ja oleskeluluvan pidentämiseen. Tutkimuksen mukaan rakenteelliset tekijät, kuten kansalaisuuteen ja oleskelulupiin liittyvät säännöt, asettavat kotoutumiselle esteitä ja edellyttävät resurssien strategista käyttöä niiden ylittämiseksi.
