Figure 3 - uploaded by Sonja Pietiläinen
Content may be subject to copyright.
The Nazi camp occupying the intesection of Mannerheimintie, Postikatu and Arkadiankatu (60°10'15.3"N 24°56'12.9"E) (18 June 2021).
Source publication
The globally growing climate justice movement has drawn attention to the accelerating climate change and the structural changes that climate mitigation would require. At the same time, there has been a surge and normalization of radical and extreme right-wing groups and parties. Their central element is not only ethno-nationalism and authoritariani...
Citations
... Tutkimuksen näkökulmasta nuorten aktivistien toiminta elämän edellytysten säilymisen puolesta on perusteltua. Arjen kohtaamisissa aktivistien sanoma joko sivuutetaan tai heitä solvataan (Kosonen & Löf 2023) tai uhkaillaan väkivallalla (Pietiläinen 2024). Vaikka tällainen kuvaus jääkin elokuvasta puuttumaan, voi nuorten turhautuneisuuden aistia. ...
... Vaikka julkista kaupunkitilaa voidaan pitää keskeisenä poliittisen liikehdinnän näyttämönä (Pietiläinen 2024), ovat metsiensuojelun kannalta keskeiset paikat samanaikaisesti myös toisaalla. Niin metsää hyödyntämään pyrkivien kuin sitä suojelemaan pyrkivien katseet kääntyvät Pohjois-Suomeen, jossa vanhaa luonnonmetsää on vielä jäljellä eteläistä Suomea enemmän. ...
Virpi Suutarin ohjaama dokumenttielokuva Havumetsän lapset osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun metsistä ja metsäluonnonsuojelusta. Elokuva herättää pohtimaan, millaista on elää nuoruutta ja toimia luonnonsuojelun eteen 2020-luvun Suomessa. Tässä tekstissä tuon esiin dokumenttielokuvan avaamia näkökulmia (metsä)luonnonsuojeluun ja nuorten ympäristöaktivismiin kolmen teeman kautta. Nämä kolme toisiinsa kietoutuvaa teemaa ovat usein suurelle yleisölle näkymättömäksi jäävä ympäristöaktivismin monimuotoisuus, vaikeasti sanoitettava, mutta sitäkin selvemmin aistittavissa oleva ympäristöaktivismin tunnemaisema sekä ympäristöaktivismin paikat ja tilallisuus. Lopuksi pohdin, millaisiin maantieteen ja yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen kentillekin soveltuviin kysymyksenasetteluihin nämä teemat voisivat nivoutua.
... The radical right is well known for embracing environmental deregulation (Pulido et al. 2019) and obstructing climate politics, for instance, by mobilising anti-scientific fictions and discrediting climate activists (Atkins and Menga 2022;Ekberg et al. 2022;Malm and Zetkin Collective 2021;Pietiläinen 2024;Vowles and Hultman 2021). At the same time, however, these parties and groups also commit to nativist conceptions of nature (Benoist 2023;Forchtner 2019;Forchtner 2019b;Lubarda 2020;Lubarda and Forchtner 2022;Moore and Roberts 2022;Olsen 1999). ...
To justify the hardening of borders the populist radical right sometimes uses environmental rhetoric to frame migrants as a threat. The radical right's environmental politics has been analysed through a focus on state borders, but less attention has been paid to the (re)production of bordering within and beyond the nation-state and to the racialising effects of such rhetoric, in other words how racial differences and hierarchies are (re)produced and justified through language on nature. Drawing on geographical literature on bordering and nationalism and postcolonial theory, this article investigates the semantic structures that convey the racist messaging. The article argues that the 'racialized Other' is bordered from the 'green' homeland and Western space by utilising determinist conceptions of nature, through animalistic and environmental disaster metaphors, and by mobilising an idea of the environmentally conscious Finn as the opposite of the littering migrant.
Hate speech against environmental activists has been on the rise globally, alongside a forceful criminalization of the climate movement in Western Europe. This article analyses anti-environmentalist speech and actions against Extinction Rebellion (XR) Finland, an environmental movement that employs non-violent direct action and civil disobedience to persuade individuals and institutions to address the ongoing ecological emergency. The materials consist of online commenting evoked by the news coverage of XR Finland’s protests in October 2022 and May 2023, and ethnographic data from the protest sites. The data ranges from scorn and stigmatizing insults to fantasies of violence and physical assaults at the demonstration sites. The article discusses this data through the concept of toxic speech and explores the different sensibilities of such speech: (1) the ironic and dismissive sensibility, (2) the emotionally invested sensibility and (3) the punitive, resentful sensibility. This article highlights how these sensibilities and related affective practices are embedded in and compounded by gendered, class-based, ageist and ableist systems of power and argues that anti-environmentalist toxic speech contributes to environmental activism’s delegitimization and stigmatization. It suggests that toxic speech normalizes violence towards activists and can ultimately violate activists’ civil and political rights.
