Article

Two years follow-up study of the pain relieving effect of gold bead implants in dogs with hip-joint arthritis

Department of Companion Animal Clinical Sciences, Norwegian School of Veterinary Science, Oslo, Norway.
Acta Veterinaria Scandinavica (Impact Factor: 1). 02/2007; 49(1):9. DOI: 10.1186/1751-0147-49-9
Source: PubMed

ABSTRACT Seventy-eight dogs with pain from hip dysplasia participated in a six-month placebo-controlled, double-blinded clinical trial of gold bead implantation. In the present, non-blinded study, 73 of these dogs were followed for an additional 18 months to evaluate the long-term pain-relieving effect of gold bead implantation. The recently-published results of the six month period revealed that 30 of the 36 dogs (83%) in the gold implantation group showed significant improvement (p = 0.02), included improved mobility and reduction in the signs of pain, compared to the placebo group (60% improvement).
In the long-term two-year follow-up study, 66 of the 73 dogs had gold implantation and seven dogs continued as a control group. The 32 dogs in the original placebo group had gold beads implanted and were followed for a further 18 months. A certified veterinary acupuncturist used the same procedure to insert the gold beads as in the blinded study, and the owners completed the same type of detailed questionnaires. As in the blinded study, one investigator was responsible for all the assessments of each dog. The present study revealed that the pain-relieving effect of gold bead implantation observed in the blinded study continued throughout the two-year follow-up period.

Download full-text

Full-text

Available from: Stig Larsen, Aug 27, 2015
0 Followers
 · 
122 Views
  • Source
    • "It is known that acupuncture is practical, and apparently safe with minimal side effects when used for pain control (Cassu et al. 2008). Furthermore, this technique is effective for treating chronic pain (Jaeger et al. 2007; Joaquim et al. 2010) and comparable to NSAIDs and opioids for treating acute pain in dogs and cats (Cassu et al. 2008; Gakiya et al. 2011; Sousa et al. 2012). "
    [Show abstract] [Hide abstract]
    ABSTRACT: To correlate the demographic data of Brazilian veterinarians with their use of, attitudes towards, knowledge of and preference for continuing education regarding use of analgesics in small animal practice. Prospective survey. The questionnaire was composed of sections pertaining to demographics, personal data, use of analgesics in general and specific procedures, analgesia used, and attitudes towards the assessment and relief of pain. The descriptive statistics with frequency analysis was performed using sas for Windows 9.1.3. Chi-square for simple comparisons test was used. Questionnaires were obtained from 1298 small animal veterinarians. Women and younger graduates attributed higher pain scores than men and older graduates but the frequency and duration of analgesic treatment did not differ between genders. The most commonly used opioids were tramadol (79%) and morphine (51%). NSAIDs of choice were meloxicam (81%) and ketoprofen (70%). Cats received lower pain scores for laparotomy, orchiectomy and dental procedures than dogs. Practical experience (64%) and national (47%) and regional meetings (43%) were the main sources of information for identifying and treating pain in small animals. Although the number of Brazilian veterinarians believed that their knowledge in the area was lower than in other countries, the focus in pain management was similar or higher than in other countries, showing a good attitude in pain relief in animals.
    Veterinary Anaesthesia and Analgesia 01/2014; 41(1):82-89. DOI:10.1111/vaa.12104 · 1.78 Impact Factor
  • Source
    [Show abstract] [Hide abstract]
    ABSTRACT: The series of investigations presented in this thesis examined different methods of assessing chronic pain in dogs suffering from osteoarthritis (OA) and compared the effects of three different treatments. Data were obtained from two cohorts; 41 dogs with OA due to canine hip dysplasia (CHD) (I,III) and 61 dogs with OA due to CHD or elbow dysplasia (II,IV,V). Questionnaires, veterinary evaluations, visual analog scales (VAS), plasma hormones, radiographs, and force plate evaluations were assessed as OA treatment outcome measures and/or measurements of chronic pain. The results indicated that the multidimensional pain scale including 11 questions with 5-point scale responses was a valid and reliable tool for evaluating chronic pain. This Helsinki chronic pain index (HCPI) can be applied as an outcome measure in clinical trials where chronic pain is evaluated by owners. Of the evaluated complementary therapies for chronic pain due to OA, all three indicated a positive treatment outcome. In the first trial, gold bead implants resulted in a significant positive treatment outcome for the treatment group. However, the placebo group in this study also improved significantly. A positive effect was seen in 65% of the placebo dogs and this exceptionally high incidence of amelioration suggests that the placebo group may have got an effect of unintentional needle acupuncture. The results of this study are therefore controversial and treatment guidelines based on these findings cannot be given. The second trial tested two ingestible OA remedies, green lipped mussel and a homeopathic low-dose combination preparation. Both treatments resulted in statistically significant positive treatment outcomes compared with placebo, but with the positive control (carprofen) being more effective than either of them. The results suggest that both tested treatments may be beneficial for chronic OA. To establish the true role of all these three treatments in outcome-based animal analgesia, more clinical trials, using larger cohorts, should be conducted. Possible mechanisms of action should also be studied. Koska nykylääketiede usein kritisoi ja kyseenalaistaa esim. akupunktio- ja homeopatiahoitoja, halusimme etsiä mahdollista näyttöä niiden tehosta käyttäen lääketieteen omia tutkimustapoja nimenomaan eläimille, tietäen että niillä lumevaikutus on ihmispotilaita vähäisempi. Väitöskirjassa Assessment of chronic pain and evaluation of three complementary therapies (gold implants, green lipped mussel, and a homeopathic combination preparation) for canine osteoarthritis, using randomized, controlled, double-blind study designs tutkittiin koiria, jotka kärsivät lähinnä lonkkanivelen nivelrikosta ja sen aiheuttamasta kroonisesta kivusta. Kaksi osatyötä käsitteli kroonisen kivun arviointia: niissä tutkittiin, miten mm. eläinlääkärin tekemän arvioinnin, omistajalle suunnatun kyselykaavakkeen, röntgenkuvien sekä verinäytteestä mitattavien muuttujien avulla voitaisiin parhaiten arvioida kivun voimakkuutta ja sen lievittymistä hoitotoimenpiteen seurauksena. Lopuksi kehitettiin kroonisen kivun indeksi, jossa koirien omistajat toimivat kivun arvioijina. Muut kolme osatyötä olivat kliinisiä hoitokokeita, jossa koiran nivelrikosta johtuvaa kipua lievitettiin käyttäen kolmea erilaista, vähemmän tunnettua hoitotapaa. Kaikki työt olivat satunnaistettuja, kaksoissokkouutettuja lumekontrollikokeita. Ensimmäisessä kliinisessä hoitokokeessa koirille asetettiin akupunktiopisteisiin pieniä kultahippuja sairastuneen lonkkanivelen ympärille. Tällä pyrittiin pitkittämään akupunktion kipua poistavaa vaikutusta. Lumeryhmän koirille tehtiin ulkoisesti samalta näyttävä toimenpide ei-akupunktiopisteisiin lonkkanivelen ympärille. Positiivinen hoitotulos näkyi 65% koirista, mutta se oli samaa suuruusluokkaa molemmissa ryhmissä. Koska näin positiivinen hoitotulos lumeryhmässä on epätodennäköinen koiralla, voidaan epäillä, että lumetoimenpiteelläkin on saattanut olla kipua lievittävää vaikutusta. Muut tukijat ovatkin osoittaneet, että akupunktiolumehoito, jossa pistetään koehenkilöä muualle kuin akupunktiopisteeseen, lieventää kipua melkein yhtä tehokkaasti kuin traditionaalisiin akupunktiopisteisiin annettu hoito. Toisessa ja kolmannessa kliinisessä hoitokokeessa oli tutkittavien valmisteiden ja lumeryhmien lisäksi positiivinen kontrolli, eli ylimääräinen ryhmä, joka sai yleisesti käytettyä koiran kipulääkettä. Tutkittavat valmisteet olivat vihersimpukkauute (Perna canaliculus) sekä matalapotenssinen homeopaattien yhdistelmävalmiste (Zeel®), jossa aineiden kuiva-aine pitoisuudet (mg) annosta kohden liikkuvat 10-2 ja 10-8 välillä. Kivun lieventymistä lääkinnän jälkeen arvioitiin eläinlääkäritutkimuksen, askel-voimalevy-tutkimuksien sekä omistajan tekemien kivun arviointien perusteella. Molemmat valmisteet lievensivät kipua merkitsevästi enemmän kuin vastaavat lumevalmisteet mutta huonommin kuin tulehduskipulääke. Koska koiraa käytetään yleisesti mallina ihmisen nivelrikon tutkimuksessa tilojen samankaltaisuuden vuoksi, tulokset ovat mielenkiintoisia myös ihmisen nivelrikkoa ajatellen. Toivottavasti tulokset kannustavat tutkijoita jatkamaan myös vähemmän tunnettujen kivunlievitysmenetelmien tehon ja mahdollisten vaikutusmekanismien selvittämistä sekä ihmisillä että eläimillä. Då den vedertagna västerländska medicinen ofta kritiserat tex. akupunktur och homeopati för att vara ovetenskapliga , ville vi pröva dessa behandlingsformer hos hund, då man hos djur lättare kan utföra undersökningar enligt strikta Evidence Based Medicine protokoll och dessutom kan man räkna med en mindre placebo effekt än hos människor. I avhandlingen Assessment of chronic pain and evaluation of three complementary therapies (gold implants, green lipped mussel, and a homeopathic combination preparation) for canine osteoarthritis, using randomized, controlled, double-blind study designs undersöktes hundar som lider av kronisk smärta som en följd av ledgångsinflammation (osteoartros). Denna sjukdom kallas hos hundar ofta för höftleds- eller armbågsdysplasi. Två av artiklarna behandlar utvärderingsmetoder av kronisk smärta: I det första arbetet studerades bl.a. veterinärers smärtevaluering, ett frågeformulär till ägarna, röntgenbildsevaluering samt undersökning av blodvärden. I det påföljande arbetet gjordes psykometrisk statistik på ett index för kronisk smärta som hade utarbetats som en följd av det första arbetet. Indexet baserade sig på ägarnas evaluering av smärtan och konstaterades vara både verklighetsöverensstämmande och pålitligt i kliniska underökningar där ett kriterium som följs upp är lindringen av kronisk smärta. De tre följande arbetena var kliniska studier där tre nya, mindre vanliga behandlingsmetoder för kronisk smärta förorsakad av osteoartros hos hund, testades. Studierna baserade sig på ett slumpmässigt urval, var dubbelblinda samt placebokontrollerade; de två sista studierna hade dessutom en positiv kontrollgrupp, som gavs en väl etablerad smärtmedicin för hund. Objektiva och subjektiva evalueringsmetoder användes. I den första studien jämfördes hundar som fick guldkulor implanterade i akupunkturpunkter runt höftleden med placebogruppens hundar som endast fick nålstick i andra punkter runt den sjuka höftleden. Med denna behandling eftersträvades en förlängning av akupunkturens smärtlindrande effekt. Hos ca. 65% av hundarna kunde en smärtlindrande effekt skönjas, oberoende av behandlingsgrupp. Denna procent är betydligt högre än vad som vanligtvis skulle vara normalt i placebo behandlade hundar med kronisk smärta. Då andra forskare har med hjälp av funktionell MRI-analys av hjärnan kunnat påvisa att all nålbehandling, oberoende av om den tilldelas en riktig akupunkturpunkt eller inte, underlättar kronisk smärta, kan man ifrågasätta vår placebogrupps, och därmed placebo resultatens, giltighet. De två följande kliniska studierna testade smärtlindringseffekten hos ett grönläppsmusselpreparat (Perna canaliculus) samt ett homeopatiskt lågpotent kombinationspreparat, intagna via munnen. Substansmängderna i den intagna homeopatiska dosen låg mellan 10-2 och 10-8. Båda testade behandlingsformer hade ett signifikant bättre behandlingsresultat jämfört med placebogruppen men effekten var dock lite sämre än hos den etablerade smärtmedicinen. Då hunden ofta används som modell för human osteoartros, är resultaten av dessa studier också av intresse för human medicin. Dessa undersökningar kan förhoppningsvis uppmuntra andra forskare till motsvarande behandlingsundersökningar samt till försök att utreda behandlingarnas verkningsmekanismer.
  • [Show abstract] [Hide abstract]
    ABSTRACT: The primary objective of this double-blind, randomised, controlled trial was to determine if implanting gold beads at five acupuncture points around the knee joint improves 1-year outcomes for patients with osteoarthritis (OA) of the knee. Participants were 43 adults aged 18-80 years with pain and stiffness from non-specific OA of the knee for over a year. The intervention was blinded implantation of gold beads at five acupuncture points around the affected knee through a hypodermic needle, or needle insertion alone. Primary outcome measures were knee pain, stiffness and function assessed by the patient at 0, 1, 3, 6, 9 and 12 months and knee score and knee function assessed by an orthopaedic surgeon at 0, 6 and 12 months. Within the first month, three patients dropped out. The remaining 21/19 patients in the intervention/control groups generally improved, but there was no statistically significant difference between the groups. The improvement was shown in the patients' self-assessment scores that decreased from randomisation until 1 year later (intervention/control group, medians): pain -1.92/-2.18 (P = 0.95, F test, general linear mixed model); stiffness -0.93/-0.43 (P = 0.11); function -7.23/-3.36 (P = 0.63). The surgeon's scores also generally improved, i.e. increased: knee score +16.4/+8.2 (P = 0.65); knee function +10.5/+5.8 (P = 0.79). In the protocol-based subgroup analysis, the 15 intervention patients of the 32 patients who had a positive response to the initial conventional acupuncture had greater relative improvements in self-assessed outcomes. The treatment was well tolerated. This 1-year pilot study indicates that extraarticular gold bead implantation is a promising treatment modality for patients with OA of the knee. The new treatment should be tested in a larger trial including only patients who respond positively to initial conventional acupuncture.
    Clinical Rheumatology 06/2008; 27(11):1363-9. DOI:10.1007/s10067-008-0918-9 · 1.77 Impact Factor
Show more