Article

Pystyvyyden tunne, pystyvyyden lähteet ja attribuutiot huumeidenkäyttäjien muutosprosessissa - Puolen vuoden seurantatutkimus lääkkeellisessä ja lääkkeettömässä hoidossa

Source: OAI

ABSTRACT Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä Tutkimuksen kohteena on huumeidenkäyttäjien muutosprosessiin liittyvä pystyvyyden tunne ja pystyvyyden lähteet sekä attribuutiot. Tutkimuksen tarkoitus on saada kuvailevaa tietoa huumeidenkäyttäjien muutosprosessista. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Banduran (1997) teoria pystyvyyden tunteesta (self-efficacy) sekä attribuutioteoria (Weiner 1986). Näkökulmana on terveyskäyttäytymisen sosiaalipsykologia. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta pääkaupunkilaisesta huumeidenkäyttäjille tarkoitetusta avohoitopaikasta. Hoitopaikat eroavat toisistaan siten, että toisessa annetaan lääkkeellistä buprenorfiini- (Subutex) korvaushoitoa ja toisessa hoito perustuu täysin lääkkeettömyyteen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja perustuu 12 huumeidenkäyttäjän teemahaastatteluihin sekä heidän puolen vuoden seurantahaastatteluihin. Seurantahaastatteluita varten tavoitettiin 11 henkilöä. Tutkimuksen tulokset olivat mm. seuraavia: Haastateltavat, joilta puuttui oma kokemus päihteettömyydestä ja jotka eivät tunteneet ketään huumeiden käytön lopettanutta, oli heikko pystyvyyden tunne huumeiden käytön lopettamisen suhteen, kun taas haastateltavat, joilla oli aikaisempaa kokemusta päihteettömyydestä ja jotka tunsivat muita huumeiden käytön lopettaneita, kokivat itsensä pystyvimpänä. Haastateltavat painottivat sijaiskokemuksen merkitystä päihteettömyyden kannalta. Retkahtamista selitettiin pääsääntöisesti kontrolloimattomilla tekijöillä kun taas kuivilla pysymistä selitettiin kontrolloitavilla tekijöillä. Retkahtamisen selityksiä olivat mm. sisäiseen tunteeseen, itsensä huijaamiseen, tilanteeseen, sairauteen ja fysiologiseen tilaan liittyvät tekijät. Kuivilla pysymistä selitettiin mm. itsensä hoitamisella, toiminnalla, sosiaalisella tuella, kyvyllä ja rehellisyydellä itse kohtaan. Lääkkeellisessä ja lääkkeettömässä hoidossa olevien haastateltavien välillä suurin ero oli siinä, että lääkkeellisessä hoidossa haastateltavat antoivat kunnian selviytymisestään Subutex-lääkkeelle kun taas lääkkeettömässä hoidossa kunnia annettiin vertaistuki- tai itseapuryhmälle.

0 Bookmarks
 · 
171 Views