Article

Ileal amino acid digestibility assay for the growing meat chicken--effect of the imposition of a fasting period and the nature of the test diet.

Monogastric Research Centre, Massey University, Palmerston North, New Zealand.
British Poultry Science (Impact Factor: 1.15). 08/1997; 38(3):285-90. DOI: 10.1080/00071669708417988
Source: PubMed

ABSTRACT 1. The objective of this study was to investigate the effects of cold-pelleting, the length of the fasting period before feeding of the test diet and the nature of the test diet on apparent ileal nitrogen (N) digestibility in the broiler chicken. 2. Four-week-old broiler chickens were given a pelleted or non-pelleted maize/soyabean meal (basal) diet. The birds were starved for 24 h, given a single test meal (25 g) by intubation and killed 4 h after the start of feeding by administration of a barbiturate, to allow sampling of ileal digesta (terminal 15 cm). Cold-pelleting did not affect apparent ileal N digestibility. 3. Four-week-old broiler chickens were fasted for 12 or 24 h and then received a test meal (1 h free access) of either a pelleted soyabean meal or a pelleted meat-and-bone meal diet or were continuously fed on one of the two diets. The imposition of a fast did not affect apparent ileal N digestibility. However, a 24 h fasting procedure was preferred, as the between animal variation for apparent ileal N digestibility was lower than for the 12 h fast or for continuous feeding. 4. Four-week-old broiler chickens were given either semi-synthetic starch-based diets containing maize, wheat bran, meat-and-bone meal or fish meal as the sole sources of protein or each of these diets in combination with the basal diet (50:50 on a dry matter basis). With the exception of the maize diet, the apparent ileal N digestibility values calculated by correcting for the digestibility of the basal dietary component were significantly lower than when digestibility was determined directly using a diet in which the respective proteins were the sole protein source. This implies that interactions between the dietary ingredients influence estimates of apparent ileal N digestibility.

0 Bookmarks
 · 
53 Views
  • Source
    [Show abstract] [Hide abstract]
    ABSTRACT: Six experiments have been conducted to examine digestibility and feeding value of domestic Finnish fibre-rich cereals (barley and oats as compared to maize and wheat) and protein sources (rapeseed meal and cake, peas, faba beans, lupin seeds) for growing turkeys and to investigate effects of age of the birds (from 3 to 12 weeks of age) on digestion process and estimated nutrient digestibility and energy values. Besides, an objective of the study was to test applications of digestibility research methodology for turkeys. Total tract digestibility and apparent metabolizable energy (AME) was assayed in experimental cages using excreta collection, and a slaughter method was applied to sample small intestinal digesta for determination of apparent ileal crude protein digestibility (AICPD), jejuno-duodenal digesta viscosity and caecal volatile fatty acid (VFA) concentration. Digesta viscosity decreased and caecal VFA production increased with age of growing turkeys. Digesta retention times in the small intestine were generally longer in the older birds than in the younger ones. Crude fat digestibility and AME increased with age of growing turkeys, especially with viscous diets. AICPD seemed to decrease with age in most cases. Supplementation with β-gucanase-xylanase decreased viscosity, improved crude fat digestibility and metabolizable energy value and increased VFA production especially in barley-fed turkeys and especially in the young birds. Poor protein digestibility and low energy value of rapeseed meal and rapeseed cake decreased their feeding value for turkeys. In addition, a typical goitrogenic effect of rapeseed feeding was detected. Use of legume seeds as feed for growing turkeys is limited mostly by the low energy value in lupin seeds and the low ileal protein and amino acid digestibility in faba beans. Digestibility of fibre-rich protein sources was not improved with age of the turkeys. Euthanizing the turkeys for AICPD determination by carbon dioxide and bleeding led to lower digestibility values than mechanical stunning and cervical dislocation, suggesting inferiority of carbon dioxide stunning in experimental use. Comparison of AICPD and AME results obtained using different markers showed that considerable differences may occur, especially on total tract level, when acid-insoluble ash gave considerably lower AME values than titanium dioxide and chromic oxide. Helsingin yliopiston Kotieläintieteen laitoksella ja MTT:n Eläinravitsemuksen osastolla toteutetuista kuudesta kokeesta koostuvassa tutkimuksessa selvitettiin kotimaisten, maailmalla käytettäviä kuitupitoisempien rehuraaka-aineiden sulavuuksia ja energia-arvoja kasvavien kalkkunoiden eri ikävaiheissa (3 - 12 viikkoa). Tutkittavia raaka-aineita olivat rehuviljat ohra ja kaura (erityisesti verrattuna maissiin ja vehnään), valkuaisrehuista rypsirouhe- ja puriste (verrattuna vastaaviin soijatuotteisiin) sekä herneen, härkäpavun ja sinilupiinin siemenet. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia eri rehuviljojen vaikutuksia suolen ruoansulatustoimintaan liittyviin muuttujiin ja lintujen iän merkitystä tässä sekä testata ja tarkastella siipikarjalla ja erityisesti kalkkunoilla käytettävää ruoansulatustutkimuksen tekniikkaa. Aiempi ruoansulatustutkimus siipikarjalla on tehty lähinnä broilereita ja aikuisia kukkoja käyttämällä, eikä lintujen iän vaikutuksesta ruoansulatukseen ole ollut paljon tietoa aivan ensimmäisiä päiviä ja viikkoja lukuunottamatta. Eri-ikäisille ja -lajisille linnuille käytetään samoja rehuarvoja. Kuitenkin kalkkunan pitkähkön kasvatusiän voisi olettaa tuovan myös sulatuskykyyn muutoksia. Erityisesti kotimaiset kuitupitoiset rehuviljat tuovat tähän mielenkiintoisen tarkastelukulman, varsinkin kun niitä usein täydennetään rehuentsyymeillä, joiden vaikutuksesta eri ikäisillä kalkkunoilla ei kuitenkaan ole ollut tietoa. Ravintoaineiden kokonaissulavuuden ja rehujen näennäisen muuntokelpoisen energian määritys perustui sulavuuskoehäkeissä hoidettujen kalkkunoiden sontanäytteiden analysointiin. Näytteet raakavalkuaisen ohutsuolisulavuuden, suolensisällön viskositeetin ja umpisuolten haihtuvien rasvahappojen tuotannon määrittämiseksi otettiin eri ikäisinä lopetetuilta koekalkkunoilta. Sulavuusmääritykset perustuivat sulamattomien merkkiaineiden (happoon liukenematon tuhka, titaanioksidi ja kromioksidi) käyttöön. Tutkimuksen tulosten mukaan ohutsuolen ruokasulan viskoottisuus väheni, ruokasulan viipymäaika ohutsuolessa piteni ja umpisuolten haihtuvien rasvahappojen tuotanto lisääntyi iän myötä. Tulokset vahvistivat myös käsitystä, että rasvan sulavuus ja rehujen energia-arvo paranevat iän myötä, erityisesti viskoottisuutta aiheuttavilla rehuilla. Johtopäätöksiä valkuaisen ohutsuolisulavuuden muutoksista iän mukana on vaikeampi tehdä, mutta laskeva ikätrendi havaittiin useimmissa tapauksissa. Rehuentsyymilisäys, joka sisälsi β-glukanaasia ja ksylanaasia, alensi viskositeettia, paransi rasvan sulavuutta ja rehun energia-arvoa sekä lisäsi haihtuvien rasvahappojen tuotantoa erityisesti ohraruokinnalla ja erityisesti nuorilla kalkkunoilla. Heikko valkuaisen sulavuus ja matala energiapitoisuus heikensivät rypsituotteiden arvoa kalkkunoiden ruokinnassa. Vaikka nykyisten rypsilajikkeiden pitäisi olla rehukäytössä lähes haitattomia, rypsin haitta-aineiden struuman kaltaisia oireita aiheuttavasta vaikutuksesta oli viitteitä. Palkokasvisiementen käyttömahdollisuudet todettiin rajallisiksi erityisesti lupiinin heikon energia-arvon, lupiinin ja herneen matalahkon valkuaispitoisuuden ja härkäpavun heikon valkuaisen ja aminohappojen sulavuuden vuoksi. Kuitupitoisten valkuaisrehujen sulavuudessa ei tapahtunut paranemista lintujen iän mukana. Määritettäessä valkuaisen ohutsuolisulavuutta lopetustekniikalla verrattiin hyväksyttäviä lopetusmenetelmiä ja havaittiin, että lopetus näytteenottoa varten hiilidioksiditainnutuksella ja verenlaskulla johti hiukan matalampiin näennäisen sulavuuden arvoihin kuin lopetus mekaanisella tainnutuksella ja niskamurrolla, minkä perusteella hiilidioksidimenetelmää voidaan pitää huonompana vaihtoehtona. Eri merkkiaineilla havaittiin saatavan toisistaan eroavia tuloksia erityisesti kokonaissulavuuksissa, mikä antaa aihetta suhtautua kriittisesti eri merkkiaineilla määritettyjen sulavuuksien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen.
  • Source
    [Show abstract] [Hide abstract]
    ABSTRACT: A case is made for the application of true ileal amino acid digestibility and true ileal reactive lysine digestibility (lysine availability) in poultry nutrition. Technical aspects of the true ileal digestibility assays are reviewed, as are factors influencing amino acid digestibility in the broiler. There is considerable variation in amino acid digestibility and lysine availability both within and among diverse feedstuffs. Differences in mean amino acid digestibility among feedstuffs, and the variability in the digestibility of an amino acid within a feedstuff should both be taken into account during least-cost dietary formulation.
    Poultry science. 07/2014;
  • [Show abstract] [Hide abstract]
    ABSTRACT: Two diets, one fed as mash and the other as crumbled pellets, with the same composition and calculated nutrient content, were studied. Two hybrids were used, Lohmann Selected Leghorn (LSL) and SLU-1329 (a cross bred of Leghorn×Rhode Island Red-line). Chromium oxide was used as a digesta flow marker at the ileal level. Feed consumption was recorded during 5 days and excreta were collected quantitatively during this period. At the end of the trial the birds were sacrificed for crop and ileal content sampling. Significant interactions between hybrid and diet were found in ileal crude protein digestibility (P
    Animal Feed Science and Technology 03/1999; 77(3):229-239. · 1.61 Impact Factor