Article

Like mother, like child: intergenerational patterns of age at first birth and associations with childhood and adolescent characteristics and adult outcomes in the second generation.

Department of Pediatrics, Johns Hopkins University, Baltimore, Maryland 21205, USA.
Developmental Psychology (Impact Factor: 3.21). 12/1998; 34(6):1220-32. DOI: 10.1037//0012-1649.34.6.1220
Source: PubMed

ABSTRACT A 30-year follow-up of 1,758 inner-city children and their mothers in the Pathways to Adulthood Study revealed significant associations in transgenerational timing of age at 1st birth between mothers and their daughters and sons. Intergenerational age patterns were associated with the children's family and personal characteristics during childhood and adolescence and self-sufficiency at age 27-33. Continuity in teenage parenthood was associated with family and personal characteristics unfavorable for optimal child development and successful adult outcomes. Delay in 1st parenthood to age 25 or older was associated with significantly greater odds of more favorable environmental and developmental characteristics and greater adult self-sufficiency. The authors concluded that age at 1st birth of both mothers and children contributes, but in subtly different ways for daughters and sons, to the children's development and adult self-sufficiency.

0 Followers
 · 
39 Views
  • Source
    [Show abstract] [Hide abstract]
    ABSTRACT: Johdanto: Perhe ja vanhemmuus rikollisen kehityksen ytimenä Pitkittäistutkimusten perusteella noin 25–50 prosenttia lapsista, joilla on epä-sosiaalisia käytösongelmia, kehittyy rikolliseen suuntaan jo 12.–13. ikävuo-teen mennessä (Loeber & Farrington 2001). Samojen tutkimusten mukaan noin kolmannes tai enimmillään kaksi kolmasosaa rikoksia tehneistä lapsista jatkaa vakavampaan, väkivaltaiseen ja krooniseen rikollisuuteen. Melko yh-denmukaisesti eri tutkimuksissa on havaittu, että mitä nuorempana käytöson-gelmat ja rikokset alkavat, sitä kroonisempaa ja vakavampaa rikollinen käyt-täytyminen on aikuisiässä. Mitä näiden lasten elämässä tapahtuu, ennen kuin heidät tuomitaan ensimmäisistä rikoksista? Millaisista perheistä ja kasvuym-päristöistä he tulevat? Usein rikollisen kehityksen riskitekijät on luokiteltu yksilön (lapsen) omi-naisuuksiin, perhetekijöihin, kouluun liittyviin riskeihin, toveripiirin riskeihin ja asuinympäristön riskitekijöihin. Lapseen liittyvistä riskitekijöistä mainitaan yleensä erilaiset neurologisiin ongelmiin johtavat raskaudenaikaiset ja synty-mään liittyvät vauriot, ärtyvä ja voimakas temperamentti, ylivilkkaus ja im-pulsiivisuus, pelottomuus, elämyshakuisuus, aggressiivisuus, uhmakkuutena ilmenevät käytösongelmat ja oppimisvaikeudet. Kouluiässä ja jo ennen kou-luikääkin todettu aggressiivisuus, uhmakkuus ja muut ulospäinsuuntautuvat käytösongelmat ovat useissa pitkittäistutkimuksissa ennustaneet varhain alka-nutta epäsosiaalista käyttäytymistä ja myöhempiä rikostuomioita (Farrington Jaana Haapasalo 124 2005; Fergusson ym. 2005; Moffitt ym. 1996; Tremblay & LeMarquand 2001). Vastaavasti niillä lapsilla, jotka tekevät ensimmäiset rikolliset tekonsa jo 4–10-vuotiaana, on nuoruusiässä ja nuorena aikuisena enemmän rikollisuut-ta kuin lapsilla, joilla ensimmäiset rikokset tapahtuvat 11–14-vuotiaana (Krohn ym. 2001). Varhain alkanut epäsosiaalinen käyttäytyminen ennustaa kroonista rikollista käyttäytymistä. Monet persoonallisuuden piirteisiin liittyvät riskitekijät on kytketty biolo-gisiin ominaisuuksiin, kuten alhaiseen serotoniinitasoon, kortisolin eritykseen, testosteroniin, varhaiseen puberteettiin ja psykofysiologisiin piirteisiin. On kuitenkin mahdollista, että ympäristötekijöihin liittyvä stressi, esimerkiksi traumaattinen väkivalta, heijastuu elimistön toimintoihin ja muuttaa hor-monitasoja ja autonomisen hermoston reagointitapoja. Rikolliseen ja epäso-siaaliseen käyttäytymiseen liitetyt biologiset tekijät voivatkin itse asiassa olla seurauksia, ei syitä. Kasvuympäristön riskitekijöinä voidaan pitää perheeseen, kouluun, toveri-ryhmään ja osittain myös laajempaan yhteisöön liittyviä tekijöitä. Perheeseen liittyviä riskitekijöitä ovat perheen rakenteeseen, taloudellisiin oloihin, van-hempien ominaisuuksiin ja itse vanhemmuuteen kytkeytyvät asiat. Teinivan-hemmuus, vaihtuvat perhesuhteet, parisuhdeväkivalta, vanhempien omat mie-lenterveysongelmat ja antisosiaalisuus, kovat ja epäjohdonmukaiset kasvatus-käytännöt ja lapsen kaltoinkohtelu ovat esimerkkejä perhetekijöistä, jotka voi-vat lisätä lapsen rikollisen kehityksen riskiä. Tässä katsauksessa rajataan tarkastelun ulkopuolelle lapsen persoonallisuu-teen ja yksilöllisiin ominaisuuksiin liittyvät rikollisuuden riskitekijät, joita kä-sitellään kirjassa toisaalla. Toiseksi tarkastelusta jätetään pois kouluun, toveri-piiriin ja laajemmin yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvät tekijät, kuten me-diaväkivalta. Painopiste on perheeseen ja vanhemmuuteen liittyvissä varhai-sissa riskeissä, jotka lisäävät lapsen rikollisen ja epäsosiaalisen kehityksen todennäköisyyttä.
  • [Show abstract] [Hide abstract]
    ABSTRACT: The psychosocial determinants of early parenting are still not well understood. The current study used data on 115 girls in the Capella Project, who were followed longitudinally for the first 18 years of life. Potential predictors of early parenting assessed were child maltreatment, trauma symptoms, and girls' expectations for their socioeconomic outcomes. Cox regression survival analyses were conducted to predict time to the birth of first child. Significant unique predictors of early parenting included neglect, anxiety, low depression, and low expectations of going to college. Practice and research implications of these findings include the importance of neglect for risk of early parenting, the importance of ongoing trauma symptoms in youth, and the potentially protective influence of expectations of going to college.
    Journal of Adolescence 08/2014; 37(7):1099-1108. DOI:10.1016/j.adolescence.2014.08.003 · 2.05 Impact Factor
  • Source