Article

McLean Hospital depression research facility: early-onset phobic disorders and adult-onset major depression.

Department of Psychiatry and Behavioral Sciences, Stanford University School of Medicine, CA 94305-5717, USA.
The British journal of psychiatry. Supplement 02/1998;
Source: PubMed

ABSTRACT This study explores the temporal relationship between anxiety and major depressive disorders in a cohort of patients with current major depression.
Current prevalence and lifetime history of specific anxiety disorders were assessed using the Structured Clinical Interview for DSM-III-R Diagnosis (SCID-P) in 85 patients with DSM-III-R major depression. Consensus DSM-III-R diagnoses were assigned by at least two psychiatrists or psychologists.
Twenty-nine per cent met criteria for at least one current anxiety disorder and 34% had at least one anxiety disorder at some point in their lives. The mean (s.d.) age of onset of anxiety disorder in the depressed patients with comorbid social or simple phobia (15 (9) years) was significantly younger than was that of their major depression (25 (9) years). In contrast, the mean (s.d.) age of onset of anxiety in patients with comorbid panic or OCD (20 (8) years) was similar to that seen for their major depression (21 (9) years). In patients with major depression with comorbid anxiety disorders, both the social phobia (10 of 13) and simple phobia (4 of 4) were more commonly reported to start at least two years prior to their major depression in contrast to depressives with comorbid panic (3 of 10 subjects)-Fisher's exact test, P = 0.01.
Early-onset social and simple phobias appear to be risk factors for later onset of major depression.

0 Followers
 · 
63 Views
  • Source
    [Show abstract] [Hide abstract]
    ABSTRACT: Ahdistuneisuushäiriöt ovat nuorten yleisimpiä psykiatrisia häiriöitä. Ne aiheuttavat huomattavaa toiminnallista haittaa ja lisäävät aikuisiän ahdistuneisuushäiriöiden riskiä, ja niihin liittyy merkittävää muuta sairastavuutta. Tytöt ovat niille poikia alttiimpia esikouluiästä lähtien ja ero säilyy nuoruusiässä. Nuoruudessa normatiivisten pelkojen ja huolten kohdealue siirtyy lapsuusiän ulkoisista konkreettisista vaaroista sosiaaliseen ym-päristöön. Myös sosiaalisten tilanteiden pelon esiintyvyys kasvaa nuoruusikään tultaessa. Niin ikään paniikkihäiriö yleistyy merkittävästi nuoruusiässä; ennen puberteettia se on harvinainen. Pakko-oireisen häiriön riski suurenee kymmenennen ikävuoden jälkeen. Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden tunnistamista vaikeuttavat niihin usein liittyvät somaattiset oireet. Tässä katsauksessa esitellään nuorten ahdistuneisuushäiriöiden luokit-telu, epidemiologia, alkamisajankohtia ja ilmiasua. Traumaperäiset ahdistuneisuushäiriöt jäävät katsauksen ulkopuolelle. N uoruusiän kehitys käynnistyy puberteetti-muutoksista. Sen keskeisiä haasteita ovat vähittäinen irrottautuminen lapsuuden perheestä, riippumattomien ihmissuhteiden luo-minen, kouluttautuminen ja oman identiteetin muodostaminen. Nuoruusikä sijoitetaan yleen-sä ikävuosiin 12–22. Yleisimmät nuoruusiässä esiintyvät psykiatriset häiriöt ovat käytöshäiriöt, masentuneisuus, päihteiden ongelmakäyttö ja erilaiset ahdistuneisuushäiriöt (Marttunen ja Rantanen 1999). Ahdistuneisuus kuuluu nuoruusiän yleisim-piin psyykkisiin oireisiin. Kun se aiheuttaa mer-kittävää subjektiivista kärsimystä tai toiminnal-lista haittaa, on kyseessä ahdistuneisuushäiriö. Ahdistuneisuushäiriöihin luetaan DSM-IV:ssä (American Psychiatric Association 1994) pelko-oireiset häiriöt (määräkohteinen pelko, sosiaa-listen tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pel-ko), paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuus-häiriö, pakko-oireinen häiriö, traumaperäiset häiriöt (traumaperäinen häiriö ja akuutti stressi-häiriö) ja eroahdistushäiriö. Nuorten ahdistuneisuushäiriöitä koskeva tut-kimus on lisääntynyt 1980-luvun jälkipuolelta alkaen. Ahdistuneisuushäiriöiden yhteenlasket-tu esiintyvyys nuoruusikäisillä on viimeisen vuo-sikymmenen aikana julkaistujen epidemiologis-ten tutkimusten mukaan keskimäärin 3–16 % (Internetin oheisaineisto 1). Ulkomaiset tutki-mukset viittaavat siihen, että nuorten ahdistu-neisuushäiriöiden diagnosointi ja hoitoon ohjau-tuminen on puutteellista (Fergusson ym. 1993, Wittchen ym. 1998). Suomalaisten 12–22-vuotiaiden nuorten ahdis-tuneisuushäiriöistä on hyvin niukasti tutkimus-tietoa. Ahdistuneisuushäiriöt olivat suurin yksit-täinen häiriöryhmä psykiatriseen avohoitoon oh-jautuneilla suomalaisilla nuorilla Laukkasen ym. kartoituksessa (1999). Esinuoruusiän ja nuoruuden normaaliin kehi-tykseen liittyy erilaisia pelkoja ja huolia.
  • Source
  • [Show abstract] [Hide abstract]
    ABSTRACT: Comorbid disorders in depression, depression as comorbidity: a review of studies from Turkey In the current literature, there are many studies showing comorbid other axis-I disorders seen in major depressive disorder. Most prominent findings of these studies is not only the high prevalence of comorbid psychiatric disorders in major depressive disorder but also their effects on the onset, course and the treatment of it. In clinical studies, presence of any psychiatric comorbidity was shown to be among the factors causing increase in relapse, recurrence, chronicity, residual symptoms, suicide tendency and psychosocial problems in depression. There are a few studies conducted in Turkey that show comorbid other psychiatric disorders in major depressive disorder. They were limited to restricted areas and not constituted a cathment area study property. Hence, they actually are far away from sufficient information in general and about the differences of culture. In our country, comorbidity studies were usually done about the depression comorbidity seen in other Axis-I psychiatric disorders. With this paper, reviewing the studies that were conducted in Turkey and have investigated comorbid Axis-I disorders seen in depression and comorbid depression seen in Axis-I were aimed.
    06/2011; 1(2):87-94. DOI:10.5455/jmood.20110618110559