Johanna Järvinen-Tassopoulos

Publications (12) View all

• Conference Proceeding: Suomea modernisoimassa - Pelikasinotoiminnan alkumetreistä

  Johanna Järvinen-Tassopoulos
  [show abstract] [hide abstract]
  ABSTRACT: Ensimmäinen kasino avattiin Helsinkiin 1990-luvun alussa laman alkaessa. Ajoitusta voisi pitää erikoisena, mutta suomalaisen pelikasinotoiminnan alkumetrit sijoittuvat aina 1950-luvulle. Pelikasinotoiminnan aikaansaanti nivoutuu suomalaisen yhteiskunnan historiaan ja heijastaa ominaisella tavallaan Suomen modernisoitumista. Suomalaisten matkailu ulkomaille ja turismi Suomeen avarsivat suomalaisten näkökulmaa maailmaan. Toisaalta kaupungistuminen muutti suomalaisten arvomaailmaa, elämäntapoja ja käsityksiä yhteiskunnasta. Kasinovuodet opettivat suomalaiset elämään vaivatta, kun taas lamavuodet pakottivat heidät muuttamaan elämäntyyliään. Kasinon perustaminen pääkaupunkiseudulle vaati lainsäädännöllisiä muutoksia, mutta myös myötämielistä poliittista ilmapiiriä. Pelikasinotoiminnasta oli olemassa vain ulkomaalaisia esimerkkejä ja se olisi lisännyt uhkapelaamista Suomessa. Suomeen suuntaaville matkailijoille haluttiin kuitenkin tarjota kansainvälisen tason elämyksiä. Itämeren risteilylaivojen kasinopelejä ja laittomia uhkapelejä maissa voidaan pitää esimerkkeinä pelikasinotoimintaa tukevista syistä. Suomalaiset olivat jo tutustuneet kasinopeleihin, joten pelikasinon oli tarkoitus mahdollistaa uhkapelaaminen laillisesti. Raha-automaattiyhdistys oli valmis lisäämään kasinopelit osaksi monopolitoimintaansa. Esityksessä kysytään, kuinka pelikasinotoiminta liittyy yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tarkastelen, millä hyödyillä pelikasinotoimintaa pyrittiin perustelemaan, ja mitä haittoja pyrittiin ehkäisemään. Käytän aineistona rahapelitoimintaa koskevia tekstejä, lehtikirjoittelua ja tekemiäni haastatteluja. Lopuksi pohdin, onko Suomi tarpeeksi moderni perustamaan toisen kasino itärajalle.
  Sosiologipäivät 2013, University of Turku; 03/2013
• Chapter: Rahapelaamisen ja ongelmapelaamisen yleisyys Suomessa

  Järvinen-Tassopoulos, Johanna
  01/2012: pages 80-98; , ISBN: 978-952-495-259-0
• Chapter: Gambling, Policy Issues and the Public Good

  Johanna Järvinen-Tassopoulos
  [show abstract] [hide abstract]
  ABSTRACT: Gambling is regulated in the Nordic countries in the name of preventing social and public health harms. In Finland, gambling has been accepted and made accept- able because gambling proceeds are donated to charitable and non-profit causes. These proceeds are seen, however, as a positive side effect of the gambling opera- tion, not as the main cause of it. Prevention of problem gambling has been a better argument in the debate concerning the maintenance of the gambling monopoly system. While the other Nordic countries seem to be ready to consider opening up their national gambling market to foreign gambling operators, Finland holds to its monopoly system in the name of safety, responsibility and public good causes.
  01/2012: pages 83-97; , ISBN: 978-87-7919-071-9
• Conference Proceeding: Pelikentän toiset - Tyttöjen asemasta rahapelitutkimuksessa

  Järvinen-Tassopoulos
  [show abstract] [hide abstract]
  ABSTRACT: Rahapelaamista on pidetty kautta aikojen maskuliinisena toimintana. Sukupuolen kysymys nostettiin esiin vasta 1990-luvulla kansainvälisessä tutkimuksessa, kun naisten todettiin olevan vain harvoin tutkimuskohteina. Samoihin aikoihin alkoi nuorten rahapelaamisen tutkimus. Poikien into pelata rahasta on ollut selvempää kuin tyttöjen, jotka pelaavat vähemmän ja harvemmin kuin pojat. Toisaalta tyttöjen tiedetään pelaavan toisenlaisia rahapelejä kuin poikien rahapeliautomaatteja lukuun ottamatta. Historiallisesti naisten näkymättömyyttä länsimaisella rahapelikentällä on perusteltu sosiaalisilla, kulttuurisilla ja moraalisilla syillä. Samoja perusteluja on käytetty myös tyttöjen tapauksessa. Nuoria koskevassa rahapelitutkimuksessa sukupuoli on edelleen vähemmän käsitelty teema, vaikka tietoa tyttöjen rahapelaamisesta on esimerkiksi väestökyselytulosten perusteella. Vaikka Suomessa rahapelit ovat nykyään kiellettyjä alaikäisiltä, nuoret täysi-ikäiset naiset ovat selvästi rahapelien potentiaalinen kuluttajaryhmä, jolle markkinoidaan tiettyjä rahapelejä (esimerkiksi bingoa tai veikkauspeliä). Sukupuolierojen tarkastelu näyttää olevan ainoa keino kiinnittää huomio tyttöjen rahapelaamiseen. Tarkastelu ei välttämättä syvennä tutkijan tietoa tyttöjen motiiveista pelata rahasta tai jättää pelaamatta, rahapelaamiseen liittyvästä sosiaalisuudesta, kulutuksesta saatikka rahapelikulttuureista. Rahapelaaminen voi liittyä myös rajojen kokeiluun ja aikuistumiseen: vuoden 2007 ESPAD -koululaiskyselyn tulokset osoittivat, että osa 9-luokkalaisista tytöistä pelasi usein raha-automaattipelejä ja joi humalahakuisesti. Nuoriso- ja tyttötutkimuksesta rahapelitutkija voisi ammentaa tarpeellisia näkökulmia ja suuntaviivoja. Rahapelaamiseen liittyvät ajan ja paikan haltuunotot, tyttökulttuurit ja tyttöyden performanssit olisivat oivia tutkimuskohteita toiseuden häivyttämiseksi rahapelitutkimuksesta. Esityksessä luodaan katsaus kansainväliseen tutkimustietoon tyttöjen rahapelaamisesta. Sen jälkeen tarkastellaan, mitkä tekijät luovat toiseutta pelikentällä, ja kuinka tyttöjen pelaamattomuutta tulisi tulkita. Lopuksi pohditaan, mitä rahapelitutkimus voisi oppia nuoriso- ja tyttötutkimuksesta.
  XI Nuorisotutkimuksen päivät, Helsinki; 11/2012
• Chapter: Rahapelipolitiikkaa eurooppalaisissa raameissa

  Johanna Järvinen-Tassopoulos
  01/2011: pages 272-297; , ISBN: 978-951-669-865-9